Hyppää pääsisältöön

Putingate: käsikirjoitus

Mikko Paatero:
"No se on erittäin suuri virhe siis sen takia... että jos valtionpäämiestyyppinen henkilö tulee eteen, niin se ei herätä hälytyskelloja."

Tom Packalén:
"Mielestäni se ei ollut virhe vaan asiallisesti kuulu tämmöiseen poliisin tiedustelurekisteriin."

[MOT-tunnus]

Keskusrikospoliisi merkitsi Venäjän presidentin Vladimir Putinin Epäiltyjen tietojärjestelmään. Merkintä oli harkittu ratkaisu. Joku vuoti merkinnästä tiedotusvälineelle. Vuoto kiristää vuosia jatkuneita poliisiyksiköiden välisiä kiistoja.


PUTINGATE


Keskiviikkona, 10. huhtikuuta, puolilta päivin MTV3 pyytää poliisijohdolta vahvistusta, onko Venäjän presidentin nimi liitetty epäiltyjen rekisteriin. Poliisijohtaja Robin Lardot ei kommentoi väitettä. Lardot pitää pokkansa, vaikka hänellä ei ole käsitystä koko asiasta.

Haastattelun jälkeen puhelimet ja miehet käyvät kuumina Poliisihallituksen ja KRP:n välillä. Poliisijohto painaa paniikkinappulaa: toimintamalliksi valikoituu neuvostoajoilta tuttu nöyristelevä taktiikka.

MTV3 julkaisee uutisen Putinista ensin verkossa iltapäivällä ennen kuin Poliisihallituksen oma tiedote lähtee maailmalle.

Miksi poliisijohto vahvisti salaisen rekisteritiedon julkisuuteen, eikä vaiennut?

Mikko Paatero:
"Tää olisi ollut toinen mahdollisuus, mutta me katsottiin, että kun kysymyksessä oli tämäntyyppinen nimi, niin se edellytti tällaista toimintaa."

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Tom Packalén on ammatiltaan komisario. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus työstä Helsingin poliisilaitoksella.

MOT:
"Miksi tästä nousi näin suuri kohu Suomessa?"

Tom Packalén:
"Kyllä tässä on tämmöistä suomettumista, pelätään se että miten tää vaikuttaa nyt Venäjän suhteisiin... ei venäläiset suhtaudu enää sillä tavalla, ei tää oo enää mitään 80-lukua tai Neuvostoliittoo. Siellä on suhtauduttu olankohautuksella tähän asiaan."

Mikko Paatero:
"Tiedän että tässäkin on suomettumispuheita ja kaikennäköisiä tuotu esille, mutta kyllä me katsotaan vain, että mikä on oikein ja väärin."

Tom Packalen:
"On aika pelottavaa, jos mennään sellaiseen yhteiskuntaan, että poliisi joutuu alkaan politikoimaan, poliisi joutuis alkaan miettimään, että okei tää on nyt tämmönen ja tämmönen tyyppi, että sitä ei voi laittaa, kun se on niin korkeassa asemassa. Ei poliisin tehtävä ole analysoida sitä, vaan poliisin tehtävä on tehdä työtänsä."

Vuotoa seuraavana päivänä Sisäministeriö pyysi Poliisihallitukselta selvitystä poliisiyksiköiden välisistä yhteistyöongelmista ja henkilötietojen käsittelystä. Ministeriö kytki Putin-merkinnän ja yhteistyöongelmat samaan tiedotteeseen.

Poliisiyksiköiden väliset yhteistyöongelmat juontavat juurensa vuoteen 2001. KRP:n ja Helsingin huumepoliisit odottavat helmikuun kolmantena päivänä Helsingin Länsi-Satamassa Virosta saapuvaa huumekuriiria. Vinkki kuriirista on saatu KRP:n tietolähteeltä.

Tiedot huumekuriirin ja mahdollisen lastin vastaanottajan liikkeistä perustuvat muun muassa teletietoihin, jotka MOT-ohjelma on saanut haltuunsa.

Virolainen huumekuriiri käy ilmoittamassa Seaside-hotellin yleisöpuhelimella Viroon, että tullimuodollisuuksista on selvitty.

Tuntia myöhemmin huumekuriiri soittaa huumeiden vastaanottajalle, joka teletietojen mukaan odottelee Espoon Takkulassa. Soiton jälkeen vastaanottaja lähtee liikkeelle ja ajaa Vantaan Hämeenkylään. Sieltä hän soittaa itse virolaiselle kuriirille, joka odottaa Klippanin parkkipaikalla.

Puoli tuntia tästä soitosta paikalle ilmestyvät virkapukuiset poliisit.

Vastaanottaja liikkuu Helsinkiin yön aikana, mutta Hakaniemeä lähemmäksi sovittua paikkaa hän ei koskaan aja. Teletietojen perusteella vastaanottaja viettää yönsä Helsingin Hermannissa.

KRP:ssä päätellään, että vastaanottaja on Helsingin huumepoliisin vinkkimies, jota varoitettiin, ettei huumeita kannata noutaa, koska paikalla on poliisi. Helsingin poliisit kiistivät asian. Näyttö ei oikeudenkaan mukaan riittänyt ja asia jää ikuiseksi arvoitukseksi, miksi vastaanottaja ei koskaan Klippanin parkkipaikalle saapunut.

Huumekuriirilta takavarikoitiin autosta yli kahdeksan kiloa amfetamiinia ja reilut sata grammaa kokaiinia. Tästä ja eräistä muista yhteentörmäyksistä kentällä kasvoi vuosien mittaan KRP:n ja Helsingin laitoksen huumepoliisien välinen kiista.

Kiista ponnahti pintaan seuraavan kerran syksyllä 2007. KRP:ssä oli laadittu muistio, jossa väitettiin, että Helsinki pelaa huumetutkinnassa omilla säännöillään. Sisäministeriön poliisiosasto vei asian Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto aloitti esitutkinnan huumepoliisien toimista poikkeuksellisen julkisuuden saattelemana joulukuussa 2007.

Juttu kuivui kasaan tutkinnan edetessä. Käräjäoikeus luki kahden Helsingin huumepoliisin syyksi tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen, mutta heidät jätettiin rangaistukseen tuomitsematta.

Hovioikeus muutti tuomiota reilu vuosi sitten niin, että myös KRP:n rikosylikomisario Tero Haapalan katsottiin syyllistyneen tuottamukselliseen virkarikokseen. Haapala jätettiin kuitenkin rankaisematta, koska hän ei rikkonut lakia tarkoituksellisesti.

Huhtikuussa 2013 poliisin ylijohto joutuu jälleen selvittelemään poliisiyksiköiden välisiä ongelmia. Jokin taho on Putin-vuodolla halunnut horjuttaa KRP:tä. Vuotaja on nähnyt, että KRP on merkinnyt Putinin nimen rekisteriin.

Tom Packalen:
"Kyllähän tässä voi olla jotain tämmöstä näpäytystä sen merkinnän sinne laittajalle, että joku on katsonut tilaisuuden tulleen ja näpäyttänyt sit sitä.

Jos näin on, miksi asialle ei ole vuosien varrella tehty mitään?

Mikko Paatero:
"No kyllähän keskusteluja on koko ajan käyty, ja sanoisin, että ristiriitoja on myös paisutettu. Ne koskee tietyntyyppisiä asioita ja tiet.. ainoastaan muutamia henkilöitä."

Putinin nimi kirjattiin Epäiltyjen rekisteriin, joka käsittää noin 10 000 nimeä. EPRI on salainen rekisteri, johon sinne listatuilla ei ole tarkastusoikeutta. Sinne voidaan kirjata monentasoisia tietoja, muun muassa nimettömiltä lähteiltä saatua vinkkitietoa. Vahvistamattomatkin tiedot säilytetään rekisterissä vähintään kymmenen vuotta.

Nimenä Epäiltyjen rekisteri johtaa harhaan. Alun perin siitä piti tulla vihjerekisteri. Sinne voi merkitä rikostiedustelu-, tarkkailu- ja havaintotietoja henkilöistä, joiden on syytä epäillä syyllistyvän rikoksiin tai myötävaikuttavan niihin.

Noin 1300:lla poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen virkamiehellä on oikeus kirjata rekisteriin tietoja ja käyttää sitä apuvälineenä tehdessään rikostiedusteluun tai -analyysiin liittyviä työtehtäviä.

Tausta Putinin nimen päätymiseen EPRI-listalle löytyy 20 vuoden takaa. Night Wolves - Yön sudet oli Venäjän vaikutusvaltaisin motoristijengi jo -90-luvulla. Omien sanojensa mukaan jengi tuli toimeen erilaisilla "vartionti- ja suojelupalveluilla". Suomen poliisi seurasi huolestuneena jo tuolloin, miten läheiset välit Venäjän miliisillä oli jengiin.

Hämmästystä herätti muun muassa se, kuinka miliisin erikoisjoukot eli Omonin miehet suojelivat prätkäjengiläisiä Moskovan kokoontumisajoissa 1996. Suomen Helvetin enkelit olivat tapahtuman kunniavieraita.

Iltasanomat 2.9.1996: "Erittäin outoa ja Suomen kannalta hyvin vaarallista, suomalainen poliisi hämmästeli venäläisten virkaveljiensä asennetta."

Hells Angels-järjestö rantautui Venäjälle juuri Suomen Helvetin enkeleiden myötävaikutuksella. Osa Yön susista siirtyi perustamaan Moskovan ensimmäistä enkelijengiä. Niiden suhteet Suomeen ovat säilyneet tähän päivään asti.

-90-luvulla Yön sudet hännysteli silloista presidenttiä Boris Jeltsiniä osallistuen muun muassa tämän vaalikampanjaan; nykyään välit ovat veljelliset Vladimir Putiniin.

Poliisiylijohtaja Paatero ei ole muuttanut kantaansa merkinnästä.

Mikko Paatero:
"No se on erittäin suuri virhe siis sen takia, mä en puhu itse asiassa siitä asiasta mitä on merkitty, vaan se, että jos valtionpäämiestyyppinen henkilö tulee eteen, niin se ei herätä hälytyskelloja. Niin se minusta oli ehkä se hämmästyttävin seikka tässä asiassa."

Tom Packalén:
"Mielestäni se ei ollut virhe vaan asiallisesti kuulu tämmöiseen poliisin tiedustelurekisteriin. Se on oleellinen tieto poliisin toiminnan kannalta ett mikä on esim. Night Wolvesin suhde Venäjän viralliseen hallintoon."
"Putin ihan julkisesti antoi korkea-arvoisen mitalin Night Wolvesin presidentille eikä tää ollut mikään salaisuus, tää oli semmoinen tieto, joka löytyi kaikista tiedustelurekistereistä ympäri maailmaa."

MOT:n saamien tietojen mukaan tämä sama julkisista lähteistä saatu havainto Putinista on noteerattu myös EU:n poliisivirasto Europolissa.

Tom Packalén:
"Kuten sanoin niin löytyy joka puolelta, ympäri maailmaa, jokaisesta tiedustelurekisteristä varmaan löytyy sama tieto."

MOT:
"Kun Venäjän presidentti kuvien mukaan veljeilee näkyvästi moottoripyöräjengien kanssa ja myöntää sen johtajalle kunniamitalin, niin millaisen signaalin se teidän mielestänne antaa Venäjän lainvalvontaviranomaisille, uskaltaako kukaan koskea tällaiseen jengiin sen jälkeen?"

Mikko Paatero:
"En mä osaa sanoa eikä minun tehtäväni ole kommentoida tällaista asiaa."

MOT:
"Viittaan vain tähän Epri-rekisteriin, ett siellä on maininta tällaisesta myötävaikuttamisesta, voisiko edellä mainittu veljeily olla myötävaikuttamista?"

Mikko Paatero:
"Ei pelkästään. Jotain muuta tarvittais."

MOT:
"Ei vaikka Suomen järjestäytyneet jengit linkittyvät myös Venäjälle?"

Mikko Paatero:
"Ei se todista sitä, että se joka keskustelee ja on heidän kanssaan tekemisissä olisi syyllistynyt myötävaikutukseen."

MOT:
"Vaikka se olisi niin vaikutusvaltainen henkilö kuin Venäjän presidentti?"

Mikko Paatero:
"Jokainen voi tietenkin vetää johtopäätöksiä siitä, mutta rikosoikeudellisesti ei kuitenkaan."

KRP:n kansainvälisen osaston päällikkö Sanna Palon tehtäviin kuuluu muun muassa yhteydenpito venäläiseen virkakoneistoon rikostorjunnan saralla.

MOT:
"Jos olen ymmärtänyt oikein, Venäjän viranomaiset suhtautuvat vähän eri vakavuudella esimerkiksi rikollisiin moottoripyöräjengeihin."

Sanna Palo:
"Joo. Siinä on varmaan tiettyä niin kuin sellaista käsitteellistä, määritelmällistäkin eroa. Kyllä mä niinku luotan siihen, että jokaisen valtion poliisiviranomaiset on parhaita arvioimaan sitä, et minkä tyyppinen rikollisuus heidän valtiossaan muodostaa vakavimman uhkan."

Venäjän viranomaisten mielestä Suomen poliisin rikollisiksi järjestöiksi luokittelemat moottoripyöräjengit ovat enemmänkin moottoripyöräileviä liikemiehiä. Ja näillä liikemiehillä on linkit myös Suomeen.

Sanna Palo:
"Joo, se on tietenkin se syy, et kun me ei seurata niin kuin Venäjällä toimivaa järjestäytynyttä rikollisuutta, jollei sillä oo liittymäkohtia Suomeen."
"Meillä rikostiedustelussa tietenkin havaitaan nää kansainväliset yhteydet. Aatellaan mitä hyvänsä keskeistä järjestäytyneen rikollisuuden toimialaa, vaikka huumekauppaa tai ihmiskauppaa tai talousrikoksia, ne ovat perusluonteeltansa rajat ylittävää rikollisuutta."

Suomi on sitoutunut torjumaan kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta. KRP on nimenomaan velvoitettu katselemaan, mitä tapahtuu rajojemme ulkopuolella.

Käytännössä Putinin motoristiyhteydet päätyivät epäiltyjen rekisteriin KRP:n arkisen, järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevän kokouksen jälkeen. Päätöksen merkinnän syöttämisestä oli tehnyt kokenut rikospoliisi. Teknisesti sen syötti siviilipuolen tietopalvelusihteeri.

MOT:
"Meneillään on poliisin tietojärjestelmän kokonaisuudistus ja siellä on ollut toive tällaisesta havaintorekisteristä, olisiko se ollut oikeampi paikka tällaiselle merkinnälle?

Mikko Paatero:
"No mun mielestä mikään rekisteri ei ole oikea paikka tällaiselle merkinnälle, se on selvä. Havaintorekisteri käsitellään eduskunnassa ja itse toivon, ett se tulis, minä olen sitä mieltä, että on parempi on virallinen rekisteri kuin paljon epävirallisia rekistereitä."

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mielestä poliisilla on jo riittävästi kaikenlaisia rekistereitä ja hän pelkää, että yksi rekisteri lisää kasvattaa myös riskiä henkilötietojen väärinkäyttöön.

Reijo Aarnio:
"Sitä itseasias poliisi on perustellu juuri sellasilla, perusteella kuten, että, jos, jos he havaitsevat jotain, on tyhmää jättää se tieto tallentamatta. Ja, tota sillon tietysti kysymys on siitä, tai se kiertyy siihen kysymykseen, et onks se tieto oikea. Ja nyt kansalisten, kansalaisten oikeusturva pitää varmistaa, olipa sit kansalainen jonkun maan presidentti tai tavallinen suomalinen rehellinen kaduntallaaja."

Havaintotiedoille eduskunta on säätämässä lyhyttä, kuuden kuukauden talletusaikaa. Havaintorekisteri olisi toteutuessaan vihjetiedolle eräänlainen eteinen matkalla kohti epäiltyjen rekisteriä.

MOT:
"Olette arvioineet, että kohu on iso kysymys KRP:n luotettavuuden kannalta. Onko se jopa niin iso, että KRP:n johdon olisi vedettävä johtopäätöksiä?"

Mikko Paatero:
"En ota siihen kantaa, koska se on ministeriön tehtävä vetää siitä johtopäätökset, mutta kyllähän tämä iso tahra on KRP:lle ilman muuta."

Kiistassa on kysymys pitkälti siitä, mikä poliisiyksikkö johtaa tulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla vakavan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa?

Kansanedustaja Kari Rajamäki toimi sisäministerinä vuodesta 2003 vuoteen 2007.

Kari Rajamäki:
"Itse olen huolissani, että keskusrikospoliisin KRP:n, joka on kuitenkin järjestäytyneen rajat ylittävän rikollisuudentorjunnan nyrkki, sen voimavaroja on poliisiylijohtaja Paateron aikana leikattu 60-70 henkilöä ja mikäli tämä poliisirakenne kolmonen viedään läpi, Paateron ja Räsäsen haluamalla tavalla, KRP:sta leikataan vielä kymmenen pois. Samaan aikaan on 2008 rakennetun poliisihallituksen vahvuus noussut 187:än ja myös poliisiosastoa on vahvistettu."

Poliisin hallintorakenteen kehittämishanke kulkee nimellä PORA-kolmonen. Siinä Keskusrikospoliisin toimipisteverkostoa supistetaan
tietyn siirtymäkauden jälkeen lakkauttamalla useita sen toimipisteitä eri puolilla Suomea.

MOT:
"Enteileekö tämä KRP:n alasajoa? "

Kari Rajamäki:
"No ei tietenkään saa enteillä. Minun mielestäni KRP on erittäin tärkeä kansainvälinen, kansainvälisen rikollisuuden torjuja ja työnjako Helsingin poliisin erinomaisen rikostorjuntaporukan kanssa toimii. Minun mielestä niin johtajien reviiri tai muut ongelmat eivät saa antaa vaikuttaa kansalaisten sisäisen turvallisuuden kannalta etulinjantoimijoiden toimintaan."

Putin-kohu horjuttaa jakkaroita paitsi KRP:n päämajassa myös Poliisihallituksessa.

Kari Rajamäki:
"Ja tässä suhteessa niin puutun nyt siihen, että ylipäänsä tän rekisterin laadinta ja hallinta, niin siitä pitää vastuu olla selkeästi siellä, jolle kuuluu tämän toiminnan valvonta ja johtaminen eli se on poliisihallitus ja poliisiylijohtajalla on selkeä vastuu. Ja tältä osin niin minusta tässä on havaittavissa kova yritys potkia pallo pois poliisihallituksen kentältä."
"Kyllä tätä ketjua jos seuraa, niin kyllä sieltä jo varmaan se toimistovirkailija kohta löytyy joka lopulta vastaa. Poliisin johtamisen osalta on nimittäin huomattava se, että meillä on erittäin vahvasti poliisihallituksen perustamisen myötä 2007 jälkeen, ministerikauteni jälkeen, vahvistettu poliisihallituksen erityisesti poliisiylijohtajan valtaa. Käytännössä poliisivoimavarojen suuntaaminen se n. 750 milj euroa on yhden miehen peukalon alla ja nimitysvaltaa on yhden miehen peukalon alla eli kun on valtaa pitää siitä seurata myös selkeä vastuu."

Poliisiyksiköiden välisten kiistojen keskiössä ovat erilaiset tavat käyttää tietotolähteitä eli kansan suussa vasikoita. Sisäministeriön määräyksen mukaan tietolähteet pitäisi rekisteröidä.

Keskusrikospoliisissa on rakenneltu järjestelmällistä tietolähdetoimintaa JTT:tä jo vuodesta 2003. Valtakunnalliseen KRP:n ylläpitämään tietolähderekisteriin ovat poliisit eri puolilta voineet kirjata henkilöitä, jotka on todettu hyödyllisiksi eli he pystyvät välittämään tietoa rikollisista piireistä.

Tietolähderekisterin ideana on häivyttää henkilön oikea henkilöllisyys koodin taakse, jotta hän ei paljastuisi. Poliisilain muutos kesällä 2005 antoi poliisille oikeuden maksaa tietolähteille palkkioita verottomana. Emme saaneet Poliisihallitukselta tietoa, kuinka paljon tietolähteille on maksettu rahaa, mutta suurimmat palkkiot liikkuvat muutamissa tuhansissa euroissa.

MOT:n pikaselvityksen mukaan KRP:n luoma JTT-malli on käytössä lähes kaikilla Etelä-Suomen isoilla poliisilaitoksilla.

Tosin Helsingissä JTT-malliin suhtaudutaan epäluuloisesti. Mikäli poliisi maksaa tietolähteelle palkkion, tietolähde olisi rekisteröitävä valtakunnalliseen JTT-tietokantaan. Niinpä Helsingin huumetutkinta ei oman kertomansa mukaan maksa tietolähteilleen rahapalkkioita.

MOT:
"Pelaako Helsingin poliisilaitos samoilla säännöillä kuin muut poliisiyksiköt näitten vinkkimiesten osalta?"

Mikko Paatero:
"No en mä ota siihen kantaa sen enempää, mennään sellaisiin yksityiskohtaan mitkä on hyvin syvällä olevaa ...toimintaa mutta niin ei saa olla ja tietoja pitää välittää ihan vapaasti tiettyjen organisaatioiden välillä."

MOT:
"Onko se edes laillista, että joku poliisiyksikkö pelaisi omilla säännöillään?"

Mikko Paatero:
"Ei missään tapauksessa."

MOT:
"Mutta kenties mahdollista?"

Mikko Paatero:
"Kaikki on tässä maailmassa mahdollista mutta ei hyväksyttävää."

Ensi vuonna voimaan tuleva, uusi pakkokeinolaki uhkaa vesittää koko tietolähdetoiminnan. Sen mukaan tietolähteen ohjatusta käytöstä on yleensä ilmoitettava tutkinnan kohteelle sen jälkeen, kun asia on saatettu syyteharkintaan. Tämä paljastaisi käytännössä tietolähteen henkilöllisyyden ja saattaisi hänet hengenvaaraan. Vaihtoehdoksi jää laitosten omien, valvomattomien menetelmien paluu.

Sisäministeriö on saanut Poliisihallitukselta selvitykset poliisiyksiköiden yhteistyöongelmista ja henkilötietojen käsittelystä epäiltyjen rekisterissä. Ministeri Räsäsen mukaan EPRI-rekisterin ongelmat ovat olleet valvonnassa.

Päivi Räsänen:
"Päätökset nimistä joita syötetään rekisteriin, tekee jatkossa esimiestason henkilö. Nostettiin ikään kuin sitä osaamisen tasoa siinä rekisterin pidossa."
"Tällä hetkellä mulla ei ole mitään syytä epäillä sitä poliisihallituksen, siis itse tekemää, arvioita, että tuo merkintä oli epäasiallinen ja että sille ei ollut lainmukaisia perusteluja."

MOT:
"Selvisikö se, mikä poliisiyksiköiden välillä hiertää?"

Päivi Räsänen:
"Siitä myös polisihalitus antoi selvityksen mutta tuossa selvityksessä oli sen verran vielä puutteita, että pyydämme siitä lisäselvityksiä."

MOT:
"Teillä varmasti sisäministerinä on käsitys mikä siellä hiertää?"

Päivi Räsänen:
"Mun täytty sanoa, että minulla ei ole käsitystä siitä ihan aidosti, koska en vielä pysty varmuudella muodostamaan kuvaa tämän selvityksen pohjalta."

MOT:
"Kiistat juontuvat Helsingin poliisilaitoksen ja KRP:n välisiin vanhoihin yhteentörmäyksiin. Mitä tälle asialle on vuosien varrella yritetty tehdä?"

Päivi Räsänen:
"No, tässähän on taustalla tuo huumepoliisikysymys, joka on julkisuudessakin, julkisuudessakin ollut, kyllähän siinä on tätä esimiestyöskentelyä ollut jotta on pystytty siitä tilanteesta etenemäänn ihan normaaliin päiväjärjestykseen ja normaaliin yhteistyöhön. Eli minulla ei tällä hetkellä ole mitään sellaista näyttöä, että, että nämä rekisteriongelmat johtuisivat nimenomaan tästä yhteistyökysymyksestä."

MOT:
"Onko nykyinen sisäministeri tehtäviensä tasalla?"

Kari Rajamäki:
"Niin, mun mielestä tämä pitää selvittää. Ministeri ja poliisiylijohtaja kantaa vastuun kuitenkin sisäministeriön ja poliisin toiminnasta."

MOT:
"Kuinka kiusallinen tämä on ollut teille itsellenne.. onko tämä heiluttanut teidän omaa pallia?"

Mikko Paatero:
"En tiedä onko se heiluttanut, mutta ett minun virkani sattuu olemaan sellainen, että mä katson, että mun on nautittava ministerin luottamusta ja sitä on hänen mukaansa edelleen olemassa."

MOT:
"Onko sitä kyseenalaistettu?"

Mikko Paatero:
"Ei."

Meneillään oleva rikostutkinta jakautuu kolmeen haaraan: valtionsyyttäjän johdolla tutkitaan Putin-merkinnän laillisuutta, epäiltyjen rekisterin valvontaa sekä sitä, kuka vuoti tietoja salaisesta rekisteristä.

Putin-merkinnän vuotoa tutkii ryhmä Pirkanmaan talousrikostutkijoita. He ovat saaneet vapun jälkeen käsiinsä lokitiedot epäiltyjen rekisteristä. MOT:n tietojen mukaan kymmenet virkamiehet ehtivät käydä katsomassa Putin-merkintää sen kahden viikon rekisterissä olon aikana. Se on käynyt selväksi, ettei Valtakunnansyyttäjänvirastossa ole suurta intoa selvittää vuotajaa lähdesuojaa murtamalla.

Tom Packalen:
"Jossain koetaan että on puukotettu selkään selkään sitten niin kuin.. että siellä on tällaisia ikäviä ilmiöitä. On sit joitain tapauksia mitkä on vähän eskaloitunut."

MOT:
"Ett tietyt ihmiset eivät anna anteeksi?"

Tom Packalén:
"No hyvin vaikeita siis sillä tavalla, että mä en tiedä näitä pitäisi järjestellä sitten sillä tavalla että nää ihmiset pois pois tai muihin tehtäviin niin se voi selkiyttää sitä ilmapiiriä merkittävästi."

Keskusrikospoliisin ja Helsingin poliisilaitoksen päälliköt eivät halunneet osallistua tähän ohjelmaan. Poliisineuvos Rauno Ranta KRP:stä täyttää tänä vuonna 68 vuotta ja jää eläkkeelle. 66 vuotta täyttävän poliisikomentaja Jukka Riikosen tai 65:n vuoden ikään tänä vuonna ehtivän poliisiylijohtaja Paateron eläkeaikeista ei ole tietoa.