Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Avoimuus vaihtelee pikaruokapaikoissa

Patongit
Patongit Kuva: Yle patonki

Toisin kuin ruokakaupoissa, pikaruokaravintoloilla ei ole velvoitetta ilmoittaa käyttämiensä lihojen alkuperää. Kuluttajaliitto otti hiljattain kantaa ravintolaruuan avoimuuden puolesta. Heidän mukaansa lihan, kalan ja siipikarjan alkuperä pitäisi kertoa myös ravintolaruuassa.

Kuningaskuluttajan vuosi sitten tekemässä jutussa Suomen suurimmat hampurilaisketjut kertoivat avoimesti raaka-aineidensa alkuperämaat. Suuri osa hampurilaisten tiedoista löytyy myös netistä (McDonalds ja Hesburger). Monissa muissa pikaruokaravintoloissa ruuan alkuperä jää kuitenkin mysteeriksi.

Subway panttaa tietoja

Subway-kyltti
Subway-kyltti Kuva: Yle patonki
Maailman suurin pikaruokaketju Subway on Suomessakin noussut yhdeksi hampurilaisketjujen haastajaksi. Patonkeja myyvällä ketjulla on Suomessa jo yli sata myymälää. Kävin viidessä Subway-ravintolassa kysymässä mistä heidän patongeissa käyttämänsä lihat tulevat. Vastaukseksi henkilökunta antoi parhaimmillaankin vain arvailuja. Subway ei myöskään suostunut antamaan tietoja, vaikka olin yhteyksissä ketjun pääkonttoriin asti. Ketjun Suomen edustaja kieltäytyi haastattelusta.

Yhdeltä Subway-yrittäjältä sain kuitenkin kuulla hänen ravintolansa käyttämien lihojen alkuperätiedot. Ketjun ravintolat lienevät samasssa logistiikka-ketjussa, joten on todennäköistä, että tiedot pitävät paikkansa useimmissa Subway-ravintoloissa.

Alkuperätiedot siis löytyvät yksittäisestäkin Subway-ravintolasta. Työntekijöille tai asiakkaille niitä ei kuitenkaan kerrota.

Subway-yrittäjän kertomat lihojen alkuperämaat

Lihapullat Irlanti
Kinkku Irlanti
Paahtopaisti Irlanti
Salami Irlanti
Pepperoni Irlanti
Naudan paistisuikale Irlanti
Kana Thaimaa
Kalkkuna Irlanti

Picnic: ”Asiakasta ei kiinnosta”

Picnic
Picnic Kuva: Yle picnic
Myös kotimainen Picnic-ketju tunnetaan patongeistaan. Heidän nettisivuillaan tai liikkeissä ei myöskään ole nähtävillä lihojen alkuperää. Kävin myös viidessä Picnic-ravintolassa kyselemässä tietoja. Tiedot löytyivät kyllä liikkeistä, mutta kaikissa toimipisteissä myyjät eivät osanneet sitä etsiä. Ketjulta kysyttäessä sain kuitenkin lihojen alkuperämaat tietoomme.

Kun kysyin Picniciltä, miksei alkuperää kerrota esimerkiksi heidän nettisivuillaan, vastaus oli, että asiakkaita ei kiinnosta.

Picnicin lihojen alkuperämaat

Kana Thaimaa
Kinkku Suomi
Paahtopaisti Suomi, Ruotsi, Saksa

Avoimuudella voi erottua edukseen

Kotimainen pizzaketju Kotipizza puolestaan yllättää avoimuudellaan. Yrityksen nettisivuilta löytyy alkuperä ja valmistava yritys kaikille heidän käyttämilleen lihatuotteille. Myös muiden pizzoissa käytettävien raaka-aineiden alkuperä kerrotaan. Kotipizzan varatoimitusjohtaja Heikki Sikströmin mukaan tällä tavoin vastataan asiakkaiden tarpeisiin.

- Kotipizza-ravintoloissa on raaka-ainekansiot ja omavalvontakansiot. Eli kaikki se tieto, mitä meidän asiakkaat haluavat, Sikström sanoo.

- Täytyy sanoa, että entistä enemmän on kiihtynyt tämä kysyminen ja asiakkaiden tietoisuus.

Myös Kotipizzalla osa lihoista tulee ulkomailta.

Entistä enemmän on kiihtynyt tämä kysyminen ja asiakkaiden tietoisuus

- Jokaisen tehtaan pitää antaa meille todistus raaka-aineiden alkuperästä. Sitten tietysti Eviran avulla ja ohjeistuksen mukaisesti me myös valvomme maailmalta tulevia raaka-aineita, Sikström avaa Kotipizzan valvontaa.

Patonkiketju Picnicin mukaan esimerkiksi lihan alkuperän ilmoittaminen on vaikeaa kausivaihteluiden vuoksi. Kotipizzalla tätä ongelmaa ei ole.

- Kausivaihteluita on aika vähän lihatuotteissa. Meidän tavarantoimittajamme ovat pääsääntöisesti kotimaisia, joten meillä ei ole tällaista ongelmaa, Sikström kuittaa.

Kotipizzan lihojen alkuperämaat

Parmankinkku Italia
Palvilastu Suomi
Pepperoni Suomi
Salami Suomi
Kebabliha Suomi
Pekoni Tanska, Hollanti
Poro Suomi
Jauhelihakastike Suomi
Pariloitu kananpoika Brasilia

Asiakkaalla on oikeus kysyä

Kuningaskuluttajan Facebook-kyselyssä lähes kaikki vastaajat halusivat tietää, mistä heidän syömänsä liha on peräisin. Myös Kuluttajaliitolle on tullut yhteydenottoja kuluttajilta, jotka haluaisivat enemmän avoimuutta ravintoloihin.

Asiakkaalla onkin täysi oikeus kysyä, mistä hänen syömänsä liha on peräisin. Vastauksen saaminen ei valitettavsti vieläkään ole aina itsestäänselvyys.

Salla Hekkala, Kuningaskuluttaja

Muokattu 8.11.2016: Korjattu Areena-upotus

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.