Hyppää pääsisältöön

Bensaa liekkeihin, vaati Akuliina Saarikoski

Kesällä 2009 radioeetterin valtasi Akuliina Saarikoski jokaviikkoisella manifestillaan, joiden aiheet vaihtelivat seksuaalianarkismista eläintenoikeuksien kautta vammaisten kapinaan. Bensaa liekkeihin!

Tietolaatikko

Atlas (vuoteen 2011 asti Akuliina) Saarikoski on toimittaja ja aktivisti sekä feministisen Tulva-lehden päätoimittaja.

Myöhemmin nimellä Atlas tunnetuksi tullut aktivisti ja toimittaja aloitti ohjelmansa aina väitteellä, kuten "heteroelämä on yllätyksetöntä ja tylsää" tai "terveen ruumiin ihannointi on väärin".

Seksuaalianarkismia käsittelevässä ohjelmassa Saarikoski väitti, että suomalaiset elävät heterohypnoosissa, jossa uuskonservatiiviset arvot lävistävät myös muut kuin heterot. Miksi homot haluaisivat naimisiin ja saada lapsia?

"Miten kukaan haluaisi valtion, väestöpolitiikan ja sukupuolittuneen vallan määrätä ihmissuhteistaan? Me emme halua. Elämme ja valitsemme itse. Meidän kylkiluistamme ei muokata valtakuntia, eikä meidän äänillämme oikeuteta sotakoneistoa. Elämme mieluummin yhteisöissä, jossa kansallisuus ei määrää ihmisarvoa. Meille orjamoraali on vankila. Jos silti valitset yhdenmukaisuuden, ole julistamatta sitä. Aina kun huudat: olen hetero, yksi pimeän kujan homo kuolee. Keijut pidetään saduissa hengissä taputtamalla ja tämä toimintamalli on tosi. Jos elät elämää, jota ei tässä yhteiskunnassa ymmärretä: taputa! Taputa vimmatusti ja katso, että ääniaallot kaatavat Kelan toimistot, eduskunnan, ostoskeskukset, mainostoimistot ja jokaisen heteroseksuaalisuuden ylivaltaa uusintavan tahon palasiksi", manifestoi Saarikoski.

Aiheesta keskustelemassa olivat taiteilija Anna Cadia, aktivisti Laura ja tutkija Antu Sorainen.

Eläinten oikeudet ovat elämän ja kuoleman kysymyksiä

"Lihansyönti, maidonjuonti ja koko eläintuontanto on lopetettava. jos tämä ei onnistu suostutellen, se on tehtävä väkisin. Ajatelkaa, uskaltakaa, toimikaa! Meillä on kaikista tärkein eettinen kysymys ratkaistavana, kysymys elämästä ja kuolemasta. tätä kysymystä ratkaistaessa ei ole sellaista lakia, jota tarvitsisi kunnioittaa. Kaikki on sallittua", kuuluu Saarikosken julistus eläinten oikeuksista.

Otsikolla eläimet on vapautettava eläinten oikeuksista keskustelivat aktivisti Matias, esseisti Antti Nylén ja filosofi Elisa Aaltola.

Vammaisia ei ole

Vammaisten asemaa yhteiskunnassa käsittelevässä ohjelmassa pohdittin muun muassa miksi yhdenvertaisuus ei toteudu ja miksi ihannoimme tervettä ruumista ja mieltä niin, että kaikki siitä poikkeava lakaistaan maton alle. Keskustelemassa olivat Kynnys ry:n puheenjohtaja Amu Urhonen, tekstiilitaiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo ja erityispedagogiikan professori Simo Wehmas.

"Vammaisia ei ole. On vain yhteiskunta, joka uskoo sokeasti riippumattomuuteen, suorittamiseen, älykkyyteen ja yksilöihin, jotka eivät tarvitse toisia. Tämä yhteiskunta määrittelee jotkut vammaisiksi, jotta heidät voisi jättää huomaamatta. Kaikki ihmiset ovat viallisia. Kaikki tarvitsevat toisiaan. Odottamisen ja kiltteyden aika on ohi. Tästä lähtien vammaisten suoran toiminnan iskuryhmä räjäyttää portaat, jotka estävät heidän kulkunsa", julisti Saarikoski manifestissaan, jossa hän myös muistutti, että Folkhälsan tuki Ruotsin valtion rotubiologisia tutkimuksia ja, että sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa samaa perinettä kannustaessaan ihmisiä selektiiviseen aborttiin.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.