Hyppää pääsisältöön

Bensaa liekkeihin, vaati Akuliina Saarikoski

Kesällä 2009 radioeetterin valtasi Akuliina Saarikoski jokaviikkoisella manifestillaan, joiden aiheet vaihtelivat seksuaalianarkismista eläintenoikeuksien kautta vammaisten kapinaan. Bensaa liekkeihin!

Tietolaatikko

Atlas (vuoteen 2011 asti Akuliina) Saarikoski on toimittaja ja aktivisti sekä feministisen Tulva-lehden päätoimittaja.

Myöhemmin nimellä Atlas tunnetuksi tullut aktivisti ja toimittaja aloitti ohjelmansa aina väitteellä, kuten "heteroelämä on yllätyksetöntä ja tylsää" tai "terveen ruumiin ihannointi on väärin".

Seksuaalianarkismia käsittelevässä ohjelmassa Saarikoski väitti, että suomalaiset elävät heterohypnoosissa, jossa uuskonservatiiviset arvot lävistävät myös muut kuin heterot. Miksi homot haluaisivat naimisiin ja saada lapsia?

"Miten kukaan haluaisi valtion, väestöpolitiikan ja sukupuolittuneen vallan määrätä ihmissuhteistaan? Me emme halua. Elämme ja valitsemme itse. Meidän kylkiluistamme ei muokata valtakuntia, eikä meidän äänillämme oikeuteta sotakoneistoa. Elämme mieluummin yhteisöissä, jossa kansallisuus ei määrää ihmisarvoa. Meille orjamoraali on vankila. Jos silti valitset yhdenmukaisuuden, ole julistamatta sitä. Aina kun huudat: olen hetero, yksi pimeän kujan homo kuolee. Keijut pidetään saduissa hengissä taputtamalla ja tämä toimintamalli on tosi. Jos elät elämää, jota ei tässä yhteiskunnassa ymmärretä: taputa! Taputa vimmatusti ja katso, että ääniaallot kaatavat Kelan toimistot, eduskunnan, ostoskeskukset, mainostoimistot ja jokaisen heteroseksuaalisuuden ylivaltaa uusintavan tahon palasiksi", manifestoi Saarikoski.

Aiheesta keskustelemassa olivat taiteilija Anna Cadia, aktivisti Laura ja tutkija Antu Sorainen.

Eläinten oikeudet ovat elämän ja kuoleman kysymyksiä

"Lihansyönti, maidonjuonti ja koko eläintuontanto on lopetettava. jos tämä ei onnistu suostutellen, se on tehtävä väkisin. Ajatelkaa, uskaltakaa, toimikaa! Meillä on kaikista tärkein eettinen kysymys ratkaistavana, kysymys elämästä ja kuolemasta. tätä kysymystä ratkaistaessa ei ole sellaista lakia, jota tarvitsisi kunnioittaa. Kaikki on sallittua", kuuluu Saarikosken julistus eläinten oikeuksista.

Otsikolla eläimet on vapautettava eläinten oikeuksista keskustelivat aktivisti Matias, esseisti Antti Nylén ja filosofi Elisa Aaltola.

Vammaisia ei ole

Vammaisten asemaa yhteiskunnassa käsittelevässä ohjelmassa pohdittin muun muassa miksi yhdenvertaisuus ei toteudu ja miksi ihannoimme tervettä ruumista ja mieltä niin, että kaikki siitä poikkeava lakaistaan maton alle. Keskustelemassa olivat Kynnys ry:n puheenjohtaja Amu Urhonen, tekstiilitaiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo ja erityispedagogiikan professori Simo Wehmas.

"Vammaisia ei ole. On vain yhteiskunta, joka uskoo sokeasti riippumattomuuteen, suorittamiseen, älykkyyteen ja yksilöihin, jotka eivät tarvitse toisia. Tämä yhteiskunta määrittelee jotkut vammaisiksi, jotta heidät voisi jättää huomaamatta. Kaikki ihmiset ovat viallisia. Kaikki tarvitsevat toisiaan. Odottamisen ja kiltteyden aika on ohi. Tästä lähtien vammaisten suoran toiminnan iskuryhmä räjäyttää portaat, jotka estävät heidän kulkunsa", julisti Saarikoski manifestissaan, jossa hän myös muistutti, että Folkhälsan tuki Ruotsin valtion rotubiologisia tutkimuksia ja, että sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa samaa perinettä kannustaessaan ihmisiä selektiiviseen aborttiin.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?