Hyppää pääsisältöön

Bensaa liekkeihin, vaati Akuliina Saarikoski

Kesällä 2009 radioeetterin valtasi Akuliina Saarikoski jokaviikkoisella manifestillaan, joiden aiheet vaihtelivat seksuaalianarkismista eläintenoikeuksien kautta vammaisten kapinaan. Bensaa liekkeihin!

Tietolaatikko

Atlas (vuoteen 2011 asti Akuliina) Saarikoski on toimittaja ja aktivisti sekä feministisen Tulva-lehden päätoimittaja.

Myöhemmin nimellä Atlas tunnetuksi tullut aktivisti ja toimittaja aloitti ohjelmansa aina väitteellä, kuten "heteroelämä on yllätyksetöntä ja tylsää" tai "terveen ruumiin ihannointi on väärin".

Seksuaalianarkismia käsittelevässä ohjelmassa Saarikoski väitti, että suomalaiset elävät heterohypnoosissa, jossa uuskonservatiiviset arvot lävistävät myös muut kuin heterot. Miksi homot haluaisivat naimisiin ja saada lapsia?

"Miten kukaan haluaisi valtion, väestöpolitiikan ja sukupuolittuneen vallan määrätä ihmissuhteistaan? Me emme halua. Elämme ja valitsemme itse. Meidän kylkiluistamme ei muokata valtakuntia, eikä meidän äänillämme oikeuteta sotakoneistoa. Elämme mieluummin yhteisöissä, jossa kansallisuus ei määrää ihmisarvoa. Meille orjamoraali on vankila. Jos silti valitset yhdenmukaisuuden, ole julistamatta sitä. Aina kun huudat: olen hetero, yksi pimeän kujan homo kuolee. Keijut pidetään saduissa hengissä taputtamalla ja tämä toimintamalli on tosi. Jos elät elämää, jota ei tässä yhteiskunnassa ymmärretä: taputa! Taputa vimmatusti ja katso, että ääniaallot kaatavat Kelan toimistot, eduskunnan, ostoskeskukset, mainostoimistot ja jokaisen heteroseksuaalisuuden ylivaltaa uusintavan tahon palasiksi", manifestoi Saarikoski.

Aiheesta keskustelemassa olivat taiteilija Anna Cadia, aktivisti Laura ja tutkija Antu Sorainen.

Eläinten oikeudet ovat elämän ja kuoleman kysymyksiä

"Lihansyönti, maidonjuonti ja koko eläintuontanto on lopetettava. jos tämä ei onnistu suostutellen, se on tehtävä väkisin. Ajatelkaa, uskaltakaa, toimikaa! Meillä on kaikista tärkein eettinen kysymys ratkaistavana, kysymys elämästä ja kuolemasta. tätä kysymystä ratkaistaessa ei ole sellaista lakia, jota tarvitsisi kunnioittaa. Kaikki on sallittua", kuuluu Saarikosken julistus eläinten oikeuksista.

Otsikolla eläimet on vapautettava eläinten oikeuksista keskustelivat aktivisti Matias, esseisti Antti Nylén ja filosofi Elisa Aaltola.

Vammaisia ei ole

Vammaisten asemaa yhteiskunnassa käsittelevässä ohjelmassa pohdittin muun muassa miksi yhdenvertaisuus ei toteudu ja miksi ihannoimme tervettä ruumista ja mieltä niin, että kaikki siitä poikkeava lakaistaan maton alle. Keskustelemassa olivat Kynnys ry:n puheenjohtaja Amu Urhonen, tekstiilitaiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo ja erityispedagogiikan professori Simo Wehmas.

"Vammaisia ei ole. On vain yhteiskunta, joka uskoo sokeasti riippumattomuuteen, suorittamiseen, älykkyyteen ja yksilöihin, jotka eivät tarvitse toisia. Tämä yhteiskunta määrittelee jotkut vammaisiksi, jotta heidät voisi jättää huomaamatta. Kaikki ihmiset ovat viallisia. Kaikki tarvitsevat toisiaan. Odottamisen ja kiltteyden aika on ohi. Tästä lähtien vammaisten suoran toiminnan iskuryhmä räjäyttää portaat, jotka estävät heidän kulkunsa", julisti Saarikoski manifestissaan, jossa hän myös muistutti, että Folkhälsan tuki Ruotsin valtion rotubiologisia tutkimuksia ja, että sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa samaa perinettä kannustaessaan ihmisiä selektiiviseen aborttiin.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.