Hyppää pääsisältöön

Erkki Toivanen kiisti olevansa herrasmies

"En minä ole mikään herrasmiehen perikuva, kaikkea vielä. Yks tavallinen Toivanen." Näin luonnehti itseään toimittajalegenda Erkki Toivanen vain kaksi kuukautta ennen kohtalokkaaksi osoittautunutta sairastumistaan.

Vuonna 2013 valmistunut dokumentti piirtää Toivasesta patsastelemattoman henkilökuvan, joka rakentuu keväällä 2010 tehtyyn haastatteluun. Toivasen itsensä lisäksi dokumentissa ovat äänessä hänen elämänkumppaninsa Lennox Walkers sekä sydänystävänsä ja kollegansa Eila-Maija Mirolybov.

Raikkaassa haastattelussa Toivanen ruotii mm. julkisuuskuvaansa. "Kyllä minä olen edelleen paras parodia itsestäni. Usein, kun näen itseni televisiossa, ajattelen, että hyvä jumala, taas tuo pompöösi tyyppi on tuolla julistamassa asiaa, ikään kuin hän tietäisi jotain!"

Tärkeimmäksi kodinperinnökseen hän kertoo virolaissyntyisen äitinsä neuvon pysyä aina itselleen rehellisenä. "Ilman itsekunnioitusta ei voi olla rehellinen toisillekaan. Valheelle ei voi perustaa mitään." Tämä ohjenuora yhdistettynä "savolaiseen itsetuntoon" antoi hänelle hänen omien sanojensa mukaan valtavasti voimia sekä yksityis- että työelämässä. Käännekohtia olivat mm. nuoruudenavioliiton päättäminen sekä päätös ottaa etäisyyttä "suomettautuneeseen" uutisvälitykseen.

Toivasen kotipesäksi muodostui Lontoo. Sinne hän lähti BBC:n suomenkielisen osaston palvelukseen vuonna 1963 ja sinne hän palasi muutaman Suomen-vuoden jälkeen Yleisradion Lontoon-kirjeenvaihtajaksi vuonna 1972. Lontoosta käsin hän hoiti myös Pariisin kirjeenvaihtajan tehtävät vuosina 1982-1987. Ranskaan ja ranskalaisuuteen hän oli saanut vahvan innostuksen jo lapsena.

Toivanen oli musiikkimies, takana olivat käytännön musiikkikasvatus oopperan "seimessä" (yksihuoltajaäiti vei hänet sinne säännöllisesti kassanhoitajaystävänsä luo kaitsettavaksi) sekä piano-opinnot Sibelius-Akatemiassa, ja niinpä elämä 1960-luvun Lontoossa oli "aivan ihanan svengaavaa". Päivätyön lisäksi ennätti hyvin tehdä muutakin - mm. toimia kolme vuotta tiskijukkana. "Kaikki klubit tulivat tutuiksi... haastattelin kaikki rollingstonesit ja beatlesit. Se teki hyvää vähän fossiloituneelle Toivaselle!" Rock- ja pop-maailma avautuivat hänelle entisestään hänen musiikkimanagerina työskennelleen elämänkumppaninsa myötä.

BBC:stä puhuessaan Toivasella eivät ylisanat ole riittää. BBC:n Bush Housessa ulkomaalaisillekin toimittajille annettiin aikakauden parhainta opetusta alalla. Mm. kamerankäyttöä opetti Orson Welles. Suomenkielisellä osastolla tehtiin jopa draamaa - käsikirjoituksista vastasivat Anselm Hollo ja Matti Rossi, Toivanen teki musiikin. BBC:n oppeja oli myös Toivasen sittemmin esimerkillisesti noudattama periaate, jonka mukaan toimittaja "ei milloinkaan saa aliarvioida katsojan älyä, mutta ei myöskään yliarvioida hänen tietojaan."

Paluu 1960-luvun lopun Yleisradioon oli Toivaselle shokki. Hänen poissaollessaan Suomessa oli politisoiduttu tavalla, jota Toivanen ei voinut ymmärtää. "Täällä oli maolaisia, stalinisteja... Euroopassa oli vapauduttu, mutta Suomessa ihmiset kunnioittivat verisiä tyrannioita!" Yllättäen hän antaa kuitenkin tunnustusta Ylen silloiselle pääjohtajalle Eino S. Revolle.

Ylessä 1960-70-luvun taitteessa viettämäänsä aikaa hän muistelee muutoin hienona ja intensiivisenä aikana, jolloin töitä tehtiin välillä "viikkokausiakin ilman vapaapäiviä". Työyhteisön ilmapiiri oli erinomainen ja "mehän oltiin sellasia julkkiksiakin, kun ei (tv:tä katsovat) ihmiset voineet välttää meitä". Toivasen kielitaitoa ja musiikkitaustaa ymmärrettiin käyttää muissakin kuin uutisohjelmissa. Elettiin suuria aikoja - maailmanpolitiikassa kuohui ja ihminen kävi Kuussa. Elettiin kuitenkin myös suomettumisen aikoja, ja se ahdisti Toivasta niin paljon, että hän tarttui ilolla mahdollisuuteen alkaa raportoida maailman tapahtumia muualta kuin Suomesta käsin.

Toukokuussa 2010 Toivanen iloitsikin mm. siitä, miten suuri ilmapiirin muutos Suomessa oli viime vuosikymmeninä koettu. Omista ajatuksistaan hän kertoo vivaihteikkaasti ja on elämässään silmin nähden onnellinen; huumorintajuisen miehen kerronta on vangitsevaa. Tulevaisuudelta 72-vuotias toimittajakonkari odotti vielä paljon. Kaksi kuukautta myöhemmin Toivanen sai aivoveritulpan, jonka aiheuttajaksi osoittautui aivokasvain. Toivanen kuoli vuoden päästä sairastumisestaan, heinäkuussa 2011.

Kommentit
  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.

  • Osaako videonoutaja laulaa? Kuuntele Ransun ja Inga Sulinin harvinainen duetto

    Ransu Karvakuono ja Inga Sulin: Play a Simple Melody

    Kun Ylen TV2:n väki kokoontui 1990 juhlistamaan kanavan 25-vuotista taivalta, kuultiin tavanomaisten viihdenumeroiden ohella harvinainen duetto. Lastenohjelmien keulakuva Ransu Karvakuono yhdisti voimansa laulaja Inga Sulinin kanssa ja parivaljakko tulkitsi klassikkokappaleen Play a Simple Melody.

  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.