Hyppää pääsisältöön

Erkki Toivanen kiisti olevansa herrasmies

"En minä ole mikään herrasmiehen perikuva, kaikkea vielä. Yks tavallinen Toivanen." Näin luonnehti itseään toimittajalegenda Erkki Toivanen vain kaksi kuukautta ennen kohtalokkaaksi osoittautunutta sairastumistaan.

Vuonna 2013 valmistunut dokumentti piirtää Toivasesta patsastelemattoman henkilökuvan, joka rakentuu keväällä 2010 tehtyyn haastatteluun. Toivasen itsensä lisäksi dokumentissa ovat äänessä hänen elämänkumppaninsa Lennox Walkers sekä sydänystävänsä ja kollegansa Eila-Maija Mirolybov.

Raikkaassa haastattelussa Toivanen ruotii mm. julkisuuskuvaansa. "Kyllä minä olen edelleen paras parodia itsestäni. Usein, kun näen itseni televisiossa, ajattelen, että hyvä jumala, taas tuo pompöösi tyyppi on tuolla julistamassa asiaa, ikään kuin hän tietäisi jotain!"

Tärkeimmäksi kodinperinnökseen hän kertoo virolaissyntyisen äitinsä neuvon pysyä aina itselleen rehellisenä. "Ilman itsekunnioitusta ei voi olla rehellinen toisillekaan. Valheelle ei voi perustaa mitään." Tämä ohjenuora yhdistettynä "savolaiseen itsetuntoon" antoi hänelle hänen omien sanojensa mukaan valtavasti voimia sekä yksityis- että työelämässä. Käännekohtia olivat mm. nuoruudenavioliiton päättäminen sekä päätös ottaa etäisyyttä "suomettautuneeseen" uutisvälitykseen.

Toivasen kotipesäksi muodostui Lontoo. Sinne hän lähti BBC:n suomenkielisen osaston palvelukseen vuonna 1963 ja sinne hän palasi muutaman Suomen-vuoden jälkeen Yleisradion Lontoon-kirjeenvaihtajaksi vuonna 1972. Lontoosta käsin hän hoiti myös Pariisin kirjeenvaihtajan tehtävät vuosina 1982-1987. Ranskaan ja ranskalaisuuteen hän oli saanut vahvan innostuksen jo lapsena.

Toivanen oli musiikkimies, takana olivat käytännön musiikkikasvatus oopperan "seimessä" (yksihuoltajaäiti vei hänet sinne säännöllisesti kassanhoitajaystävänsä luo kaitsettavaksi) sekä piano-opinnot Sibelius-Akatemiassa, ja niinpä elämä 1960-luvun Lontoossa oli "aivan ihanan svengaavaa". Päivätyön lisäksi ennätti hyvin tehdä muutakin - mm. toimia kolme vuotta tiskijukkana. "Kaikki klubit tulivat tutuiksi... haastattelin kaikki rollingstonesit ja beatlesit. Se teki hyvää vähän fossiloituneelle Toivaselle!" Rock- ja pop-maailma avautuivat hänelle entisestään hänen musiikkimanagerina työskennelleen elämänkumppaninsa myötä.

BBC:stä puhuessaan Toivasella eivät ylisanat ole riittää. BBC:n Bush Housessa ulkomaalaisillekin toimittajille annettiin aikakauden parhainta opetusta alalla. Mm. kamerankäyttöä opetti Orson Welles. Suomenkielisellä osastolla tehtiin jopa draamaa - käsikirjoituksista vastasivat Anselm Hollo ja Matti Rossi, Toivanen teki musiikin. BBC:n oppeja oli myös Toivasen sittemmin esimerkillisesti noudattama periaate, jonka mukaan toimittaja "ei milloinkaan saa aliarvioida katsojan älyä, mutta ei myöskään yliarvioida hänen tietojaan."

Paluu 1960-luvun lopun Yleisradioon oli Toivaselle shokki. Hänen poissaollessaan Suomessa oli politisoiduttu tavalla, jota Toivanen ei voinut ymmärtää. "Täällä oli maolaisia, stalinisteja... Euroopassa oli vapauduttu, mutta Suomessa ihmiset kunnioittivat verisiä tyrannioita!" Yllättäen hän antaa kuitenkin tunnustusta Ylen silloiselle pääjohtajalle Eino S. Revolle.

Ylessä 1960-70-luvun taitteessa viettämäänsä aikaa hän muistelee muutoin hienona ja intensiivisenä aikana, jolloin töitä tehtiin välillä "viikkokausiakin ilman vapaapäiviä". Työyhteisön ilmapiiri oli erinomainen ja "mehän oltiin sellasia julkkiksiakin, kun ei (tv:tä katsovat) ihmiset voineet välttää meitä". Toivasen kielitaitoa ja musiikkitaustaa ymmärrettiin käyttää muissakin kuin uutisohjelmissa. Elettiin suuria aikoja - maailmanpolitiikassa kuohui ja ihminen kävi Kuussa. Elettiin kuitenkin myös suomettumisen aikoja, ja se ahdisti Toivasta niin paljon, että hän tarttui ilolla mahdollisuuteen alkaa raportoida maailman tapahtumia muualta kuin Suomesta käsin.

Toukokuussa 2010 Toivanen iloitsikin mm. siitä, miten suuri ilmapiirin muutos Suomessa oli viime vuosikymmeninä koettu. Omista ajatuksistaan hän kertoo vivaihteikkaasti ja on elämässään silmin nähden onnellinen; huumorintajuisen miehen kerronta on vangitsevaa. Tulevaisuudelta 72-vuotias toimittajakonkari odotti vielä paljon. Kaksi kuukautta myöhemmin Toivanen sai aivoveritulpan, jonka aiheuttajaksi osoittautui aivokasvain. Toivanen kuoli vuoden päästä sairastumisestaan, heinäkuussa 2011.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.

  • Autopankeista povattiin näppärää ratkaisua pankkiasiointiin

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla.

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla. Uutisfilmeissä esiteltiin autopankin kätevyyttä – asiakas saattoi hurauttaa suoraan tiskille ja hoitaa pankkiasiat nousematta autosta. Parkkipaikan etsimisen vaivakin säästyi.