Hyppää pääsisältöön

Erkki Toivanen kiisti olevansa herrasmies

"En minä ole mikään herrasmiehen perikuva, kaikkea vielä. Yks tavallinen Toivanen." Näin luonnehti itseään toimittajalegenda Erkki Toivanen vain kaksi kuukautta ennen kohtalokkaaksi osoittautunutta sairastumistaan.

Vuonna 2013 valmistunut dokumentti piirtää Toivasesta patsastelemattoman henkilökuvan, joka rakentuu keväällä 2010 tehtyyn haastatteluun. Toivasen itsensä lisäksi dokumentissa ovat äänessä hänen elämänkumppaninsa Lennox Walkers sekä sydänystävänsä ja kollegansa Eila-Maija Mirolybov.

Raikkaassa haastattelussa Toivanen ruotii mm. julkisuuskuvaansa. "Kyllä minä olen edelleen paras parodia itsestäni. Usein, kun näen itseni televisiossa, ajattelen, että hyvä jumala, taas tuo pompöösi tyyppi on tuolla julistamassa asiaa, ikään kuin hän tietäisi jotain!"

Tärkeimmäksi kodinperinnökseen hän kertoo virolaissyntyisen äitinsä neuvon pysyä aina itselleen rehellisenä. "Ilman itsekunnioitusta ei voi olla rehellinen toisillekaan. Valheelle ei voi perustaa mitään." Tämä ohjenuora yhdistettynä "savolaiseen itsetuntoon" antoi hänelle hänen omien sanojensa mukaan valtavasti voimia sekä yksityis- että työelämässä. Käännekohtia olivat mm. nuoruudenavioliiton päättäminen sekä päätös ottaa etäisyyttä "suomettautuneeseen" uutisvälitykseen.

Toivasen kotipesäksi muodostui Lontoo. Sinne hän lähti BBC:n suomenkielisen osaston palvelukseen vuonna 1963 ja sinne hän palasi muutaman Suomen-vuoden jälkeen Yleisradion Lontoon-kirjeenvaihtajaksi vuonna 1972. Lontoosta käsin hän hoiti myös Pariisin kirjeenvaihtajan tehtävät vuosina 1982-1987. Ranskaan ja ranskalaisuuteen hän oli saanut vahvan innostuksen jo lapsena.

Toivanen oli musiikkimies, takana olivat käytännön musiikkikasvatus oopperan "seimessä" (yksihuoltajaäiti vei hänet sinne säännöllisesti kassanhoitajaystävänsä luo kaitsettavaksi) sekä piano-opinnot Sibelius-Akatemiassa, ja niinpä elämä 1960-luvun Lontoossa oli "aivan ihanan svengaavaa". Päivätyön lisäksi ennätti hyvin tehdä muutakin - mm. toimia kolme vuotta tiskijukkana. "Kaikki klubit tulivat tutuiksi... haastattelin kaikki rollingstonesit ja beatlesit. Se teki hyvää vähän fossiloituneelle Toivaselle!" Rock- ja pop-maailma avautuivat hänelle entisestään hänen musiikkimanagerina työskennelleen elämänkumppaninsa myötä.

BBC:stä puhuessaan Toivasella eivät ylisanat ole riittää. BBC:n Bush Housessa ulkomaalaisillekin toimittajille annettiin aikakauden parhainta opetusta alalla. Mm. kamerankäyttöä opetti Orson Welles. Suomenkielisellä osastolla tehtiin jopa draamaa - käsikirjoituksista vastasivat Anselm Hollo ja Matti Rossi, Toivanen teki musiikin. BBC:n oppeja oli myös Toivasen sittemmin esimerkillisesti noudattama periaate, jonka mukaan toimittaja "ei milloinkaan saa aliarvioida katsojan älyä, mutta ei myöskään yliarvioida hänen tietojaan."

Paluu 1960-luvun lopun Yleisradioon oli Toivaselle shokki. Hänen poissaollessaan Suomessa oli politisoiduttu tavalla, jota Toivanen ei voinut ymmärtää. "Täällä oli maolaisia, stalinisteja... Euroopassa oli vapauduttu, mutta Suomessa ihmiset kunnioittivat verisiä tyrannioita!" Yllättäen hän antaa kuitenkin tunnustusta Ylen silloiselle pääjohtajalle Eino S. Revolle.

Ylessä 1960-70-luvun taitteessa viettämäänsä aikaa hän muistelee muutoin hienona ja intensiivisenä aikana, jolloin töitä tehtiin välillä "viikkokausiakin ilman vapaapäiviä". Työyhteisön ilmapiiri oli erinomainen ja "mehän oltiin sellasia julkkiksiakin, kun ei (tv:tä katsovat) ihmiset voineet välttää meitä". Toivasen kielitaitoa ja musiikkitaustaa ymmärrettiin käyttää muissakin kuin uutisohjelmissa. Elettiin suuria aikoja - maailmanpolitiikassa kuohui ja ihminen kävi Kuussa. Elettiin kuitenkin myös suomettumisen aikoja, ja se ahdisti Toivasta niin paljon, että hän tarttui ilolla mahdollisuuteen alkaa raportoida maailman tapahtumia muualta kuin Suomesta käsin.

Toukokuussa 2010 Toivanen iloitsikin mm. siitä, miten suuri ilmapiirin muutos Suomessa oli viime vuosikymmeninä koettu. Omista ajatuksistaan hän kertoo vivaihteikkaasti ja on elämässään silmin nähden onnellinen; huumorintajuisen miehen kerronta on vangitsevaa. Tulevaisuudelta 72-vuotias toimittajakonkari odotti vielä paljon. Kaksi kuukautta myöhemmin Toivanen sai aivoveritulpan, jonka aiheuttajaksi osoittautui aivokasvain. Toivanen kuoli vuoden päästä sairastumisestaan, heinäkuussa 2011.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.