Hyppää pääsisältöön

Futuristisella matkalla ylihuomiseen 1971

Matkalla ylihuomiseen -sarja katsoi tulevaisuuteen vuonna 1971. Tulevaisuudentutkimuksen silmin 2000-luku näyttäytyi uhkientäyteisenä. Toisaalta kehityksen odotettiin myös parantavan ihmisten elämää, ja osa futuristisista ennustuksista osui oikeaan.

Seitsenosaisen Matkalla ylihuomiseen -sarjan avausjaksossa oli aiheena tulevaisuuden tuotanto. Ohjelmassa pohditaan luonnonvarojen, energian ja ravinnon riittävyyttä, väestönkasvua ja ihmisten kykyä tehdä ajoissa oikeita päätöksiä. Tulevaisuuden suurimmaksi uhaksi nimettiin väestön räjähdysmäinen kasvu. Vuonna 1971 maailman väkiluku ylitti neljä miljardia ja samalla kasvuvauhdilla väkiluvun arveltiin kasvavan jopa yli kahdeksaan miljardiin vuoteen 2000 mennessä.

Yhdyskuntamme tulevaisuudessa -jaksossa tehdään ennusteita rakentamisen vaikutuksista. Tulevaisuuteen tarvittiin uusia asuntoja, tuotantotiloja, sosiaalisia tiloja, tiloja työhön ja vapaa-ajanviettoon, uusia liikenneväyliä ja -välineitä sekä tilavarauksia sellaisille toiminnoille, joita ei vielä ollut olemassa. Kasvavan henkilöautoliikenteen vaatimukset tuli huomioida, mutta ohjelmassa vilautetaan myös Helsingin metrosuunnitelmia ja otetaan mallia Tokion metrosta. Futuristisia rakennuksia on kuvattu Montrealin maailmannäyttelyssä Kanadassa.

Ihmisen terveyden tulevaisuus -jaksossa ennakoidaan, että rappeutumissairauksista on tulossa suurin terveydellinen uhka teollisuusmaissa. Nykyaikaisella lääketieteellä kerrotaan kuitenkin voitavan parantaa liki kaikki tunnetut sairaudet: rokotteilla voidaan jo ennakolta torjua kulkutaudit, antibiooteilla taltuttaa tulehdussairaudet ja keinoelimillä sekä elinten siirroilla pidentää elinikää. Tulevaisuuden visioissa oli, että tarvittaessa kaikki ihmisen elimet voitaisiin vaihtaa. Lääketieteen tohtorin Kari Puron mukaan perushoidon kehittäminen on täysin poliittisista ratkaisuista kiinni. Puro näki, että myös elintarvikkeiden hintapolitiikalla voisi vaikuttaa terveyteen: voimme nostaa niiden elintarvikkeiden hintoja, jotka ovat epäterveellisiä ja laskea terveellisen ruoan hintaa. Myös tupakan mainontaa ja myyntiä voisi säännellä.

Uusia maailmoja tutkimassa -jaksossa käydään läpi teknologian futurologiaa. Dosentti O. E. Niitamo arvelee, että ehkä jo 1980-luvulla älyä voitaisiin lisätä kemiallisesti ja lapset menevät apteekin kautta kouluun, vuonna 2000 älykkäitä eläimiä käytettäisiin alemmissa tehtävissä ja koira voisi elättää perheen. Tulevaisuudessa kaikki kirjoitettu tieto olisi tallennettu älykkäille tietokoneille ja voisimme seurustella tietokoneiden kanssa. Niitamo ennustaa, että tietokone-televisio-yhdisteisen tekniikan siivittämänä voisimme kommunikoida suoraan kotoa, työskennellä kotona ja tilata ruoat ja vaatteet kotoa käsin. "Huominen lupaa siis mannaa ja riesaa ihmisille!" Varjopuolina olivat ympäristön saastuminen, eriarvoisuuden lisääntyminen, sodat ja väkivalta. Tulevaisuudentutkimus kurkotti myös tähtiin ja etsi avaruudesta kaltaistamme hiilielämää.

Minkälaisen luonnon haluamme? -jaksossa pohditaan, mitkä tekijät vaikuttavat luontomme muuttumiseen luonnottomaksi ja voidaanko kehityksen suuntaa muuttaa niin, että luonto pelastuu. Haastatteluissa suomalaiset miehet miettivät omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Luonnon tasapainon säilyttämiseksi luonnon peruslakeja ei saisi rikkoa: luonnon tuottavuutta ei saisi käyttää hyväksi enempää kuin sitä on — pääoman kuluttaminen koituu kohtalokkaaksi, mutta korko voidaan käyttää huoletta.

Futurologia eilen ja tänään -jaksossa kerrotaan, miten menneinä aikoina ihminen perusti käsityksensa tulevaisuudesta ennen kaikkea uskonnollisiin ja filosofisiin ajatusrakennelmiin. Ohjelman mukaan aikaisemmissa staattisissa kulttuureissa ihminen eli perimätiedon ikuisten voimien määräämänä ja huominen tuli voittamattomana kohtalona. 1970-luvun tulevaisuudentutkimus sen sijaan pyrki ennustamaan huomispäivän vaihtoehdot ja tämän hetken toimenpiteiden vaikutukset. Futurologiassa ei pyritty ennustamaan yhtä todennäköisintä kehitystä, vaan kaikkia mahdollisia kehityskulkuja. Lapset uskoivat, että sydänambulansseja tulee enemmän ja toivoivat, että saastuminen ja sodat loppuisivat. Lasten piirroksissa risteilivät avaruusalukset.

Sarjan päätösjaksossa Ihmisten kaupunki ruoditaan kaupungistumisen ja liiketalouden vaikutuksia. Kaupunkien keitaita oltiin 1970-luvulla vauhdilla purkamassa. Kaupungin johdon päätöksellä Helsingistä oltiin rakentamassa suurkaupunkia ja suunnitelmat olivat jo valmiina. Jaksossa nähdään jo purettuja Helsingin asuinalueita ja rakennuksia ja piirroksia mm. uudesta uljaasta keskustasta Pasilassa sekä Kampin ja Fredrikinkadun moderneista rakennussuunnitelmista. Suurkaupunkivisioissa jalkoihin tuntui jäävän pieni ihminen. Ohjelman lopuksi summataankin ihmisten kaupungin arvot: oikeus asuntoon, oikeus tietoon ja oikeus päätöksiin.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto