Hyppää pääsisältöön

Futuristisella matkalla ylihuomiseen 1971

Matkalla ylihuomiseen -sarja katsoi tulevaisuuteen vuonna 1971. Tulevaisuudentutkimuksen silmin 2000-luku näyttäytyi uhkientäyteisenä. Toisaalta kehityksen odotettiin myös parantavan ihmisten elämää, ja osa futuristisista ennustuksista osui oikeaan.

Seitsenosaisen Matkalla ylihuomiseen -sarjan avausjaksossa oli aiheena tulevaisuuden tuotanto. Ohjelmassa pohditaan luonnonvarojen, energian ja ravinnon riittävyyttä, väestönkasvua ja ihmisten kykyä tehdä ajoissa oikeita päätöksiä. Tulevaisuuden suurimmaksi uhaksi nimettiin väestön räjähdysmäinen kasvu. Vuonna 1971 maailman väkiluku ylitti neljä miljardia ja samalla kasvuvauhdilla väkiluvun arveltiin kasvavan jopa yli kahdeksaan miljardiin vuoteen 2000 mennessä.

Yhdyskuntamme tulevaisuudessa -jaksossa tehdään ennusteita rakentamisen vaikutuksista. Tulevaisuuteen tarvittiin uusia asuntoja, tuotantotiloja, sosiaalisia tiloja, tiloja työhön ja vapaa-ajanviettoon, uusia liikenneväyliä ja -välineitä sekä tilavarauksia sellaisille toiminnoille, joita ei vielä ollut olemassa. Kasvavan henkilöautoliikenteen vaatimukset tuli huomioida, mutta ohjelmassa vilautetaan myös Helsingin metrosuunnitelmia ja otetaan mallia Tokion metrosta. Futuristisia rakennuksia on kuvattu Montrealin maailmannäyttelyssä Kanadassa.

Ihmisen terveyden tulevaisuus -jaksossa ennakoidaan, että rappeutumissairauksista on tulossa suurin terveydellinen uhka teollisuusmaissa. Nykyaikaisella lääketieteellä kerrotaan kuitenkin voitavan parantaa liki kaikki tunnetut sairaudet: rokotteilla voidaan jo ennakolta torjua kulkutaudit, antibiooteilla taltuttaa tulehdussairaudet ja keinoelimillä sekä elinten siirroilla pidentää elinikää. Tulevaisuuden visioissa oli, että tarvittaessa kaikki ihmisen elimet voitaisiin vaihtaa. Lääketieteen tohtorin Kari Puron mukaan perushoidon kehittäminen on täysin poliittisista ratkaisuista kiinni. Puro näki, että myös elintarvikkeiden hintapolitiikalla voisi vaikuttaa terveyteen: voimme nostaa niiden elintarvikkeiden hintoja, jotka ovat epäterveellisiä ja laskea terveellisen ruoan hintaa. Myös tupakan mainontaa ja myyntiä voisi säännellä.

Uusia maailmoja tutkimassa -jaksossa käydään läpi teknologian futurologiaa. Dosentti O. E. Niitamo arvelee, että ehkä jo 1980-luvulla älyä voitaisiin lisätä kemiallisesti ja lapset menevät apteekin kautta kouluun, vuonna 2000 älykkäitä eläimiä käytettäisiin alemmissa tehtävissä ja koira voisi elättää perheen. Tulevaisuudessa kaikki kirjoitettu tieto olisi tallennettu älykkäille tietokoneille ja voisimme seurustella tietokoneiden kanssa. Niitamo ennustaa, että tietokone-televisio-yhdisteisen tekniikan siivittämänä voisimme kommunikoida suoraan kotoa, työskennellä kotona ja tilata ruoat ja vaatteet kotoa käsin. "Huominen lupaa siis mannaa ja riesaa ihmisille!" Varjopuolina olivat ympäristön saastuminen, eriarvoisuuden lisääntyminen, sodat ja väkivalta. Tulevaisuudentutkimus kurkotti myös tähtiin ja etsi avaruudesta kaltaistamme hiilielämää.

Minkälaisen luonnon haluamme? -jaksossa pohditaan, mitkä tekijät vaikuttavat luontomme muuttumiseen luonnottomaksi ja voidaanko kehityksen suuntaa muuttaa niin, että luonto pelastuu. Haastatteluissa suomalaiset miehet miettivät omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Luonnon tasapainon säilyttämiseksi luonnon peruslakeja ei saisi rikkoa: luonnon tuottavuutta ei saisi käyttää hyväksi enempää kuin sitä on — pääoman kuluttaminen koituu kohtalokkaaksi, mutta korko voidaan käyttää huoletta.

Futurologia eilen ja tänään -jaksossa kerrotaan, miten menneinä aikoina ihminen perusti käsityksensa tulevaisuudesta ennen kaikkea uskonnollisiin ja filosofisiin ajatusrakennelmiin. Ohjelman mukaan aikaisemmissa staattisissa kulttuureissa ihminen eli perimätiedon ikuisten voimien määräämänä ja huominen tuli voittamattomana kohtalona. 1970-luvun tulevaisuudentutkimus sen sijaan pyrki ennustamaan huomispäivän vaihtoehdot ja tämän hetken toimenpiteiden vaikutukset. Futurologiassa ei pyritty ennustamaan yhtä todennäköisintä kehitystä, vaan kaikkia mahdollisia kehityskulkuja. Lapset uskoivat, että sydänambulansseja tulee enemmän ja toivoivat, että saastuminen ja sodat loppuisivat. Lasten piirroksissa risteilivät avaruusalukset.

Sarjan päätösjaksossa Ihmisten kaupunki ruoditaan kaupungistumisen ja liiketalouden vaikutuksia. Kaupunkien keitaita oltiin 1970-luvulla vauhdilla purkamassa. Kaupungin johdon päätöksellä Helsingistä oltiin rakentamassa suurkaupunkia ja suunnitelmat olivat jo valmiina. Jaksossa nähdään jo purettuja Helsingin asuinalueita ja rakennuksia ja piirroksia mm. uudesta uljaasta keskustasta Pasilassa sekä Kampin ja Fredrikinkadun moderneista rakennussuunnitelmista. Suurkaupunkivisioissa jalkoihin tuntui jäävän pieni ihminen. Ohjelman lopuksi summataankin ihmisten kaupungin arvot: oikeus asuntoon, oikeus tietoon ja oikeus päätöksiin.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.