Hyppää pääsisältöön

Futuristisella matkalla ylihuomiseen 1971

Matkalla ylihuomiseen -sarja katsoi tulevaisuuteen vuonna 1971. Tulevaisuudentutkimuksen silmin 2000-luku näyttäytyi uhkientäyteisenä. Toisaalta kehityksen odotettiin myös parantavan ihmisten elämää, ja osa futuristisista ennustuksista osui oikeaan.

Seitsenosaisen Matkalla ylihuomiseen -sarjan avausjaksossa oli aiheena tulevaisuuden tuotanto. Ohjelmassa pohditaan luonnonvarojen, energian ja ravinnon riittävyyttä, väestönkasvua ja ihmisten kykyä tehdä ajoissa oikeita päätöksiä. Tulevaisuuden suurimmaksi uhaksi nimettiin väestön räjähdysmäinen kasvu. Vuonna 1971 maailman väkiluku ylitti neljä miljardia ja samalla kasvuvauhdilla väkiluvun arveltiin kasvavan jopa yli kahdeksaan miljardiin vuoteen 2000 mennessä.

Yhdyskuntamme tulevaisuudessa -jaksossa tehdään ennusteita rakentamisen vaikutuksista. Tulevaisuuteen tarvittiin uusia asuntoja, tuotantotiloja, sosiaalisia tiloja, tiloja työhön ja vapaa-ajanviettoon, uusia liikenneväyliä ja -välineitä sekä tilavarauksia sellaisille toiminnoille, joita ei vielä ollut olemassa. Kasvavan henkilöautoliikenteen vaatimukset tuli huomioida, mutta ohjelmassa vilautetaan myös Helsingin metrosuunnitelmia ja otetaan mallia Tokion metrosta. Futuristisia rakennuksia on kuvattu Montrealin maailmannäyttelyssä Kanadassa.

Ihmisen terveyden tulevaisuus -jaksossa ennakoidaan, että rappeutumissairauksista on tulossa suurin terveydellinen uhka teollisuusmaissa. Nykyaikaisella lääketieteellä kerrotaan kuitenkin voitavan parantaa liki kaikki tunnetut sairaudet: rokotteilla voidaan jo ennakolta torjua kulkutaudit, antibiooteilla taltuttaa tulehdussairaudet ja keinoelimillä sekä elinten siirroilla pidentää elinikää. Tulevaisuuden visioissa oli, että tarvittaessa kaikki ihmisen elimet voitaisiin vaihtaa. Lääketieteen tohtorin Kari Puron mukaan perushoidon kehittäminen on täysin poliittisista ratkaisuista kiinni. Puro näki, että myös elintarvikkeiden hintapolitiikalla voisi vaikuttaa terveyteen: voimme nostaa niiden elintarvikkeiden hintoja, jotka ovat epäterveellisiä ja laskea terveellisen ruoan hintaa. Myös tupakan mainontaa ja myyntiä voisi säännellä.

Uusia maailmoja tutkimassa -jaksossa käydään läpi teknologian futurologiaa. Dosentti O. E. Niitamo arvelee, että ehkä jo 1980-luvulla älyä voitaisiin lisätä kemiallisesti ja lapset menevät apteekin kautta kouluun, vuonna 2000 älykkäitä eläimiä käytettäisiin alemmissa tehtävissä ja koira voisi elättää perheen. Tulevaisuudessa kaikki kirjoitettu tieto olisi tallennettu älykkäille tietokoneille ja voisimme seurustella tietokoneiden kanssa. Niitamo ennustaa, että tietokone-televisio-yhdisteisen tekniikan siivittämänä voisimme kommunikoida suoraan kotoa, työskennellä kotona ja tilata ruoat ja vaatteet kotoa käsin. "Huominen lupaa siis mannaa ja riesaa ihmisille!" Varjopuolina olivat ympäristön saastuminen, eriarvoisuuden lisääntyminen, sodat ja väkivalta. Tulevaisuudentutkimus kurkotti myös tähtiin ja etsi avaruudesta kaltaistamme hiilielämää.

Minkälaisen luonnon haluamme? -jaksossa pohditaan, mitkä tekijät vaikuttavat luontomme muuttumiseen luonnottomaksi ja voidaanko kehityksen suuntaa muuttaa niin, että luonto pelastuu. Haastatteluissa suomalaiset miehet miettivät omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Luonnon tasapainon säilyttämiseksi luonnon peruslakeja ei saisi rikkoa: luonnon tuottavuutta ei saisi käyttää hyväksi enempää kuin sitä on — pääoman kuluttaminen koituu kohtalokkaaksi, mutta korko voidaan käyttää huoletta.

Futurologia eilen ja tänään -jaksossa kerrotaan, miten menneinä aikoina ihminen perusti käsityksensa tulevaisuudesta ennen kaikkea uskonnollisiin ja filosofisiin ajatusrakennelmiin. Ohjelman mukaan aikaisemmissa staattisissa kulttuureissa ihminen eli perimätiedon ikuisten voimien määräämänä ja huominen tuli voittamattomana kohtalona. 1970-luvun tulevaisuudentutkimus sen sijaan pyrki ennustamaan huomispäivän vaihtoehdot ja tämän hetken toimenpiteiden vaikutukset. Futurologiassa ei pyritty ennustamaan yhtä todennäköisintä kehitystä, vaan kaikkia mahdollisia kehityskulkuja. Lapset uskoivat, että sydänambulansseja tulee enemmän ja toivoivat, että saastuminen ja sodat loppuisivat. Lasten piirroksissa risteilivät avaruusalukset.

Sarjan päätösjaksossa Ihmisten kaupunki ruoditaan kaupungistumisen ja liiketalouden vaikutuksia. Kaupunkien keitaita oltiin 1970-luvulla vauhdilla purkamassa. Kaupungin johdon päätöksellä Helsingistä oltiin rakentamassa suurkaupunkia ja suunnitelmat olivat jo valmiina. Jaksossa nähdään jo purettuja Helsingin asuinalueita ja rakennuksia ja piirroksia mm. uudesta uljaasta keskustasta Pasilassa sekä Kampin ja Fredrikinkadun moderneista rakennussuunnitelmista. Suurkaupunkivisioissa jalkoihin tuntui jäävän pieni ihminen. Ohjelman lopuksi summataankin ihmisten kaupungin arvot: oikeus asuntoon, oikeus tietoon ja oikeus päätöksiin.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?