Hyppää pääsisältöön

Futuristisella matkalla ylihuomiseen 1971

Matkalla ylihuomiseen -sarja katsoi tulevaisuuteen vuonna 1971. Tulevaisuudentutkimuksen silmin 2000-luku näyttäytyi uhkientäyteisenä. Toisaalta kehityksen odotettiin myös parantavan ihmisten elämää, ja osa futuristisista ennustuksista osui oikeaan.

Seitsenosaisen Matkalla ylihuomiseen -sarjan avausjaksossa oli aiheena tulevaisuuden tuotanto. Ohjelmassa pohditaan luonnonvarojen, energian ja ravinnon riittävyyttä, väestönkasvua ja ihmisten kykyä tehdä ajoissa oikeita päätöksiä. Tulevaisuuden suurimmaksi uhaksi nimettiin väestön räjähdysmäinen kasvu. Vuonna 1971 maailman väkiluku ylitti neljä miljardia ja samalla kasvuvauhdilla väkiluvun arveltiin kasvavan jopa yli kahdeksaan miljardiin vuoteen 2000 mennessä.

Yhdyskuntamme tulevaisuudessa -jaksossa tehdään ennusteita rakentamisen vaikutuksista. Tulevaisuuteen tarvittiin uusia asuntoja, tuotantotiloja, sosiaalisia tiloja, tiloja työhön ja vapaa-ajanviettoon, uusia liikenneväyliä ja -välineitä sekä tilavarauksia sellaisille toiminnoille, joita ei vielä ollut olemassa. Kasvavan henkilöautoliikenteen vaatimukset tuli huomioida, mutta ohjelmassa vilautetaan myös Helsingin metrosuunnitelmia ja otetaan mallia Tokion metrosta. Futuristisia rakennuksia on kuvattu Montrealin maailmannäyttelyssä Kanadassa.

Ihmisen terveyden tulevaisuus -jaksossa ennakoidaan, että rappeutumissairauksista on tulossa suurin terveydellinen uhka teollisuusmaissa. Nykyaikaisella lääketieteellä kerrotaan kuitenkin voitavan parantaa liki kaikki tunnetut sairaudet: rokotteilla voidaan jo ennakolta torjua kulkutaudit, antibiooteilla taltuttaa tulehdussairaudet ja keinoelimillä sekä elinten siirroilla pidentää elinikää. Tulevaisuuden visioissa oli, että tarvittaessa kaikki ihmisen elimet voitaisiin vaihtaa. Lääketieteen tohtorin Kari Puron mukaan perushoidon kehittäminen on täysin poliittisista ratkaisuista kiinni. Puro näki, että myös elintarvikkeiden hintapolitiikalla voisi vaikuttaa terveyteen: voimme nostaa niiden elintarvikkeiden hintoja, jotka ovat epäterveellisiä ja laskea terveellisen ruoan hintaa. Myös tupakan mainontaa ja myyntiä voisi säännellä.

Uusia maailmoja tutkimassa -jaksossa käydään läpi teknologian futurologiaa. Dosentti O. E. Niitamo arvelee, että ehkä jo 1980-luvulla älyä voitaisiin lisätä kemiallisesti ja lapset menevät apteekin kautta kouluun, vuonna 2000 älykkäitä eläimiä käytettäisiin alemmissa tehtävissä ja koira voisi elättää perheen. Tulevaisuudessa kaikki kirjoitettu tieto olisi tallennettu älykkäille tietokoneille ja voisimme seurustella tietokoneiden kanssa. Niitamo ennustaa, että tietokone-televisio-yhdisteisen tekniikan siivittämänä voisimme kommunikoida suoraan kotoa, työskennellä kotona ja tilata ruoat ja vaatteet kotoa käsin. "Huominen lupaa siis mannaa ja riesaa ihmisille!" Varjopuolina olivat ympäristön saastuminen, eriarvoisuuden lisääntyminen, sodat ja väkivalta. Tulevaisuudentutkimus kurkotti myös tähtiin ja etsi avaruudesta kaltaistamme hiilielämää.

Minkälaisen luonnon haluamme? -jaksossa pohditaan, mitkä tekijät vaikuttavat luontomme muuttumiseen luonnottomaksi ja voidaanko kehityksen suuntaa muuttaa niin, että luonto pelastuu. Haastatteluissa suomalaiset miehet miettivät omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Luonnon tasapainon säilyttämiseksi luonnon peruslakeja ei saisi rikkoa: luonnon tuottavuutta ei saisi käyttää hyväksi enempää kuin sitä on — pääoman kuluttaminen koituu kohtalokkaaksi, mutta korko voidaan käyttää huoletta.

Futurologia eilen ja tänään -jaksossa kerrotaan, miten menneinä aikoina ihminen perusti käsityksensa tulevaisuudesta ennen kaikkea uskonnollisiin ja filosofisiin ajatusrakennelmiin. Ohjelman mukaan aikaisemmissa staattisissa kulttuureissa ihminen eli perimätiedon ikuisten voimien määräämänä ja huominen tuli voittamattomana kohtalona. 1970-luvun tulevaisuudentutkimus sen sijaan pyrki ennustamaan huomispäivän vaihtoehdot ja tämän hetken toimenpiteiden vaikutukset. Futurologiassa ei pyritty ennustamaan yhtä todennäköisintä kehitystä, vaan kaikkia mahdollisia kehityskulkuja. Lapset uskoivat, että sydänambulansseja tulee enemmän ja toivoivat, että saastuminen ja sodat loppuisivat. Lasten piirroksissa risteilivät avaruusalukset.

Sarjan päätösjaksossa Ihmisten kaupunki ruoditaan kaupungistumisen ja liiketalouden vaikutuksia. Kaupunkien keitaita oltiin 1970-luvulla vauhdilla purkamassa. Kaupungin johdon päätöksellä Helsingistä oltiin rakentamassa suurkaupunkia ja suunnitelmat olivat jo valmiina. Jaksossa nähdään jo purettuja Helsingin asuinalueita ja rakennuksia ja piirroksia mm. uudesta uljaasta keskustasta Pasilassa sekä Kampin ja Fredrikinkadun moderneista rakennussuunnitelmista. Suurkaupunkivisioissa jalkoihin tuntui jäävän pieni ihminen. Ohjelman lopuksi summataankin ihmisten kaupungin arvot: oikeus asuntoon, oikeus tietoon ja oikeus päätöksiin.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle.

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa.

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.

  • Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

    Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

    Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

  • Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

    Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

    Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

  • Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa

    Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat

    Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista. Toivottujen draamojen paketista löytyvät mm. llman kavaluutta, Tuliportaat ja Elämää suurempaa -sarjat sekä tv-elokuva Työn orja.
    Toivotut: Ilman kavaluutta – Katso draamaa bisneksestä ja bisnessuvuista Yle Areenassa

  • Kahdeksan kilometrin nainen Tuula Nousiainen

    Suomen toinen 8 km ylittänyt vuorikiipeilijä haastattelussa.

    Vuorikiipeilijä Tuula Nousiainen nousi ensimmäisenä suomalaisena naisena maailman kuudenneksi korkeimman vuoren, Cho Oyun huipulle. Samalla hän ylitti vasta toisena suomalaisena maagisena pidetyn 8000 metrin korkeusrajan. Nousiainen saapui Lauantaivekkariin syksyllä 1998 kertomaan saavutuksestaan.