Hyppää pääsisältöön

Pilattu maito

Silminnäkijän raportti selvittää, miksi niin moni suomalainen saa vatsaoireita kaupan tavallisesta maidosta. Löytyisikö vastaus raakamaidosta?

Toimittaja Noora Shingler ei ole voinut juoda kaupan tavallista maitoa 20 vuoteen. Niinpä hän halusi selvittää, mitä vaihtoehtoja vatsavaivaisille suomalaisille löytyisi kaupan maidon sijaan.

Silminnäkijän jaksossa Shingler on löytänyt vatsaoireille neljä syytä ja neljä ratkaisua.

Ensimmäisen teorian mukaan joidenkin vatsavaivat, allergiat ja ihottumat johtuvat maidon homogenoinnista eli prosessista, jossa maidon rasvapallot pilkotaan pienemmiksi. Karjalohjalainen terveydenhoitaja Raija Tukkinen on nimennyt maidon homogenoinnista johtuvat oireet maitotaudiksi, jonka voi välttää yksinkertaisesti nauttimalla vain homogenoimattomia maitotuotteita, kuten luomumaitoa.

Moni toivoisikin maidon valmistajien lopettavan maidon homogenoinnin kokonaan nojaten siihen, ettei toimenpide ole kuin kosmeettinen ja täten tarpeeton.

Toisen teorian mukaan vatsavaivoihin vaikuttaisi maidon pastörointi eli iskukuumentaminen, jossa kuolevat kaikki maidon bakteerit – myös hyödylliset probiootit. Lääkäri Olli Sovijärvi uskookin, että ihmisten tulisi päästä eroon turhasta bakteerikammosta ja juoda käsittelemätöntä raakamaitoa.

Suomalaisessa raakamaidossa on bakteeritutkimusten mukaan vähiten tautibakteereja koko EU-alueella. Raakamaitotilallinen Riitta Saloniemi vakuuttaa, että jos raakamaito tuotetaan oikein, on se puhdasta eikä siitä aiheudu ruokamyrkytyksiä.

Kolmas teoria pohjaa eri lehmärotuihin. Sen mukaan alkuperäiskarjasta saatava A2-maito sopisi niille, joille valtakarjasta saatava A1-maito ei käy. Maitojen eroina on A1:ssä oleva proteiini kaseiini, joka on liitetty muun muassa diabetekseen. Tämä selittäisi sen, miksi moni vatsavaivainen on voinut nauttia maitoa ongelmitta ulkomailla, jossa se on useammin A2-maitoa.

Viimeiseen teoriaan liitetään lehmien syömä rehu. Maaseutuneuvoja Katja Mahalin saksalaiselle Jenan yliopistolle tekemä tutkimus osoittaa, että valtakarjan ja alkuperäiskarjan maitojen rasvahapoissa on eroavaisuuksia. Mahalin mukaan ne selittyvät rotujen erilaisesta ruokavaliosta. Tutkimuksen mukaan parasta maitoa löytyi lehmiltä, jotka saivat monipuolisinta ravintoa.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto