Hyppää pääsisältöön

Vanhojen iskelmien lempisanat olivat "rakkaus" ja "saada"

Miten tangot ja muut iskelmät ovat kuvanneet rakkautta? Jarkko Aarnialan ja Maiju Talvitien toimittaman ohjelmaan mukaan iskelmärakkaus on loputonta, ajatonta, rajatonta ja syvää kuin meri, mutta ”ennen kaikkea iskelmänikkarien paras tulolähde”. Vuonna 1970 radioidussa Tunti vielä -lähetyksessä laulutekstien sanoituksia analysoivat myös M.A. Numminen ja Pekka Gronow.

Iskelmäsanojen yleisyydestä Suomessa tehtiin tutkimuksia vuosina 1955 ja 1965. Vuonna 1955 sana "rakkaus" esiintyi kahdessa iskelmästä kolmesta ja vuosikymmentä myöhemmin vielä yli puolessa kaikista kotimaisista iskelmistä. Vuonna 1965 suosituimpien iskelmäsanojen lista oli seuraava: rakkaus, rakkain, sävel, laulu, soitto, onni, autuus, kulkea, taival, tie, muisto, muistella, kaunis, suloinen, tuuli, viima, sydän, rinta, kaipaus, ikävä ja yksinäisyys.

Ohjelman toimittajien mukaan iskelmien sanoista saa se kuvan, että suomalaisen rakkaus kohdistuisi pikemminkin haaveisiin, toiveisiin ja unelmiin kuin eläviin, lihallisiin ihmisiin. Iskelmärakkaus on menneen kaipuuta tai tulevan odotusta, ei nykyhetken elämää varten.

Erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat rakkauden muista kansoista poikkeavalla tavalla, ohjelma kertoo. Tutkimuksen mukaan negatiiviset tunnetilat kuten viha, pelko, häpeä ja kateus koetaan täällä voimakkaina — ja positiiviset tunnetilat kuten rakkauden, toivon, sympatian ja luottamuksen tunteet koetaan heikkoina.

Se, miten suomalainen kokee rakkauden, ilmenee sävellyksistä parhaiten mollivoittoisissa tangoissa. Alunperin nopea ja tulinen tango on Suomessa muuttanut luonnettaan kansamme olemusta vastaavaksi. Suruvoittoisena ja raskasmielisenä kuin hautajaismarssi se on lavatanssien lempilapsi.

M. A. Numminen teki tutkimuksen vuosina 1960—1965 ilmestyneistä suosituimmista suomalaisista iskelmistä. Yllätyksekseen hän huomasi sanan ”rakkaus” eri johdannaisineen sijoittuvan vasta sijalle 5. Ylivoimaisesti suosituin oli sana ”saada”, myös merkityksessä ”saapua” (vrt. ”syksy saa”). Tangojen sanat ovat Nummisen mukaan toimineet suomalaisille ”eroottisena korvikkeena”. Numminen havainnollistaa ohjemassa, miten Unto Monosen sanoittamasta tangosta Tähdet meren yllä voi löytää freudilaisittain tulkittavaa seksuaalista sanastoa.

Myös Pekka Gronow tutki suomalaisia iskelmiä ja kirjoitti aiheesta Sosiologia-lehdessä. Hänen mukaansa iskelmätekstit ovat olleet 1920-luvulta 1950-luvulle samaan tapaan romanttisia kuin muuallakin Euroopassa. Toisaalta vanhojen kansanlaulujen eroottiset vihjailut saattoivat olla hyvinkin realistisia ja suorisukaisia. Rockin mukana tullut uudentyyppinen tekstisuuntaus ei vielä vuonna 1970 ollut ehtinyt Suomeen. Omaksi suosikikseen eroottisen iskelmän alalta Gronow mainitsee Olavi Virran levytyksen Markkina-Maikki.

Teksti: Harri Tuominen/Radio Suomi & Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Tunti vielä -sarja ilmestyi radion rinnakkaisohjelmaan vuoden 1968 kesällä. Se oli Sävelradion kokeellinen puhe-musiikkiohjelma, jota tekivät ajan nuoret kulttuuriradikaalit. Ohjelma oli aikansa yhteiskuntakriittinen kooste, jonka tavoitteena lienee ollut ”informoida ihmisiä niin, etteivät he laisinkaan huomaa tulleensa informoiduiksi”. 1970-luvun alkuvuosiin jatkuneen "Tunti vielä" -konseptin tuottajina olivat Jouko Blomberg ja Pentti Kemppainen. (Harri Tuomisen esittelystä ohjelman uusintalähetykseen Olipa kerran radio -sarjassa vuonna 2009).

Ohjelman sisältämän musiikin johdosta se ei voi olla Elävässä arkistossa ladattavana.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto