Hyppää pääsisältöön

Vanhojen iskelmien lempisanat olivat "rakkaus" ja "saada"

Miten tangot ja muut iskelmät ovat kuvanneet rakkautta? Jarkko Aarnialan ja Maiju Talvitien toimittaman ohjelmaan mukaan iskelmärakkaus on loputonta, ajatonta, rajatonta ja syvää kuin meri, mutta ”ennen kaikkea iskelmänikkarien paras tulolähde”. Vuonna 1970 radioidussa Tunti vielä -lähetyksessä laulutekstien sanoituksia analysoivat myös M.A. Numminen ja Pekka Gronow.

Iskelmäsanojen yleisyydestä Suomessa tehtiin tutkimuksia vuosina 1955 ja 1965. Vuonna 1955 sana "rakkaus" esiintyi kahdessa iskelmästä kolmesta ja vuosikymmentä myöhemmin vielä yli puolessa kaikista kotimaisista iskelmistä. Vuonna 1965 suosituimpien iskelmäsanojen lista oli seuraava: rakkaus, rakkain, sävel, laulu, soitto, onni, autuus, kulkea, taival, tie, muisto, muistella, kaunis, suloinen, tuuli, viima, sydän, rinta, kaipaus, ikävä ja yksinäisyys.

Ohjelman toimittajien mukaan iskelmien sanoista saa se kuvan, että suomalaisen rakkaus kohdistuisi pikemminkin haaveisiin, toiveisiin ja unelmiin kuin eläviin, lihallisiin ihmisiin. Iskelmärakkaus on menneen kaipuuta tai tulevan odotusta, ei nykyhetken elämää varten.

Erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat rakkauden muista kansoista poikkeavalla tavalla, ohjelma kertoo. Tutkimuksen mukaan negatiiviset tunnetilat kuten viha, pelko, häpeä ja kateus koetaan täällä voimakkaina — ja positiiviset tunnetilat kuten rakkauden, toivon, sympatian ja luottamuksen tunteet koetaan heikkoina.

Se, miten suomalainen kokee rakkauden, ilmenee sävellyksistä parhaiten mollivoittoisissa tangoissa. Alunperin nopea ja tulinen tango on Suomessa muuttanut luonnettaan kansamme olemusta vastaavaksi. Suruvoittoisena ja raskasmielisenä kuin hautajaismarssi se on lavatanssien lempilapsi.

M. A. Numminen teki tutkimuksen vuosina 1960—1965 ilmestyneistä suosituimmista suomalaisista iskelmistä. Yllätyksekseen hän huomasi sanan ”rakkaus” eri johdannaisineen sijoittuvan vasta sijalle 5. Ylivoimaisesti suosituin oli sana ”saada”, myös merkityksessä ”saapua” (vrt. ”syksy saa”). Tangojen sanat ovat Nummisen mukaan toimineet suomalaisille ”eroottisena korvikkeena”. Numminen havainnollistaa ohjemassa, miten Unto Monosen sanoittamasta tangosta Tähdet meren yllä voi löytää freudilaisittain tulkittavaa seksuaalista sanastoa.

Myös Pekka Gronow tutki suomalaisia iskelmiä ja kirjoitti aiheesta Sosiologia-lehdessä. Hänen mukaansa iskelmätekstit ovat olleet 1920-luvulta 1950-luvulle samaan tapaan romanttisia kuin muuallakin Euroopassa. Toisaalta vanhojen kansanlaulujen eroottiset vihjailut saattoivat olla hyvinkin realistisia ja suorisukaisia. Rockin mukana tullut uudentyyppinen tekstisuuntaus ei vielä vuonna 1970 ollut ehtinyt Suomeen. Omaksi suosikikseen eroottisen iskelmän alalta Gronow mainitsee Olavi Virran levytyksen Markkina-Maikki.

Teksti: Harri Tuominen/Radio Suomi & Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Tunti vielä -sarja ilmestyi radion rinnakkaisohjelmaan vuoden 1968 kesällä. Se oli Sävelradion kokeellinen puhe-musiikkiohjelma, jota tekivät ajan nuoret kulttuuriradikaalit. Ohjelma oli aikansa yhteiskuntakriittinen kooste, jonka tavoitteena lienee ollut ”informoida ihmisiä niin, etteivät he laisinkaan huomaa tulleensa informoiduiksi”. 1970-luvun alkuvuosiin jatkuneen "Tunti vielä" -konseptin tuottajina olivat Jouko Blomberg ja Pentti Kemppainen. (Harri Tuomisen esittelystä ohjelman uusintalähetykseen Olipa kerran radio -sarjassa vuonna 2009).

Ohjelman sisältämän musiikin johdosta se ei voi olla Elävässä arkistossa ladattavana.

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto