Hyppää pääsisältöön

Niin monenlaisia perheitä kuin sateenkaaressa on värejä

Sateenkaariperheitä on ollut aina, mutta 2000-luvulla niiden juridista asemaa alettiin vakiinnuttamaan. Sateenkaariperheellä tarkoitetaan perhettä, jonka vanhempien kokoonpano on jotain muuta, kuin pelkästään isä ja äiti, esimerkiksi äiti ja äiti tai vaikka kaksi isää ja äiti.

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä käytiin vilkasta julkista keskustelua sateenkaariperheistä ja siitä kenellä on oikeus vanhemmuuteen. Vuonna 2005 YleX:n toimittajan Satu Huhtaniskan haastattelussa olivat Kaisa Niittynen ja Juha Jämsä Sateenkaariperheet ry:stä

Pääsääntöisesti noihin aikoihin käyty keskustelu liittyi uuteen hedelmöityshoitolakiin, joka mahdollistaisi entistä laajemmin hedelmöityshoidot naispareille. Laki mahdollistaisi myös naisen hakea hoitoja yksin.

Muutaman vuoden kuluttua kuitenkin ilmeni, että lakia ei noudateta. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeisti sairaaloita ja klinikoita olemaan hoitamatta naispareja. Spotlight-ohjelmassa Ei ilman miestä kerrotaan esimerkein, kuinka ministeriön ohjeistus on syrjivä ja lainvastainen.

"Kun laki tuli voimaan vuonna 2007, mahdollisti se hedelmöityshoidot naispareille ja itsellisille naisille. Sitten tällainen ministeriön ohjeistus muuttaa sen päälaelleen", kommentoi Valviran juristi Riitta Burrell.

Studiossa asiasta keskustelivat perhetutkija ja sateenkaariperheen äiti Anna Moring sekä sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Millainen on perhe?

Vuonna 2009 hyväksyttiin laki perheen sisäisestä adoptiosta rekisteröidyssä parisuhteessa. Tämä tarkoitti muun muassa sitä, että lapsella on oikeus molempien vanhempiensa perintöön ja elatukseen, sekä erotilanteessa lain edessä tasavertaisiin vanhempiin.

Ennen lain hyväksymistä käytiin mittavaa keskustelua siitä mikä oikeastaan edes on perhe.

Kansanedustaja Päivi Räsänen näki lain vievän lapsen oikeuden muodostaa suhteen biologiseen vanhempaansa.

"Lain tavoite on ennemminkin seksuaalipoliittinen, muuttaa perheen käsitettä perinteisestä", hän sanoi aamu-tv:n haastattelussa.

Samassa ohjelmassa Sateenkaariperheet ry:n puheenjohtaja Kaisa Niittynen muistutti, että se perhe, josta Räsänen puhui ei ole enää normi ja että perheitä, joissa on kaksi isää tai kaksi äitiä on aina ollut ja tulee aina olemaankin.

Sateenkaariperheet moninaistavat vanhemmuutta

vuonna 2013 oli Anna Moring Aamu-tv:ssä kertomassa sateenkaariperheitä koskevasta väitöstutkimuksestaan. Hänen mukaansa sateenkaarivanhemmilla on paineita olla täydellisiä vanhempia ja aina onnellisia. Tuo Paine tulee siitä, että koetaan, että oikeus olla perhe on annettu.

Moring on huomannut, että sateenkaariperheissä kehittyy uudenlaisia tapoja käsittää vanhemmuus.

"Kun vanhemmuudella ei ole juridista suojaa tai biologista pohjaa sitä vanhemmuutta tehdään. Vanhemmuus tekemällä tehdään. Tällöin lapsen vanhemmat ovat hirveän paljon läsnä lapsen elämässä. Se on lapsen kannalta hirveän hyvä tilanne", hän sanoo.

Arnon Kotron Studio Kotrossa pureuduttiin aiheeseen koulun näkökulmasta. Perhesosiologi Juha Jämsän mukaan koulut ja päiväkodit suhtautuvat luontevasti sateenkaariperheisiin, mutta opetus on heteronormatiivista. Tämä voi tehdä siitä poissulkevaa.

"Se näkyy esimerkiksi roolimallien löytämisessä. Matematiikan oppikirjan tehtävässä voidaan kysyä, että mitä maksaa perheen liput, kun äitin lippu maksaa sen verran ja isän sen verran ja tytön ja pojan tuon verran. Yksittäin tämä ei ole heteronormatiivinen tehtävänanto, mutta sitten kun se toistuu jokaikinen kerta", hän kertoo.

Eriarvoisia Euroopassa

Sateenkaariperheiden oikeudet vaihtelevat huomattavasti Euroopan unionin eri jäsenmaissa. Suomalaisitalialaisen pariskunnan perhettä ei tunnustettaisi Italiassa, vaikka Suomessa molemmat vanhemmat ovat adoptoineet toistensa biologiset lapset.

Teksti: Juhana Säilynoja

Tietolaatikko

Spotlightin ohjelmaa Ei ilman miestä on jouduttu pätkimään tekijänoikeussyistä.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.