Hyppää pääsisältöön

Niin monenlaisia perheitä kuin sateenkaaressa on värejä

Sateenkaariperheitä on ollut aina, mutta 2000-luvulla niiden juridista asemaa alettiin vakiinnuttamaan. Sateenkaariperheellä tarkoitetaan perhettä, jonka vanhempien kokoonpano on jotain muuta, kuin pelkästään isä ja äiti, esimerkiksi äiti ja äiti tai vaikka kaksi isää ja äiti.

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä käytiin vilkasta julkista keskustelua sateenkaariperheistä ja siitä kenellä on oikeus vanhemmuuteen. Vuonna 2005 YleX:n toimittajan Satu Huhtaniskan haastattelussa olivat Kaisa Niittynen ja Juha Jämsä Sateenkaariperheet ry:stä

Pääsääntöisesti noihin aikoihin käyty keskustelu liittyi uuteen hedelmöityshoitolakiin, joka mahdollistaisi entistä laajemmin hedelmöityshoidot naispareille. Laki mahdollistaisi myös naisen hakea hoitoja yksin.

Muutaman vuoden kuluttua kuitenkin ilmeni, että lakia ei noudateta. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeisti sairaaloita ja klinikoita olemaan hoitamatta naispareja. Spotlight-ohjelmassa Ei ilman miestä kerrotaan esimerkein, kuinka ministeriön ohjeistus on syrjivä ja lainvastainen.

"Kun laki tuli voimaan vuonna 2007, mahdollisti se hedelmöityshoidot naispareille ja itsellisille naisille. Sitten tällainen ministeriön ohjeistus muuttaa sen päälaelleen", kommentoi Valviran juristi Riitta Burrell.

Studiossa asiasta keskustelivat perhetutkija ja sateenkaariperheen äiti Anna Moring sekä sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Millainen on perhe?

Vuonna 2009 hyväksyttiin laki perheen sisäisestä adoptiosta rekisteröidyssä parisuhteessa. Tämä tarkoitti muun muassa sitä, että lapsella on oikeus molempien vanhempiensa perintöön ja elatukseen, sekä erotilanteessa lain edessä tasavertaisiin vanhempiin.

Ennen lain hyväksymistä käytiin mittavaa keskustelua siitä mikä oikeastaan edes on perhe.

Kansanedustaja Päivi Räsänen näki lain vievän lapsen oikeuden muodostaa suhteen biologiseen vanhempaansa.

"Lain tavoite on ennemminkin seksuaalipoliittinen, muuttaa perheen käsitettä perinteisestä", hän sanoi aamu-tv:n haastattelussa.

Samassa ohjelmassa Sateenkaariperheet ry:n puheenjohtaja Kaisa Niittynen muistutti, että se perhe, josta Räsänen puhui ei ole enää normi ja että perheitä, joissa on kaksi isää tai kaksi äitiä on aina ollut ja tulee aina olemaankin.

Sateenkaariperheet moninaistavat vanhemmuutta

vuonna 2013 oli Anna Moring Aamu-tv:ssä kertomassa sateenkaariperheitä koskevasta väitöstutkimuksestaan. Hänen mukaansa sateenkaarivanhemmilla on paineita olla täydellisiä vanhempia ja aina onnellisia. Tuo Paine tulee siitä, että koetaan, että oikeus olla perhe on annettu.

Moring on huomannut, että sateenkaariperheissä kehittyy uudenlaisia tapoja käsittää vanhemmuus.

"Kun vanhemmuudella ei ole juridista suojaa tai biologista pohjaa sitä vanhemmuutta tehdään. Vanhemmuus tekemällä tehdään. Tällöin lapsen vanhemmat ovat hirveän paljon läsnä lapsen elämässä. Se on lapsen kannalta hirveän hyvä tilanne", hän sanoo.

Arnon Kotron Studio Kotrossa pureuduttiin aiheeseen koulun näkökulmasta. Perhesosiologi Juha Jämsän mukaan koulut ja päiväkodit suhtautuvat luontevasti sateenkaariperheisiin, mutta opetus on heteronormatiivista. Tämä voi tehdä siitä poissulkevaa.

"Se näkyy esimerkiksi roolimallien löytämisessä. Matematiikan oppikirjan tehtävässä voidaan kysyä, että mitä maksaa perheen liput, kun äitin lippu maksaa sen verran ja isän sen verran ja tytön ja pojan tuon verran. Yksittäin tämä ei ole heteronormatiivinen tehtävänanto, mutta sitten kun se toistuu jokaikinen kerta", hän kertoo.

Eriarvoisia Euroopassa

Sateenkaariperheiden oikeudet vaihtelevat huomattavasti Euroopan unionin eri jäsenmaissa. Suomalaisitalialaisen pariskunnan perhettä ei tunnustettaisi Italiassa, vaikka Suomessa molemmat vanhemmat ovat adoptoineet toistensa biologiset lapset.

Teksti: Juhana Säilynoja

Tietolaatikko

Spotlightin ohjelmaa Ei ilman miestä on jouduttu pätkimään tekijänoikeussyistä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto