Hyppää pääsisältöön

Elävää shakkia metallimatolla

Miekkailu on ikivanha taistelu- ja kamppailulaji, jonka historia on hyvinkin verinen. Monituhatvuotisen historiansa aikana laji on kokenut huiman muutoksen keskiaikaisesta päiden katkomisesta nykyaikaiseksi urheilumiekkailuksi – taktiseksi eläväksi shakiksi sekä oikeaksi herrasmieslajiksi.

Miekkailu on useimmille suomalaisille täysin tuntematon laji, joka ensikuulemalla kalskahtaa hupsulta. Maassamme lajin harrastus on pientä verraten vaikkapa jääkiekkoon, mutta aivan täysin olematon laji ei ole. Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliiton alaisuudessa oli 22 miekkailuseuraa ja kaksi 5-otteluseuraa vuonna 2012. Jäseniä miekkailuseuroissa oli 1615. Näistä runsas kaksisataa on lisenssin lunastaneita aktiivisia harrastajia. Suomen suosituimmasta urheilulajista ei siis ole kyse. Kuitenkin maailman tasolla on pärjätty, ja pärjätään edelleen.

Moderni miekkailu alkoi varsinaisesti kehittyä 1600-luvun ranskassa Aurinkokuninkaan, Ludvig XIV:n hovissa. Tällöin varsinaisten sääntöjen ja miekkailutekniikoiden kehitys kääntyi urheilumiekkailua kohden, vaikka miekka pysyi kaksintaisteluaseena vielä yli kaksisataa vuotta. Nykymuotoonsa miekkailu alkoi vakiintua vasta 1890-luvulla, jolloin saatiin idea tuomareiden ottamisesta mukaan otteluihin ja pisteiden laskemisesta. Olympialaisissa miekkailua on nähty vuoden 1896 Ateenan olympialaisista alkaen. Toisin sanoen laji on ollut mukana kaikissa nykyaikaisissa olympialaisissa. Kansainvälinen miekkailuliitto FIE (Fédération Internationale d’Escrime) perustettiin vuonna 1913. Nykyisin miekkailua harrastetaan ympäri maailmaa. Maailman menestyneimpiä miekkailumaita ovat Ranska, Unkari, Venäjä (Neuvostoliitto), Puola ja Saksa; nousevia huippumaita ovat Kiina ja Etelä-Korea. Vuoden 2012 miesten kalvan olympiavoittaja oli puolestaan venezuelalainen.

Nykyaikaisessa urheilumiekkailussa on kolme aselajia: kalpa, floretti ja säilä. Kalpa ja floretti ovat pistoaseita, pisteitä saa siis vastustajaa pistämällä. Säilä puolestaan on lyömäase, jolla pisteitä saa vastustajaa sivaltamalla. Kalpamiekkailussa hyväksytty osuma-alue on koko vartalo. Floretissa ja säilässä osuma-aluetta on rajoitettu: Floretin hyväksytty osuma-alue on ylävartalo poislukien pää ja kädet. Säilän hyväksytty alue on kaikki vyötäröstä ylöspäin. Floretti ja säilä ovat myös sopimusaseita; otteluissa ei voi saada kaksoisosumia. Mikäli kaksoisosuma tulee, pisteen saa se, jolla on hyökkäysetu. Edun saa joko hyökkäämällä ensin, tai toisen hyökkäyksen välttämällä ja vastahyökkäyksellä. Kalvassa näitä rajoituksia ei ole, ja myös kaksoispistot ovat sallittuja.

Miekkailuottelut voidaan otella viiteen, kymmeneen tai viiteentoista pistoon. Ottelussa on enintään kolme erää, jotka kestävät korkeintaan kolme minuuttia. Mikäli ottelu on kaikkien erien jälkeen edelleen tasan, arvotaan etu, ja otellaan minuutin mittainen jatkoaika. Jossain yhteydessä jatkoaikaa on kutsuttu myös äkkikuolemaksi. Jatkoajalla ensin piston saanut voittaa. Mikäli minuutin aikana ei synny pistoja, edun saanut voittaa ottelun.

Miekkailuottelut käydään 14 metriä pitkällä ja noin kaksi metriä leveällä miekkailumatolla. Pistojen merkitsemiseen käytetään sähköisiä merkitsijälaitteita, jotka tunnistavat kun miekan kärjessä oleva nuppi painuu pohjaan. Miekkailumatot ovat metallia ja näin ollen maadoittavat lattiaan osuvat pistot, jolloin niistä ei turhaan syty merkkivaloa. Ottelua johtaa tuomari. Komennot ja tuomiot annetaan tavallisesti ranskaksi, joka on miekkailun ”yleiskieli”. Kaikki miekkailun termit ovat ranskaa tai vähintään ranskankielestä johdettuja.

Vaikka nykymuotoinen urheilumiekkailu eroaakin huomattavasti 1600-luvun kaksintaistelulajista, on lajissa paljon jäänteitä sen historiasta. Muun muassa valkoinen miekkailupuku, joka aikanaan otettiin käyttöön voittajan määrittämisen helpottamiseksi; valkoisessa asussa veri näkyy selkeästi. Myös miekkailuvalmentajien musta opetusasu on jäänne menneiltä ajoilta: mikäli oppilas havaitsi haavoittaneensa opettajaansa, ei hänestä ikinä tulisi säällistä miekkailijaa. Tuolta ajalta on myös jäljellä paljon sääntöjä, jotka ovat auttaneet miekkailua säilymään arvokkaana ja kohteliaana. Vastustajaa tulee kunnioittaa; selkäänsä ei saa kääntää ottelussa vastustajaan päin, vastustajaa tulee tervehtiä ennen ottelua ja kätellä ottelun jälkeen, häviäjää ei saa halventaa ynnä muuta. Kyseessä on siis varsinainen herrasmieslaji.

Teksti: Jesperi Lauhio
(Kirjoittaja on lukiolainen Ylen siisti kesäduunari)

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.