Hyppää pääsisältöön

Elävää shakkia metallimatolla

Miekkailu on ikivanha taistelu- ja kamppailulaji, jonka historia on hyvinkin verinen. Monituhatvuotisen historiansa aikana laji on kokenut huiman muutoksen keskiaikaisesta päiden katkomisesta nykyaikaiseksi urheilumiekkailuksi – taktiseksi eläväksi shakiksi sekä oikeaksi herrasmieslajiksi.

Miekkailu on useimmille suomalaisille täysin tuntematon laji, joka ensikuulemalla kalskahtaa hupsulta. Maassamme lajin harrastus on pientä verraten vaikkapa jääkiekkoon, mutta aivan täysin olematon laji ei ole. Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliiton alaisuudessa oli 22 miekkailuseuraa ja kaksi 5-otteluseuraa vuonna 2012. Jäseniä miekkailuseuroissa oli 1615. Näistä runsas kaksisataa on lisenssin lunastaneita aktiivisia harrastajia. Suomen suosituimmasta urheilulajista ei siis ole kyse. Kuitenkin maailman tasolla on pärjätty, ja pärjätään edelleen.

Moderni miekkailu alkoi varsinaisesti kehittyä 1600-luvun ranskassa Aurinkokuninkaan, Ludvig XIV:n hovissa. Tällöin varsinaisten sääntöjen ja miekkailutekniikoiden kehitys kääntyi urheilumiekkailua kohden, vaikka miekka pysyi kaksintaisteluaseena vielä yli kaksisataa vuotta. Nykymuotoonsa miekkailu alkoi vakiintua vasta 1890-luvulla, jolloin saatiin idea tuomareiden ottamisesta mukaan otteluihin ja pisteiden laskemisesta. Olympialaisissa miekkailua on nähty vuoden 1896 Ateenan olympialaisista alkaen. Toisin sanoen laji on ollut mukana kaikissa nykyaikaisissa olympialaisissa. Kansainvälinen miekkailuliitto FIE (Fédération Internationale d’Escrime) perustettiin vuonna 1913. Nykyisin miekkailua harrastetaan ympäri maailmaa. Maailman menestyneimpiä miekkailumaita ovat Ranska, Unkari, Venäjä (Neuvostoliitto), Puola ja Saksa; nousevia huippumaita ovat Kiina ja Etelä-Korea. Vuoden 2012 miesten kalvan olympiavoittaja oli puolestaan venezuelalainen.

Nykyaikaisessa urheilumiekkailussa on kolme aselajia: kalpa, floretti ja säilä. Kalpa ja floretti ovat pistoaseita, pisteitä saa siis vastustajaa pistämällä. Säilä puolestaan on lyömäase, jolla pisteitä saa vastustajaa sivaltamalla. Kalpamiekkailussa hyväksytty osuma-alue on koko vartalo. Floretissa ja säilässä osuma-aluetta on rajoitettu: Floretin hyväksytty osuma-alue on ylävartalo poislukien pää ja kädet. Säilän hyväksytty alue on kaikki vyötäröstä ylöspäin. Floretti ja säilä ovat myös sopimusaseita; otteluissa ei voi saada kaksoisosumia. Mikäli kaksoisosuma tulee, pisteen saa se, jolla on hyökkäysetu. Edun saa joko hyökkäämällä ensin, tai toisen hyökkäyksen välttämällä ja vastahyökkäyksellä. Kalvassa näitä rajoituksia ei ole, ja myös kaksoispistot ovat sallittuja.

Miekkailuottelut voidaan otella viiteen, kymmeneen tai viiteentoista pistoon. Ottelussa on enintään kolme erää, jotka kestävät korkeintaan kolme minuuttia. Mikäli ottelu on kaikkien erien jälkeen edelleen tasan, arvotaan etu, ja otellaan minuutin mittainen jatkoaika. Jossain yhteydessä jatkoaikaa on kutsuttu myös äkkikuolemaksi. Jatkoajalla ensin piston saanut voittaa. Mikäli minuutin aikana ei synny pistoja, edun saanut voittaa ottelun.

Miekkailuottelut käydään 14 metriä pitkällä ja noin kaksi metriä leveällä miekkailumatolla. Pistojen merkitsemiseen käytetään sähköisiä merkitsijälaitteita, jotka tunnistavat kun miekan kärjessä oleva nuppi painuu pohjaan. Miekkailumatot ovat metallia ja näin ollen maadoittavat lattiaan osuvat pistot, jolloin niistä ei turhaan syty merkkivaloa. Ottelua johtaa tuomari. Komennot ja tuomiot annetaan tavallisesti ranskaksi, joka on miekkailun ”yleiskieli”. Kaikki miekkailun termit ovat ranskaa tai vähintään ranskankielestä johdettuja.

Vaikka nykymuotoinen urheilumiekkailu eroaakin huomattavasti 1600-luvun kaksintaistelulajista, on lajissa paljon jäänteitä sen historiasta. Muun muassa valkoinen miekkailupuku, joka aikanaan otettiin käyttöön voittajan määrittämisen helpottamiseksi; valkoisessa asussa veri näkyy selkeästi. Myös miekkailuvalmentajien musta opetusasu on jäänne menneiltä ajoilta: mikäli oppilas havaitsi haavoittaneensa opettajaansa, ei hänestä ikinä tulisi säällistä miekkailijaa. Tuolta ajalta on myös jäljellä paljon sääntöjä, jotka ovat auttaneet miekkailua säilymään arvokkaana ja kohteliaana. Vastustajaa tulee kunnioittaa; selkäänsä ei saa kääntää ottelussa vastustajaan päin, vastustajaa tulee tervehtiä ennen ottelua ja kätellä ottelun jälkeen, häviäjää ei saa halventaa ynnä muuta. Kyseessä on siis varsinainen herrasmieslaji.

Teksti: Jesperi Lauhio
(Kirjoittaja on lukiolainen Ylen siisti kesäduunari)

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.