Hyppää pääsisältöön

Kesäkeittiö: Grillattua piisamia ja voikukkakahvia

Jaakko Kolmonen ja Turkka Aaltonen valmistavat Kokemäenjoen rantanuotiolla nokkosmunakkaan, tekevät voikukan juurista kahvia ja grillaavat piisamia. Lisäksi Aaltonen analysoi piisamin hyötykäyttöön liittyviä ennakkoluuloja.

Liharuokakäytössä piisami on kuin mikä tahansa riistaeläin. Silti eläintä ei Suomessa juuri syödä. Turkka Aaltosen mukaan syynä on harhaluulo, jonka mukaan piisami olisi rotta. Todellisuudessa eläin on maailman suurin myyrä.

Täysikasvuisesta piisamista saa nylkemisen jälkeen noin 700 grammaa täysin syömäkelpoista lihaa. Silti kuolleita piisameita ei käytetä Suomessa edes minkin rehuksi.

"Kyllä se maukkaampaa on kuin vaikka sammakonreisi. —— Tämä on hyvä tavara, tämä piisami", Aaltonen toteaa. Yhdysvalloissa tätä kaislikkojen karvaturria myydään Aaltosen mukaan ihan lihakaupoissa. Siellä eläintä tosin kutsutaan rämejänikseksi.

Piisamin tärkeimpänä osana onkin pidetty sen karvaa. Aaltonen arvioi, että ohjelman tekoaikana Suomeen tuotiin turkiksia jopa miljoonien markkojen edestä. Kuitenkin eläimen kotimainen kanta kestäisi pyynnin myös hyvin. "Olisikohan se rotta taas siinä, mikä säikähdyttää pyyntimiestäkin."

Pääruoan kylkiäiseksi miehet kokkaavat varhaisnokkosista munakkaan. Juomapuolesta huolehditaan paahtamalla voikukan juuria, joista jauhetaan ja keitetään kahvit.

"Olen tehnyt voikukan juuresta ihan raastettakin. Ennen kukintaa juuri on makeaa, mutta kukinnan jälkeen maku muuttuu nopeasti kitkeräksi", Aaltonen valistaa. Käytettyjä voikukkaporoja voi hyödyntää kahvin keittämisen jälkeen vielä esimerkiksi sämpylätaikinan jatkeena ja lisämausteena.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto