Hyppää pääsisältöön

Kuntopyörä taipui peliohjaimeksi Tampereen pelimessuilla

Heikki Hilanderin juontamassa messuraportissa tutustutaan 1990-luvun kuumiin peliuutuuksiin. Timo Koivusalo ja Joel Hallikainen ottavat toisistaan mittaa rallipelissä.

Raportissa kuljetaan Pelit-lehden päätoimittaja Tuija Lindénin perässä. Hän kertoo alan trendeistä ja testaa uutuuksia pelihullun poikansa kanssa.

Suomen leluyhdistyksen edustaja Eija Hirvikallio on huolissaan tietokonepelien uhasta perinteisille seurapeleille. Onneksi seurapelit hallitsevat vielä 70 prosenttia kokonaismarkkinoista. Messuilla käydään myös Suomi-Ruotsi -maaottelu bingossa, jossa suomalaiset ovat menestyneet paremmin siitä huolimatta, että peli perustuu onneen.

Alan tulevaisuutta ennakoidaan hauskasti puhelinpeleissä, jotka mahdollistavat interaktiiviset kokemukset tavallisen lankapuhelimen avulla. Ajatus siitä, että katsoja voi päättää, mitä televisiosta näkyy, toteutui myöhemmin netti-tv:n ja tilausvideojärjestelmien muodossa.

Suomi ei ollut pelien suurvalta vuonna 1994. Ala näyttää raportissa sympaattisen kotikutoiselta, ja tietokonepelien merkitys on nykyistä vähäisempi. Ensimmäiset kotimaiset pelifirmat olivat vuoden ikäisiä ja alan huippuja aikanaan tuottavaa Assembly-tapahtumaa oli järjestetty parin vuoden ajan.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto