Hyppää pääsisältöön

Maa jota ei ole – epookkidraama Edith Södergranin runoista ja kuolemasta

Ohjaaja Tuija-Maija Niskanen ja käsikirjoittaja Eija-Elina Bergholm ovat epookkidraamallaan luoneet runollisen ja samalla realistisen elokuvan Edith Södergranin elämästä.

Epookkidraama Maa jota ei ole kertoo modernistisen runoilija Edith Södergranin (1892–1923) elämästä. Elokuvan on ohjannut Tuija-Maija Niskanen ja käsikirjoittanut Eija-Elina Bergholm. Se on kuvattu aidoissa tapahtumapaikoissa ja sitä värittävät kuolema, runo ja sairaus.

Elokuva on nimetty samannimisen runon ja runokokoelman mukaan. Elmer Diktonius julkaisi sen vuonna 1923, Södergranin kuoleman jälkeen.

Edith Södergran syntyi keskiluokkaiseen pietarilaiskotiin. Vanhemmat Matts Södergran ja Helena (ent. Holmroos) olivat Suomessa syntyneitä suomenruotsalaisia.

Perhe muutti Raivolan kylään Karjalankannakselle, kun Edith oli parin kuukauden ikäinen. Hänen isoisänsä Gabriel Holmroos hankki sieltä huvilan perheelle.

Edith sairastui keuhkokuumeeseen marraskuussa 1908. Uutenavuotena 1909 vahvistui, että Edithillä oli tuberkuloosi. Hänet toimitettiin Nummelan parantolaan, jossa hänen isänsä oli aikoinaan menehtynyt. Sen takia Edith ei koskaan viihtynyt Nummelassa. Toipumisen todennäköisyys ei ollut erityisen hyvä: 70-80 prosenttia sairastuneista menehtyi kymmenen vuoden sisällä.

Edith julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa syksyllä 1916. Se ei herättänyt suurempaa huomiota – osaa kriitikoista teos tosin hämmensi. Kirja oli myös täynnä painovirheitä.

Kirjailija ja kriitikko Hagar Olsson oli Edith Södergranille läheinen. Tämä tulee ilmi kirjeistä, jotka Olsson aikanaan julkaisi nimellä Ediths brev (1955). Useat Södergranin Rosenaltaret-kokoelman runoista on suunnattu Olssonille, jota teoksessa kutsutaan siskoksi (min syster). Olsson myös vieraili Södergranin luona Raivolassa.

Myös Elmer Diktonius toi lohtua Södergranin yksinäisyyteen Raivolassa.

Edith menehtyi kotonaan Raivolassa juhannuksena 1923. Hänet haudattiin kirkon hautausmaalle. Hautaa ei enää löydy, mutta Raivolaan pystytettiin Södergranin patsas vuonna 1960.

Raivolan nimi vaihtui Rosjtjinoksi (Рощино) sodan jälkeen. Edithin kodista on jäljellä enää peruskivet. Ne löytyvät vanhan kirkon tilalle rakennetun ortodoksikirkon takaa.

Teksti: Kim Haldin, Ida Fellman

Tietolaatikko

Edith Södergran (1892-1923) oli ruotsinkielisen kirjallisuuden ensimmäisiä modernisteja. Hän sai vaikutteita ranskalaisesta symbolismista, saksalaisesta ekspressionismista ja venäläisestä futurismista. Södergran kuoli nuorena, 31-vuotiaana, eikä siksi ehtinyt saada sitä arvostusta ja ihailua, jota hänen runoutensa myöhemmin herätti ympäri maailmaa.

Tuija-Maija Niskanen työskenteli 1960-luvun lopusta alkaen Yleisradion Televisioteatterissa. TV-draaman lisäksi Niskanen on ohjannut 1980-luvulla kaksi pitkää näytelmäelokuvaa Avskedet (Jäähyväiset) vuonna 1981 ja Mika Waltarin romaaniin pohjautuva Suuri Illusioni vuonna 1985.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto