Hyppää pääsisältöön

Maa jota ei ole – epookkidraama Edith Södergranin runoista ja kuolemasta

Ohjaaja Tuija-Maija Niskanen ja käsikirjoittaja Eija-Elina Bergholm ovat epookkidraamallaan luoneet runollisen ja samalla realistisen elokuvan Edith Södergranin elämästä.

Epookkidraama Maa jota ei ole kertoo modernistisen runoilija Edith Södergranin (1892–1923) elämästä. Elokuvan on ohjannut Tuija-Maija Niskanen ja käsikirjoittanut Eija-Elina Bergholm. Se on kuvattu aidoissa tapahtumapaikoissa ja sitä värittävät kuolema, runo ja sairaus.

Elokuva on nimetty samannimisen runon ja runokokoelman mukaan. Elmer Diktonius julkaisi sen vuonna 1923, Södergranin kuoleman jälkeen.

Edith Södergran syntyi keskiluokkaiseen pietarilaiskotiin. Vanhemmat Matts Södergran ja Helena (ent. Holmroos) olivat Suomessa syntyneitä suomenruotsalaisia.

Perhe muutti Raivolan kylään Karjalankannakselle, kun Edith oli parin kuukauden ikäinen. Hänen isoisänsä Gabriel Holmroos hankki sieltä huvilan perheelle.

Edith sairastui keuhkokuumeeseen marraskuussa 1908. Uutenavuotena 1909 vahvistui, että Edithillä oli tuberkuloosi. Hänet toimitettiin Nummelan parantolaan, jossa hänen isänsä oli aikoinaan menehtynyt. Sen takia Edith ei koskaan viihtynyt Nummelassa. Toipumisen todennäköisyys ei ollut erityisen hyvä: 70-80 prosenttia sairastuneista menehtyi kymmenen vuoden sisällä.

Edith julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa syksyllä 1916. Se ei herättänyt suurempaa huomiota – osaa kriitikoista teos tosin hämmensi. Kirja oli myös täynnä painovirheitä.

Kirjailija ja kriitikko Hagar Olsson oli Edith Södergranille läheinen. Tämä tulee ilmi kirjeistä, jotka Olsson aikanaan julkaisi nimellä Ediths brev (1955). Useat Södergranin Rosenaltaret-kokoelman runoista on suunnattu Olssonille, jota teoksessa kutsutaan siskoksi (min syster). Olsson myös vieraili Södergranin luona Raivolassa.

Myös Elmer Diktonius toi lohtua Södergranin yksinäisyyteen Raivolassa.

Edith menehtyi kotonaan Raivolassa juhannuksena 1923. Hänet haudattiin kirkon hautausmaalle. Hautaa ei enää löydy, mutta Raivolaan pystytettiin Södergranin patsas vuonna 1960.

Raivolan nimi vaihtui Rosjtjinoksi (Рощино) sodan jälkeen. Edithin kodista on jäljellä enää peruskivet. Ne löytyvät vanhan kirkon tilalle rakennetun ortodoksikirkon takaa.

Teksti: Kim Haldin, Ida Fellman

Tietolaatikko

Edith Södergran (1892-1923) oli ruotsinkielisen kirjallisuuden ensimmäisiä modernisteja. Hän sai vaikutteita ranskalaisesta symbolismista, saksalaisesta ekspressionismista ja venäläisestä futurismista. Södergran kuoli nuorena, 31-vuotiaana, eikä siksi ehtinyt saada sitä arvostusta ja ihailua, jota hänen runoutensa myöhemmin herätti ympäri maailmaa.

Tuija-Maija Niskanen työskenteli 1960-luvun lopusta alkaen Yleisradion Televisioteatterissa. TV-draaman lisäksi Niskanen on ohjannut 1980-luvulla kaksi pitkää näytelmäelokuvaa Avskedet (Jäähyväiset) vuonna 1981 ja Mika Waltarin romaaniin pohjautuva Suuri Illusioni vuonna 1985.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto