Hyppää pääsisältöön

Keisarivierailu vauhditti yhteiskunnan muutosta

J.V. Snellman esitellään keisari Aleksanteri II:lle Parolassa.
J.V. Snellman esitellään keisari Aleksanteri II:lle Parolassa. Kuva: Kivipiirros/Otavan julkaisema opetustaulu. J.V. Snellman esitellään keisari Aleksanteri II:lle Parolassa. Kuva: Kivipiirros/Otavan julkaisema opetustaulu. J. V. Snellman,keisarit,vierailut,Parola

Suomen suuriruhtinaskunnassa syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla kansallinen liike. Heräävä kansa korosti omaa kieltään ja historiaansa. Yhteiskunnan muutosta vauhditti keisarin kesäinen vierailu.

Tietolaatikko

  • Suomen kansallisaate heräsi
  • Suomen kieli vahvistui
  • Säännöllinen valtiopäivätoiminta alkoi
  • Lehdistö sai kirjoittaa valtiopäivistä

Vuosi 1863 oli Suomen suuriruhtinaskunnalle suuri ja tärkeä vuosi. Vaikka suomalaiset olivat uskollisia emämaalleen Venäjälle, syttyi Puolassa kapina, joka uhkasi koko keisarikunnan rauhaa.  Keisari Aleksanteri II oli huolissaan uhkaavasta sodasta, sillä Puola oli alennettu Venäjän maakunnaksi.

Keisarille lähetettiin valtakunnan eri osista adresseja, joissa vakuuteltiin uskollisuutta ja alamaisuutta. Vain Suomesta ei adressia keisarille kuulunut.

Venäjän liennytyspolitiikka

Puolan kriisin pitkittyessä Aleksanteri II lähti itse ottamaan selvää suomalaisten mielialasta. Keisari matkusti Helsingistä Hämeenlinnaan Suomen ensimmäistä rautatietä pitkin tarkastamaan sotajoukkoja.

Keisarille oli tärkeää saada Suomesta uskolllinen ystävä, sillä Venäjä oli menettänyt Krimin sodan jälkeen mahtiasemansa. Hämeenlinnan lähellä, Luolajan kentällä keisari seurasi venäläisten ja suomalaisten sotilaiden yhteisharjoituksia.

 


Tanssiaiset, juhlapäivällisiä ja juhlaparaati

Aleksanteri II:n vierailu seurueineen heinäkuussa 1863 oli suuri tapahtuma, jonka suomalaiset kokivat voitokseen. Helsinki koristeltiin näyttävästi kunniaportein, vaikka ilmassa leijui sodan uhkaakin.

Keisarin vierailun pääkohde oli Hämeenlinnan Parola, sillä hänen Majesteettinsa vierailun muodollisena syynä oli sotajoukkojen tarkastus.

Helsingin kauppatorilla oli kunniaportti. Kaivohuoneella vietettiin tanssiaisia ja  Nikolainkirkolla ja Träskändän vierailulla nähtiin juhlaparaati. Keisari kävi myös Uspenskin katedraalissa sekä saksalaisessa että katolisessa kirkossa.

Asetus suomen kielen tasavertaisuudesta

Parolan kentällä keisari tapasi JV Snellmanin, joka toi sinne kuuluisan kieliasetuksensa keisarille allekirjoitettavaksi. Suomen suuriruhtinaskunnassa oli oltu jo pitkään huolissaan suomen kielen asemasta.

Vuonna 1831 oli perustettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seura edistämään suomen kieltä ja sen käyttöä yhteiskunnassa. Keisari allekirjoitti Snellmanin tuoman asetuksen, jolla sovittiin, että suomesta tulee 20 vuoden kuluessa virallinen kieli oikeuslaitoksessa ja opetuksessa käytettäväksi ruotsin kielen rinnalla.

Kieliasetus astui lopulta voimaan vuonna 1886. Suomesta tuli ruotsin kanssa tasavertainen kieli vasta 1.1.1923 voimaan tullessa kielilaissa.

Säätyvaltiopäivät

Myös kauan odotetut valtiopäivät saatiin. Suomessa oli toivottu jo heti Aleksanteri II astuessa valtaistuimelle, että keisari kutsuisi koolle valtiopäivät. Niitä ei oltu pidetty Porvoon maapäivien jälkeen, joista oli kulunut jo 50 vuotta.

Keisari tahtoi antaa säädyille takaisin ehdotusoikeuden valtiopäivillä. Säätyvaltiopäiviin osallistui neljä säätyä: talonpoikais-, aatelis-, pappis-, ja porvarissääty. Säädyt saivat ehdottaa lakiesityksiä, jotka keisari sitten hyväksyi.

Valtiopäiväavajaiset suurtapahtuma

Keisari avasi valtiopäivät Helsingin keisarillisessa palatsissa (nykyään Presidentinlinna). Sinne tuotiin keisarin valtaistuin, jolta hän piti juhlapuheensa.

Avajaiset 18.9.1863 olivat suurtapahtuma Helsingissä. Valtiopäivät kestivät syyskuusta 1863 huhtikuuhun 1864. Esillä oli kymmeniä asioita kuten hallitsijan esityksiä ja säätyjen anomuksia.

Kaupunkiin oli juuri valmistunut Ritarihuone, missä varsinaiset valtiopäivät pidettiin keisarin suostumuksella. Helsingissä nähtiin keisarillista loistoa, paraateja ja juhlia. Valtiopäivätanssiaiset pidettiin uudessa Helsingin asemarakennuksessa.

Vuoden 1863 vierailun muistoksi pystytettiin leijonapatsas Parolaan, missä keisari seurasi sotilaiden harjoituksia.

Helsingin Senaatintorilla on keisari Aleksanteri II:n patsas, joka esittää keisaria pitämässä puhetta valtiopäivillä 1863. Hänellä on yllään Suomen kaartin upseerien univormu, jota hän käytti aina ollessaan Suomessa.

 Aleksanteri II:n patsas Senaatintorilla. Kuva: Pertti Nisonen/YLE.

Aleksanteri II:n patsas Senaatintorilla. Kuva: Pertti Nisonen/YLE. Aleksanteri II:n patsas Senaatintorilla. Kuva: Pertti Nisonen/YLE.
Walter Runebergin veistämän Aleksanteri II:n patsaan paljastustilaisuus Senaatintorilla. Kuva: Museovirasto/YLE.

Walter Runebergin veistämän Aleksanteri II:n patsaan paljastustilaisuus Senaatintorilla. Kuva: Museovirasto/YLE.Walter Runebergin veistämän Aleksanteri II:n patsaan paljastustilaisuus Senaatintorilla. Kuva: Museovirasto/YLE.
Venäjän keisarin vierailua varten Helsingin kauppatorille rakennettu kunniaportti. Kuva: Pohjanmaan museo/YLE.

Venäjän keisarin vierailua varten Helsingin kauppatorille rakennettu kunniaportti. Kuva: Pohjanmaan museo/YLE.Venäjän keisarin vierailua varten Helsingin kauppatorille rakennettu kunniaportti. Kuva: Pohjanmaan museo/YLE.
 Vierailun juhlakoristelua Eteläsatamassa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/YLE.

Vierailun juhlakoristelua Eteläsatamassa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/YLE. Vierailun juhlakoristelua Eteläsatamassa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/YLE.

Koonnut: Rita Trötschkes (tekstiä muutettu 19.9.2013)

Lähteet

Keisarit ja Suomi/Opettaja-tv
Suomen historian aikakirja (Edita 2005)
Keisarin aikaan Tikkurilan asemalla (J. Uimonen)

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?