Hyppää pääsisältöön

Atte Blom, suomirockin ja levybisneksen vaatimaton suurmies

Vuonna 1966 aloittanut levy-yhtiö Love Records mullisti kotimaisen musiikin ilmeen ja vaikutti ratkaisevasti suomenkielisen rockin nousuun. Yhtiön tuotantopäällikkö Atte Blom on ehkä Suomen kaikkien aikojen merkittävin äänilevytuottaja. Hän on kuitenkin aina kartellut julkisuutta, ja ensimmäiset laajemmat henkilöhaastattelut hänestä tehtiinkin vasta 2010-luvulla. Elävän arkiston paketissa on mukana myös Atte Blomin varhaisia radiojuttuja 1970-luvulta.

Harri Tuomisen toimittama Miten minusta tuli minä -ohjelma kartoittaa Helsingissä vuonna 1943 syntyneen Artto Anders Blomin vaiheita alusta alkaen. Perhe oli taustaltaan kahtalainen – isä porvarillisisista piireistä, äiti punakaartilaisen tytär – ja myös kaksikielinen. Blom väittää, ettei tästä syystä osaa kumpaakaan kieltä kunnolla. Oppikoulun jälkeen hän ajautui jazzin pariin ja luokkakaverina olleen fonisti Erik Dannholmin jäljissä Hufvudstadsbladetin musiikkikriitikoksi.

Ylioppilaaksi tultuaan Blom alkoi radikalisoitua poliittisesti ja kiinnostui afroamerikkalaisen musiikin kautta etenkin Yhdysvaltojen kansalaisoikeustaistelusta. Hänelle keskeiseksi organisaatioksi tuli 1960-luvun lopulla perustettu, kolmannen maailman kysymyksiä tutkiva Tricont-järjestö, jossa hän veti työryhmää nimeltä Toinen Amerikka.

Blom päätoimitti jazzlehti Rytmiä vuosina 1966—1968. Hänen aikanaan lehdessä alettiin käsitellä myös bluesia, rockia ja amerikkalaisen viihde- ja musicalperinteen edustajia, mikä herätti lehteä kustantaneessa Jazzliitossa pahaa verta.

Kulttuuripoliittista talonmiehen työtä

Kun Blom lokakuussa 1966 oli tutkimuksissa Kivelän sairaalassa, hän perusti tupakkapaikkana toimineessa osaston vessassa levyfirman kumppaneinaan kaksi jazzmuusikkoa, Henrik Otto Donner ja Christian Schwindt. Love Recordsin ensimmäinen julkaisu oli albumillinen Kaj Chydeniuksen lauluja. Aamu-tv:n haastattelussa Blom sanoo uuden levymerkin syntyneen juuri siksi, että oli olemassa valtaisa määrä valtavirrasta poikkeavaa "vähemmistömusiikkia", joka ei päässyt missään esiin.

Love julisti toimintansa ”epäkaupalliseksi”, mistä sille vinoiltiin levyjen alettua menestyä. Blomin mielestä parempi termi olisikin ollut idealismi: levyjä tehtiin rakkaudesta musiikkiin, ja vaikkei jokin julkaisu käynyt kaupaksi, oltiin tyytyväisiä mikäli se oli hyvä. Sama perusasenne on ollut Blomin liiketoiminnan johtotähtenä myöhemminkin.

Otto Donnerin lähtiessä radion viihdeohjelmien päälliköksi vuonna 1970 harkittiin jo toiminnan lopettamista. Blom otti kuitenkin tuotannolliset ohjat käsiinsä. Talousasioista vastannut Schwindt halusi edetä varovaisesti ja säästeliäästi, mutta Blomin mielestä julkaisumäärää oli nostettava huomattavasti jo jakelun takia. Hän tekikin bändien kanssa äänityksiä jopa yhtiökumppaniltaan salaa.

Lovesta tuli 1970-luvulla kotimaisen rockin tärkein tuottaja. Firman artistikaarti oli kuin varhaisen suomirockin kaanon: Blues Section, Wigwam, Tasavallan Presidentti, Dave Lindholm, Juice Leskinen, Virtanen, Hurriganes jne. Yhtiön avaraan tuotantopolitiikkaan mahtui kuitenkin myös jazzia, poppia, poliittista musiikkia, lastenlevyjä, kansanmusiikkia, kellopelilevyjä, nykymusiikkia. Blomin ilmaisun mukaan ”oli tarve toimia kulttuuripoliittisena talonmiehenä, tehdä kaikille hyvää”.

Artisteja ei tarvinnut etsiä, sillä he etsiytyivät Loveen, Blom sanoo Aamu-tv:n haastattelussa. Lovessa vallitsi talkoohenki, ja muusikot olivat siellä jopa toimistotöissä.

Lovesta Johannaan

Blom näkee Love Recordsin kaatumisen olennaiseksi syyksi 1970-luvun puolivälin jälkeiset suuret toimitila-, studio- ym. investoinnit, jotka olivat ristiriidassa yhtiön taloudellisten realiteettien kanssa. Hänen mielestään vuonna 1979 tapahtunut konkurssi loi Loven myytin; mikäli yhtiö olisi jatkanut keskikokoisena firmana tuleville vuosikymmenille, se ei ehkä olisi niin kiinnostava.

Samaan aikaan kun Loven tilanne heikkeni, tapahtui punkin ja uuden aallon nousu, joka kasvatti uutta kiinnostusta pop- ja rockäänitteisiin. Loven konkurssin jälkeen Blom perustikin Johanna-merkin, jonne seurasi perässä pääosa Loven tuoreista rocknimistä, kuten Tuomari Nurmio, Pelle Miljoona, Ratsia ym. Myös Hanoi Rocks nousi 1980-luvulla maailmanmaineeseen Blomin hoivista.

Loven aikaisia velkoja jäi kuitenkin Donnerin ja Blomin maksettaviksi, ja niiden lyhentäminen Johannan tuotoilla sortikin yhtiön lopulta maahan. Sittemmin Blom on jatkanut levytuotantoa mm. Megamania-, Pyramid-, Uho- ja Unja-merkeillä.

Haastateltavana Miten minusta tuli minä -ohjelmassa on myös laulaja ja yhteistyökumppani Harri Saksala. Aamu-tv:ssä toisena vieraana nähdään Loven artisteihin kuulunut Freeman.

Ei ainoastaan musiikista

Atte Blom on myös poliittisesti aktiivinen ja kantaaottava kansalainen, joka on ollut vaaleissa eri vasemmistoryhmien ehdokkaana. Perttu Häkkisen Suomalainen mies -sarjan ohjelmassa puhutaan muun ohella hänen yhteiskunnallisista näkemyksistään. Haastattelu on ehkä ensimmäinen radioon tehty Blomin henkilökuva.

Ohessa on kuultavissa myös Atte Blomin radiojuttuja 1970-luvulta. Musiikkiaiheisten ohjelmien lisäksi hän teki radiolle monia ohjelmia afroamerikkalaisista radikaaleista, kuten Mustista panttereista ja Malcolm X:stä.

Peter von Baghin kanssa Blom toimitti mm. Yhdysvaltojen historiaa ja mielenmaisemaa peilaavan ohjelmasarjan amerikkalaisjournalisti Studs Terkelistä.

Musiikkihistoriallisesti kiinnostava on Henrik Otto Donnerin kanssa vuonna 1974 radioitu ohjelma sarjasta Musiikin kuntokoulu: kaksi Love Recordsin voimahahmoa käy läpi popmusiikin (so. rockin) kehitysvaiheita bluesista ja schlagereista alkaen – pakostakin tiivistetyssä muodossa.

Kun ohjelma uusittiin kesäkuussa 2013 sarjassa Olipa kerran radio, toimittaja Harri Tuominen kiinnitti huomiota tekijöiden pyrkimykseen erottaa "aito" pop-musiikki vesitetystä ja teollisesta viihteestä. Sitaatti Blomilta määrittää jakolinjan: "Parhaimmillaan pop-musiikista löytää ymmärrettävyyden, ilmaisun alkuperäisyyden, runsauden ja voiman sekä rikkaan perinteen, jossa eurooppalainen ja afro-amerikkalainen musiikkikulttuuri yhdistyvät. Nämä ominaisuudet erottavat sen siitä viihderihkamasta, jota korviketuotteena musiikkiyleisölle tarjotaan."

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa