Hyppää pääsisältöön

Atte Blom, suomirockin ja levybisneksen vaatimaton suurmies

Vuonna 1966 aloittanut levy-yhtiö Love Records mullisti kotimaisen musiikin ilmeen ja vaikutti ratkaisevasti suomenkielisen rockin nousuun. Yhtiön tuotantopäällikkö Atte Blom on ehkä Suomen kaikkien aikojen merkittävin äänilevytuottaja. Hän on kuitenkin aina kartellut julkisuutta, ja ensimmäiset laajemmat henkilöhaastattelut hänestä tehtiinkin vasta 2010-luvulla. Elävän arkiston paketissa on mukana myös Atte Blomin varhaisia radiojuttuja 1970-luvulta.

Harri Tuomisen toimittama Miten minusta tuli minä -ohjelma kartoittaa Helsingissä vuonna 1943 syntyneen Artto Anders Blomin vaiheita alusta alkaen. Perhe oli taustaltaan kahtalainen – isä porvarillisisista piireistä, äiti punakaartilaisen tytär – ja myös kaksikielinen. Blom väittää, ettei tästä syystä osaa kumpaakaan kieltä kunnolla. Oppikoulun jälkeen hän ajautui jazzin pariin ja luokkakaverina olleen fonisti Erik Dannholmin jäljissä Hufvudstadsbladetin musiikkikriitikoksi.

Ylioppilaaksi tultuaan Blom alkoi radikalisoitua poliittisesti ja kiinnostui afroamerikkalaisen musiikin kautta etenkin Yhdysvaltojen kansalaisoikeustaistelusta. Hänelle keskeiseksi organisaatioksi tuli 1960-luvun lopulla perustettu, kolmannen maailman kysymyksiä tutkiva Tricont-järjestö, jossa hän veti työryhmää nimeltä Toinen Amerikka.

Blom päätoimitti jazzlehti Rytmiä vuosina 1966—1968. Hänen aikanaan lehdessä alettiin käsitellä myös bluesia, rockia ja amerikkalaisen viihde- ja musicalperinteen edustajia, mikä herätti lehteä kustantaneessa Jazzliitossa pahaa verta.

Kulttuuripoliittista talonmiehen työtä

Kun Blom lokakuussa 1966 oli tutkimuksissa Kivelän sairaalassa, hän perusti tupakkapaikkana toimineessa osaston vessassa levyfirman kumppaneinaan kaksi jazzmuusikkoa, Henrik Otto Donner ja Christian Schwindt. Love Recordsin ensimmäinen julkaisu oli albumillinen Kaj Chydeniuksen lauluja. Aamu-tv:n haastattelussa Blom sanoo uuden levymerkin syntyneen juuri siksi, että oli olemassa valtaisa määrä valtavirrasta poikkeavaa "vähemmistömusiikkia", joka ei päässyt missään esiin.

Love julisti toimintansa ”epäkaupalliseksi”, mistä sille vinoiltiin levyjen alettua menestyä. Blomin mielestä parempi termi olisikin ollut idealismi: levyjä tehtiin rakkaudesta musiikkiin, ja vaikkei jokin julkaisu käynyt kaupaksi, oltiin tyytyväisiä mikäli se oli hyvä. Sama perusasenne on ollut Blomin liiketoiminnan johtotähtenä myöhemminkin.

Otto Donnerin lähtiessä radion viihdeohjelmien päälliköksi vuonna 1970 harkittiin jo toiminnan lopettamista. Blom otti kuitenkin tuotannolliset ohjat käsiinsä. Talousasioista vastannut Schwindt halusi edetä varovaisesti ja säästeliäästi, mutta Blomin mielestä julkaisumäärää oli nostettava huomattavasti jo jakelun takia. Hän tekikin bändien kanssa äänityksiä jopa yhtiökumppaniltaan salaa.

Lovesta tuli 1970-luvulla kotimaisen rockin tärkein tuottaja. Firman artistikaarti oli kuin varhaisen suomirockin kaanon: Blues Section, Wigwam, Tasavallan Presidentti, Dave Lindholm, Juice Leskinen, Virtanen, Hurriganes jne. Yhtiön avaraan tuotantopolitiikkaan mahtui kuitenkin myös jazzia, poppia, poliittista musiikkia, lastenlevyjä, kansanmusiikkia, kellopelilevyjä, nykymusiikkia. Blomin ilmaisun mukaan ”oli tarve toimia kulttuuripoliittisena talonmiehenä, tehdä kaikille hyvää”.

Artisteja ei tarvinnut etsiä, sillä he etsiytyivät Loveen, Blom sanoo Aamu-tv:n haastattelussa. Lovessa vallitsi talkoohenki, ja muusikot olivat siellä jopa toimistotöissä.

Lovesta Johannaan

Blom näkee Love Recordsin kaatumisen olennaiseksi syyksi 1970-luvun puolivälin jälkeiset suuret toimitila-, studio- ym. investoinnit, jotka olivat ristiriidassa yhtiön taloudellisten realiteettien kanssa. Hänen mielestään vuonna 1979 tapahtunut konkurssi loi Loven myytin; mikäli yhtiö olisi jatkanut keskikokoisena firmana tuleville vuosikymmenille, se ei ehkä olisi niin kiinnostava.

Samaan aikaan kun Loven tilanne heikkeni, tapahtui punkin ja uuden aallon nousu, joka kasvatti uutta kiinnostusta pop- ja rockäänitteisiin. Loven konkurssin jälkeen Blom perustikin Johanna-merkin, jonne seurasi perässä pääosa Loven tuoreista rocknimistä, kuten Tuomari Nurmio, Pelle Miljoona, Ratsia ym. Myös Hanoi Rocks nousi 1980-luvulla maailmanmaineeseen Blomin hoivista.

Loven aikaisia velkoja jäi kuitenkin Donnerin ja Blomin maksettaviksi, ja niiden lyhentäminen Johannan tuotoilla sortikin yhtiön lopulta maahan. Sittemmin Blom on jatkanut levytuotantoa mm. Megamania-, Pyramid-, Uho- ja Unja-merkeillä.

Haastateltavana Miten minusta tuli minä -ohjelmassa on myös laulaja ja yhteistyökumppani Harri Saksala. Aamu-tv:ssä toisena vieraana nähdään Loven artisteihin kuulunut Freeman.

Ei ainoastaan musiikista

Atte Blom on myös poliittisesti aktiivinen ja kantaaottava kansalainen, joka on ollut vaaleissa eri vasemmistoryhmien ehdokkaana. Perttu Häkkisen Suomalainen mies -sarjan ohjelmassa puhutaan muun ohella hänen yhteiskunnallisista näkemyksistään. Haastattelu on ehkä ensimmäinen radioon tehty Blomin henkilökuva.

Ohessa on kuultavissa myös Atte Blomin radiojuttuja 1970-luvulta. Musiikkiaiheisten ohjelmien lisäksi hän teki radiolle monia ohjelmia afroamerikkalaisista radikaaleista, kuten Mustista panttereista ja Malcolm X:stä.

Peter von Baghin kanssa Blom toimitti mm. Yhdysvaltojen historiaa ja mielenmaisemaa peilaavan ohjelmasarjan amerikkalaisjournalisti Studs Terkelistä.

Musiikkihistoriallisesti kiinnostava on Henrik Otto Donnerin kanssa vuonna 1974 radioitu ohjelma sarjasta Musiikin kuntokoulu: kaksi Love Recordsin voimahahmoa käy läpi popmusiikin (so. rockin) kehitysvaiheita bluesista ja schlagereista alkaen – pakostakin tiivistetyssä muodossa.

Kun ohjelma uusittiin kesäkuussa 2013 sarjassa Olipa kerran radio, toimittaja Harri Tuominen kiinnitti huomiota tekijöiden pyrkimykseen erottaa "aito" pop-musiikki vesitetystä ja teollisesta viihteestä. Sitaatti Blomilta määrittää jakolinjan: "Parhaimmillaan pop-musiikista löytää ymmärrettävyyden, ilmaisun alkuperäisyyden, runsauden ja voiman sekä rikkaan perinteen, jossa eurooppalainen ja afro-amerikkalainen musiikkikulttuuri yhdistyvät. Nämä ominaisuudet erottavat sen siitä viihderihkamasta, jota korviketuotteena musiikkiyleisölle tarjotaan."

Kommentit
  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Kirjakuunnelmia kesän korvalle

    Klassikkoteoksia kuunnelmasovituksina.

    Kun aurinko porottaa niin, ettei kirjan sivuista selvää saa, voi hyvän kirjan parissa rentoutua myös kuuntelemalla sitä.

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.