Hyppää pääsisältöön

Eläimet pelastivat kituvan kunnan

Söpöjä eläimiä ja neuvostoliittolaisia elokuvia - näillä eväillä Ähtäri kirkasti paikkansa Suomen kartalla.

Voivatko eläimet olla ratkaisu kunnan talousvaikeuksiin? Niin tapahtui ainakin Ähtärissä neljäkymmentä vuotta sitten.

Ähtäri ei ollut ainoa pikkukunta, jonka tulevaisuus näytti synkeältä 1960-luvun Suomessa. Kunnanjohtaja Väinö Jaakola päätti panostaa matkailuun, vaikkei se monen ähtäriläisen mielestä ollut varteenotettava elinkeino. Jaakola oli tutustunut Ruotsissa eläinpuistoihin ja pohti, voisiko sellaisen perustaa myös Ähtäriin. Paikalliset vastustivat ideaa voimakkaasti. Jaakolan päähänpistosta tuli kuitenkin nopeasti kunnan matkailuvaltti.

Ähtärin eläinpuisto avattiin 17.6.1973. Se oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Eläinten lisäksi kävijöitä houkuteltiin elokuvateatterilla, jossa näytettiin neuvostoliittolaisia 3D-eläinfilmejä. Majoittumaan pääsi eläinpuiston omassa hotellissa tai leirintäalueella.

Vanhat lehtileikkeet paljastavat, että Ähtärin eläinpuisto oli onnistunut matkailukohde. Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana siellä vieraili 2 miljoonaa suomalaista - puolet silloisesta väkiluvusta. Eläinpuiston ansiosta syrjäisestä Ähtäristä tuli Suomessa tunnettu ja kunnan väkilukukin kääntyi nousuun. Ähtärin jälkeen eläinpuistoja on perustettu esimerkiksi Ranualle, Kiteelle ja Kuopioon.

Aikalaiset luonnehtivat Jaakolaa luovaksi, sitkeäksi ja itsepäiseksikin. Vuonna 1983 kuvatussa haastattelussa puhuu jo eläkkeelle jäänyt Jaakola, lempeän ja vaatimattoman oloinen mies, jonka mielestä kaikki eläimet ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia.

Teksti: Anni Kemppainen

Lue lisää:

Karhuja Ähtärin eläinpuistossa (2010).

Ähtärin eläinten touhuja vuosien varrelta

Eläinpuiston karvaisten asukkien elämässä tapahtuu monenlaista.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto