Hyppää pääsisältöön

Voiko mies synnyttää, nainen siittää?

Jos haluaa saada passiinsa oikean sukupuolensa, on luovuttava oikeudestaan saada biologisia lapsia. Miksi valtio päättää siitä, kenellä on oikeus lisääntyä? Suomessa pakkosterilisoidaan ihmisiä sukupuolivähemmistöön kuulumisen vuoksi, eikä käytäntöä ole lopettanut edes ulkomainen paine. YK:n raportin mukaan sterilisoiminen on kidutusmuoto.

Tietolaatikko

Transseksuaali-termi ilmenee nykylainsäädännössä, mutta Seta ry:n mukaan oikea ilmaisu on transsukupuolinen. Spotlightin suomennoksessa viitataan virheellisesti seksuaalivähemmistöihin, kun kyseessä ovat sukupuolivähemmistöjen oikeudet. Könskorrigering on suomeksi sukupuolen korjaaminen.

Voiko mies synnyttää, nainen siittää? Näin kysyttiin Spotlightin ohjelmassa Kuka kelpaa vanhemmaksi (ruotsiksi Kan män föda, kvinnor avla) vuonna 2013. Vastaus kuuluu: voisi, mutta Suomessa se on kiellettyä ja tämä kielto rikkoo ihmisoikeuksia.

Kyse on laista, joka vaatii sukupuoltaan korjaavien sterilisaatiota. Eli 2010-luvulla Suomessa pakkosterilisoidaan ihmisiä sukupuolivähemmistöön kuulumisen vuoksi.

Ohjelmassa kysytään Terveys- ja sosiaaliministeriön kansliapäälliköltä Päivi Sillanaukeelta, joka on koulutukseltaan lääkäri, että nojaako laki johonkin lääketieteelliseen perusteluun.

"Se nojaa toimintakäytännölliseen periaatteeseen, että jos sinusta tulee mies, olet mies, etkä voi silloin synnyttää."

Suoremman vastauksen toimittaja Elin von Wright saa psykiatri Veronica Pimenoffilta, joka oli mukana luomassa käytössä olevaa lainsäädäntöä.

"Lääketieteellistä perustetta ei ole", hän sanoo. Hänen mukaansa lailla vain haluttiin välttää se, että juridinen mies voisi synnyttää tai nainen siittää.

Suomalainen Heidi ja ruotsalainen Maria tekivät omat valintansa. Ruotsissa pakkosterilisaatio loppui oikeusistuimen päätöksellä alkuvuodesta 2013. Oikeuden mukaan sterilisaatiopakko oli ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa.

Maria korjasi sukupuoltaan ennen oikeuden päätöstä. Hänen oli päätettävä kumpi on tärkeämpi: passissa lukeva sukupuoli vai lisääntymiskyky. Maria valitsi sukupuolen. Hän halusi aloittaa alusta ilman, että hänen täytyisi selitellä ihmisille.

Heidille tärkeämpi oli kyky saada lapsia. Hän saikin lapsen vuonna 2008. Hintana lapsensaamisesta oli juridisesti itselle väärä sukupuoli.

Sukupuoltaan korjaavat joutuvat kafkamaisiin tutkimuksiin

Samana vuonna aihetta puitiin myös A-studion Streamissä.

Ohjelmassa Seta ry:n pääsihteeri Aija Salo vaati, että translain tulisi pohjautua itsemääräämisoikeuteen.

"Yleensä ihmisellä on hyvin voimakas kokemus siitä, mikä hänen sukupuoli-identiteettinsä on. Sen voimaansaattamista eli käytännössä henkilötunnuksen muuttamista ei tulisi pitkittää eikä asiaan pitäisi tuoda lääketiedettä eikä byrokratian vaatimusta. -- Ihmiset joutuvat todistelemaan sukupuoli-identiteettiään. Arjen tilanteita hankaloittaa se, jos henkilöpapereissa on eri sukupuoli kuin se miltä näyttää", hän sanoi.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kirsi Paasikosken mukaan epäkohtia aiotaan selvittää.

Mikäli sukupuolensa haluaa saada korjatuksi on käytävä läpi psykiatriset tutkimukset.

"Tutkimukset ovat äärimmäisen perinpohjaisia. Niissä käydään läpi muun muassa mielenterveys, suhde vanhempiin, seksikokemukset. -- Jokainen voi miettiä, jos pitäisi todistaa psykiatrille, että olen sitä sukupuolta mitä väitän olevani. Ne ovat aika kafkamaisia ja jotenkin väkivaltaisia, kun se on vain sen yhden psykiatrin mielipide", kertoo tutkimukset läpi käynyt Lauri Punamäki.

Toisenlainenkin järjestelmä olisi mahdollinen.

"Esimerkiksi Argentiinassa ja Portugalissa on itsemääräämisoikeuteen nojaava laki. Siinä lääkärin lausunto on vain paperi, ei pitkä prosessi", Setan Salo sanoi ja kertoi Setan ajavan tällaista käytäntöä myös Suomeen.

Sterilisaatiopakon poistoa ovat vaatineet useat kansainväliset ja kotimaiset toimijat.

Osastopäällikkö Paasikoski kertoi ohjelmassa, että tuore peruspalveluministeri Susanna Huovinen aikoisi tulevaisuudessa asettaa työryhmän selvittämään translain muuttamista ainakin juuri sterilisaatiovaatimusta koskien.

Ajat muuttuvat

Ajan myötä lait ja suhtautuminen transsukupuolisiin muuttuu.

Ajankohtaisessa kakkosessa vuodelta 1986 kerrotaan Pirkon tarina. Tuolloin sukupuolen korjausleikkaukseen pääseminen oli vaikeaa ja jotkut ajautuivatkin tekemään leikkauksia itse.

Myös toimittajan alkujuonto kertoo yhteiskunnan suhtautumisesta transsukupuolisiin.

"Tällainen ihminen kärsii vakavasta sukupuoli-identiteetin häiriöstä. Transseksuaalisuus kuuluu myös suomalaiseen todellisuuteen, vaikka se onkin ilmiönä perin harvinainen, eräänlainen luonnon virhe."

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto