Hyppää pääsisältöön

Šamaanikurssilla haettiin ratkaisuja Tuonelasta

Šamanismi teki paluuta 1990-luvulla. Kaustisen Pauanteella taottiin noitarumpua ja vaivuttiin transsiin, josta haettiin helpotusta arjen ongelmiin.

Kaikki voivat kehittyä šamaaniksi. Näin väitetään vuonna 1992 ilmestyneessä Kotimaan katsauksessa, jossa perehdytään uusšamanismi-ilmiöön.

Kirjailija Pirkko Lindberg kertoo käyttävänsä šamanismia luovuuden työkaluna. Modernin šamaanin olosuhteet poikkeavat hieman muinaisesta: nykyään Tuonelaan voi matkata sängyllä maaten, kuulokkeet päässä.

Ohjelmassa esiintyy edesmennyt antropologi, ohjaaja ja šamaani Heimo Lappalainen. Erehdyttävästi Christopher Leetä muistuttava Lappalainen kertoo, että šamaani siirtyy toiseen, konkreettiseen todellisuuteen.

Šamanistinen matka on itse asiassa matka omaan alitajuntaan. Pirkko Lindbergin mukaan šamanismin harjoittaminen tuo ihmisen kosketuksiin alitajunnan kanssa ja auttaa ymmärtämään sitä, ettei alitajunta ole pelkkä teoreettinen käsite.

Ohjelman ilmestyessä šamaanikursseja järjestettiin viidessä eri paikassa. Nykyään šamaanitietoutta jakaa ainakin Šamaaniseura ry, joka järjestää aiheeseen liittyviä tapaamisia, luentoja ja kursseja.

Šamanismia on harjoitettu laajalti ympäri maailmaa, Euraasiasta Pohjois-Euroopaan. Nykyajan šamanismissa on pyritty löytämään eri suuntausten yhteiset piirteet ja kiteyttämään ne nk. ydinšamanismiksi.

Uusšamanismi eroaa perinteisestä yksilökeskeisyydessään. Šamanismikurssin osallistuja hakee usein ratkaisuja oman elämän ongelmiin, kun muinainen šamaani toimi yhteisön hyväksi.

Kaikkien mielestä nykymaailmassa elävä ei voi tulla täysivertaiseksi šamaaniksi, sillä šamanismia ei välttämättä voi erottaa kulttuurisesta kontekstistaan. Se on sidoksissa yhteisön perinteisiin, mytologiaan ja uskomusjärjestelmään.

Tietolaatikko

Šamaani on henkilö, jolla on erityislaatuisia kykyjä ja tietoja henkimaailmasta. Šamaani hyödynsi taitojaan ennustamiseen ja parantamiseen.

Šamaaneiksi päätyneet henkilöt olivat usein yhteisöstä poikkeavia: mielisairaus tai vammaisuus saatettiin tulkita erityislahjaksi, joka oikeutti šamaaniksi kouluttamisen.

Sana šamaani on peräisin siperialaisen evenki-heimon kielestä ja tarkoittaa näkemistä tai tietämistä. Suomalainen tietäjä on lähellä šamaanin käsitettä; tietäjälaitos on todennäköisesti jäänne täysiverisestä šamaanilaitoksesta.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto