Hyppää pääsisältöön

Suomi pesi kasvojaan olympialaisia varten

Kun heti sodan jälkeen tehtiin päätös, että Suomi saa järjestettäväksi vuoden 1952 kesäolympialaiset, alkoi kuumeinen valmistautuminen kisoja varten. Kisa- ja majoituspaikkojen rakentamisen lisäksi kuntoon piti pistää myös tiet, kadut ja puistot.

Vuonna 1949 valmistuneessa filmissä julistetaankin, että ”on korkea aika ryhtyä parantamaan teitä kaikkialla maassamme olympialaisia ajatellen”. Sodan aikana tietoverkosto oli päässyt huonoon kuntoon. Monet kestopäällysteiset tiet piti tehdä uudelleen.

Myös Helsingin liikennejärjestelyistä kannettiin huolta. ”Maailman suurimmissa kaupungeissa liikennettä jo ohjataan merkkivalojen avulla.” Näin oli myös Tukholmassa, mutta Helsingissä liikenteen ohjauksesta vastasivat lähinnä liikennepoliisit.

”Haittana on, että poliisin käsimerkit eivät ole niin nopeita ja selkeästi ymmärrettävissä kuin Tukholman merkkivalot”, haikailtiin filmissä suurten kaupunkien liikennevaloja.

Helsingin ensimmäiset liikennevalot Aleksanterinkadun ja Mikonkadun risteykseen saatiinkin pystytettyä lokakuussa 1951, joten kisakaupunki oli valmis ottamaan vieraat vastaan suuren maailman malliin ”merkkivalojen” kanssa. Pelkästään pääkaupungissa katuja asfaltoitiin kymmeniä kilometrejä.

Urheilijoiden majoituspaikoiksi rakennettiin Käpylän ja Otaniemen kisakylät. Kisavieraita varten rakennettiin mm. Palace- ja Vaakuna-hotellit. Eteläsatamaan urakoitiin Olympialaituri ja Seutulaan uusi lentoasema.

Suomalaisille oli kunnia-asia, että paikat ovat kunnossa ja että maa selviytyy kisajärjestelyistä kiitoksin. Näin myös tapahtui ja kaikki sujui lopulta hyvin.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto