Hyppää pääsisältöön

Suomi pesi kasvojaan olympialaisia varten

Kun heti sodan jälkeen tehtiin päätös, että Suomi saa järjestettäväksi vuoden 1952 kesäolympialaiset, alkoi kuumeinen valmistautuminen kisoja varten. Kisa- ja majoituspaikkojen rakentamisen lisäksi kuntoon piti pistää myös tiet, kadut ja puistot.

Vuonna 1949 valmistuneessa filmissä julistetaankin, että ”on korkea aika ryhtyä parantamaan teitä kaikkialla maassamme olympialaisia ajatellen”. Sodan aikana tietoverkosto oli päässyt huonoon kuntoon. Monet kestopäällysteiset tiet piti tehdä uudelleen.

Myös Helsingin liikennejärjestelyistä kannettiin huolta. ”Maailman suurimmissa kaupungeissa liikennettä jo ohjataan merkkivalojen avulla.” Näin oli myös Tukholmassa, mutta Helsingissä liikenteen ohjauksesta vastasivat lähinnä liikennepoliisit.

”Haittana on, että poliisin käsimerkit eivät ole niin nopeita ja selkeästi ymmärrettävissä kuin Tukholman merkkivalot”, haikailtiin filmissä suurten kaupunkien liikennevaloja.

Helsingin ensimmäiset liikennevalot Aleksanterinkadun ja Mikonkadun risteykseen saatiinkin pystytettyä lokakuussa 1951, joten kisakaupunki oli valmis ottamaan vieraat vastaan suuren maailman malliin ”merkkivalojen” kanssa. Pelkästään pääkaupungissa katuja asfaltoitiin kymmeniä kilometrejä.

Urheilijoiden majoituspaikoiksi rakennettiin Käpylän ja Otaniemen kisakylät. Kisavieraita varten rakennettiin mm. Palace- ja Vaakuna-hotellit. Eteläsatamaan urakoitiin Olympialaituri ja Seutulaan uusi lentoasema.

Suomalaisille oli kunnia-asia, että paikat ovat kunnossa ja että maa selviytyy kisajärjestelyistä kiitoksin. Näin myös tapahtui ja kaikki sujui lopulta hyvin.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto