Taidehistorioitsija ja tietokirjailija Anna Kortelainen on omaperäinen tieteentekijä. Hän tutkii sitä, minkä useimmat yleensä sivuuttavat ja samaistuu ennemmin Neiti Etsivään kuin akateemiseen tutkijaan. Omien sanojensa mukaan hän metsästää johtolankoja ja tuo niitä ihmisille katsottavaksi. Kortelainen onkin yksi viime vuosien valovoimaisimpia tieteen popularisoijia.
Kortelainen kertoo lähteneensä liikkeelle kirjoittajan ja katselijan ammatista. Hän tutkii asioita, jotka liittyvät "näkymättömiin perintöihin" ja pyrkii muotoilemaan löydöksensä yhteiselle kielelle, jota kaikki voivat ymmärtää.
Aiheet nousevat usein naisten elämästä ja historiasta, taiteesta sekä teksteistä, aikalaisten mielipiteistä, esineistä sekä erilaisista tiloista, jotka voivat liittyä vaikkapa viihteeseen tai sairastamiseen.
Kortelainen on tutkinut paljon Albert Edelfeltiä ja hänen naisiaan, äitiä, puolisoa, rakastajattaria. Kortelaisen kirja "Virginie!", joka käsitteli Edelfeltin maalausten mallina olleen Virginien kohtaloa herätti laajaa kiinnostusta ja poiki myös elokuvan. Kortelainen päätyi tutkimaan Virginietä valmistellessaan väitöskirjaansa. Hän huomasi pohtivansa kuka Edelfeltin maalausten nainen on, ja vaikkei sellaisen seikan pitäisi tavallisesti kiinnostaa taidehistorioitsijaa, tunsi Kortelainen kuitenkin tarvetta lähteä tutkimaan asiaa.
Kortelaisen mielestä historian historiantutkimus voi olla kuin perhealbumiin uppoutumista ja nostattaa tunteita. Yksittäisten ihmiskohtaloiden kautta sosiaalihistorian, taloushistorian ja mikrohistorian teemat heräävät eloon. Hän näkeekin vahvuudekseen tutkimuksen ja tunne-elämän yhdistämisen. Tutkimalla Virginietä Kortelainen tavoitti myös Edelfeltistä uusia puolia. Hän uskoo, että vain sillä tavoin tavoitamme toisen ihmisen, emme hyväksytyn julkisivun kautta, vaan sen mikä on kätketympää.
Yhdistävänä tekijänä Kortelaisen tutkimuskohteilla on 1800-luvun kuuluisa pääkaupunki Pariisi. Kortelainen kertoo samaistuvansa sen aikakauden elämään ja tuntevansa yhteyttä 200 vuotta sitten eläneisiin ihmisiin tutkimustensa kautta.
Kortelainen on tutkinut mm. hysteriaa. Hänen mielestään se ilmentää miten taidokkailla keinoilla naisia on yritetty kontrolloida. Nykyajassa on hänen mukaansa tunnistettavissa samankaltaisia sovinnaisuuden muotoja, kuten oikein tekemisen kaava, josta nainen ei saisi poiketa.
Järki ja tunne, tiede ja taide, korkea ja kevyt yhdistyvät Kortelaisen tutkimuksissa sekä vapaa-ajalla. Tutkijanaisella on kaksi suosikkipaikkaa, minne hän hakeutuu niin kotimaassa kuin ulkomailla, taidemuseot ja tavaratalot. Ja molemmista voi tehdä tutkimusta ja löytöjä.