Hyppää pääsisältöön

Azerbaidžanin öljyvallalle valjastetut viisut

Julkaistu . Päivitetty

Kun Azerbaidžan järjesti euroviisut vuonna 2012, herätti maan ihmisoikeustilanne paljon keskustelua. Tarkoittaako euroviisuihin osallistuminen ihmisoikeusloukkauksien ja ihmisten pakkosiirtojen hiljaista hyväksymistä.

Ajankohtaisen kakkosen toimittaja Liisa Lehmus lähti tutustumaan azerbaidžanilaiseen lehdistönvapauteen. Hän tapasi paikallisen toimittajan, Idrak Abbasovin, joka kertoi valtiollisen öljy-yhtiön Socarin työntekijöiden pahoinpidelleen hänet. Abbasov oli tutkinut paikallisen väestön asuintalojen purkamista öljyn tieltä.

"Pahoinpitelyyni oli vain yksi syy. Se, että azerbaidžanilaiset ja muu maailma eivät saisi tietää öljy-yhtiön tekmistä laittomuuksista. Siitä, kun se lyövät paikallisia ihmisiä ja tekevät meistä invalideja. He tuhoavat omaisuutta eivätkä korvaa meille mitään", Abbasov kertoo.

Azerbaidžan on öljyrikas maa, mutta rikkaudet hyödyttävät vain pientä osaa kansasta. Normaali väestö asuu köyhästi ja heidän elinolojaan euroviisut vielä huononsivat.

Uuden ja komean euroviisuareenan paikalta maan pääkaungista Bakusta kun häädettiin kokonainen kaupunginosallinen köyhiä kaupunkilaisia.

A-studio: Streamissä keskusteltiin euroviisujen ja Euroopan yleisradioliiton EBU:n vastuusta Azerbaidžanin tilanteesta. Amnesty International Suomen johtaja Frank Johanssonin mukaan ihmisoikeustilanne ei ainakaan parantunut euroviisujen myötä.

"Nyt euroviisujen alla on nähty, että viranomaiset tukahduttavat mielenilmauksia järjestelmällisemmin. Toimittajia hakataan, jos he yrittävät kuvata jotain, ihmisoikeusjärjestöjä suljetaan, ihmisoikeusaktivisteja häiritään ja yritetään pitää pois paikalta", hän sanoo.

Euroviisuasiantuntija Tuomas Lassinharjun ja viisutoimittaja Anna Muurisen mukaan Azerbaidžan on mukana euroviisuissa vain poliittisista syistä. Lähinnä kilpailemassa naapurimaataan Armeniaa vastaan.

Teksti: Juhana Säilynoja

Katso myös

  • Tyttö ja kissa (1978).

    Tietoisku: Kesäkissa

    Tietoisku: Kissan heitteillejättö on rangaistava teko.

    Suomalaisia valistettiin vuonna 1978 kissojen kohtelusta. Uutisfilmi muistutti, että kissan heitteillejättö on rangaistava teko. Filmillä painotettiin, että kissaa ei saa jättää luontoon, kun kesälomanvietosta mökiltä palataan takaisin kotiin.

  • Nuori mies istuu ruohikolla

    Ruoveteläisten nuorten tulevaisuus oli muualla

    Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971).

    Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971) käsiteltiin ruoveteläisten nuorten muuttoa maalta kaupunkiin. Pienen maalaiskunnan nuoret olivat tottuneet ajatukseen muualle lähtemisestä töiden ja koulun perässä. Ohjelma päätyy lopulta hieman yllättäen seuraamaan kaupunkilaisnuorukaisen ja tämän isän riitatilannetta – se on kuin varoitus siitä, mitä kaupunkilaisuus voi perhesuhteille pahimmillaan tehdä.

    Kommentteja 5

Aiheeseen liittyvää

2020

2019

2015

  • Ympäristöaktivismi on Sini Saarelalle suoraa toimintaa

    Syyskuussa 2013 suomalainen Sini Saarela nousi venäläisen öljynporauslautan kyljelle. Hänet ja 28 muuta Greenpeace-aktivistia sekä kaksi toimittajaa pidätettiin. Ensin heitä syytettiin merirosvouksesta ja sittemmin huliganismista. Saarelasta tuli yhdessä sveitsiläisen Marco Weberin kanssa maailmanlaajuinen symboli Greenpeacen kampanjassa arktista öljynporausta vastaan.

2014

  • Kun pelaamisesta tulee pakko

    Harmittomana alkava pelaaminen voi hallita koko elämää

    Suomalaisiin iski pelihimo 1980-luvulla. Kansalaiset alkoivat törsätä suuria summia rahapeleihin jopa kansainväliselläkin tasolla. Jo silloin tiedettiin, että osa oli todellisia pelureita, jotka pelasivat aina kun oli mahdollista ja kaiken muun kustannuksella.

    Kommentteja 1

Relaterade artiklar

2023

2022