Hyppää pääsisältöön

Hakkerit ovat lentokapteeneja, pappeja ja maanviljelijöitä

Hakkerit jakavat mielipiteitä. Tämä nähtiin Suomessa, kun hakkeri yritti 1990-luvulla tunkeutua amerikkalaisten yritysten palvelimille. Rangaistukseksi koko Suomen internet-yhteys suljettiin viikoksi.

Tietolaatikko

Hakkeri on intohimoinen tietokoneiden harrastaja. Sana käsittää joukon alakulttuureja, joista jotkut keskittyvät hyväntahtoiseen harrastamiseen, tietoturvan ylläpitämiseen (nk. white hat -hakkerit) tai sen murtamiseen (black hat). Hakkerit ovat taitavia kiertämään laitteiden teknisiä rajoitteita; hakkeri-sana juontuu englannin termistä hack, purkkaratkaisu.

Tietomurrot ja hakkerit puhuttivat suomalaisia jo 1980-luvulla. Haasteena tietotyö -sarjan jaksossa käsitellään tietojärjestelmiä ja niihin kohdistuvia uhkia. Henkilötietojen tallennus ATK-järjestelmiin oli edennyt niin terveydenhuollon kuin työnvälityksen saralla, ja riski tietojen vuotamisesta vääriin käsiin oli olemassa. Tietojärjestelmien verkottuminen oli kuitenkin vasta alussa.

Pääuhkana nähtiin hakkeri, tietotekniikan intohimoinen harrastaja, joka saattoi tunkeutua suojattuun tietovarastoon. "Sellaisia, jotka ovat ottaneet tämän lajin oikein urheilulajikseen tai ainakin harrastuksekseen", juontaja Erkki Ilo muotoilee. Tutkija Ilkka Tuomi esittelee myös uuden ja oudon uhan, tietokonevirukset. Ne ovat haitallisia tietokoneohjelmia, jotka leviävät elektronisten verkkojen välityksellä tietokoneesta toiseen.

Kirjailija Arto Kytöhonka puolustaa hakkerien mainetta ATK-ympäristön suojelijoina: "Hakkerit ovat se ryhmä, joihin eniten lasken toivoni." Kuva hakkerista silmälasipäisenä nörttinä on Kytöhongan mukaan väärä: he ovat lentokapteeneja, pappeja ja maanviljelijöitä.

Hakkeri on ollut positiivisesti värittynyt, asiaansa intohimolla suhtautuvaan ihmiseen viittaava käsite. Sana on tahraantunut, kun se on liitetty pahantahtoisiin tietomurtoihin ja viruksiin. Positiivista hakkerikuvaa on pyritty pelastamaan krakkeri-käsitteellä, jolla viitataan tietojärjestelmiin luvatta tunkeutuvaan henkilöön. Jako on kuitenkin epämääräinen, ja media on sittemmin tottunut käyttämään hakkeri-nimitystä myös pahantahtoisista tietokoneharrastajista.

Sanalla on korostetun kielteinen sävy Poliisi-TV:n jaksossa vuodelta 1994. Otteesta käy ilmi, miten laajoja seurauksia kyberrikollisuudella voi olla: suomalainen hakkeri yritti tunkeutua amerikkalaisten yritysten palvelimille, ja rangaistukseksi koko Suomen internet-yhteys suljettiin viikoksi.

Vuonna 2000 ilmestyneessä A-Plus-jaksossa hakkerit esitetään uuden talouden moottoreina ja sankareina. Suomalaisen Linus Torvaldsin kehittämän Linux-käyttöjärjestelmän povattiin kumoavan Microsoftin valta-aseman. Ohjelmassa kuullaan professori Manuel Castellsia ja hänen oppilastaan, hakkerietiikkaa tutkinutta Pekka Himasta. Himanen kertoo intohimoisesti ideoitaan kehittävistä ihmisistä, joille rahan tekeminen ei ole pääasia.

Uskottiin, että Torvaldsin kaltaiset avoimen lähdekoodin sankarit muuttavat vanhan katedraalimaisen talouden avoimeksi "basaariksi". Vapaan tiedon jakamisen sanottiin kuuluvan kiinteästi tulevaisuuden talouteen.

Himasen kuvailema utopia ei ole täysin toteutunut; Microsoftin markkinaosuus säilyi ylivoimaisena läpi 2000-luvun. Torvaldsin käyttöjärjestelmään pohjautuvat laitteet ovat kuitenkin tulleet osaksi arkitodellisuutta. Hakkerietiikkaa on toteutettu myös fyysisessä todellisuudessa. Anonymous-kollektiivin kaltaiset ryhmittymät ovat pyrkineet vaikuttamaan maailmanpolitiikkaan sekä verkkohyökkäysten että mielenosoitusten kautta.

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto