Hyppää pääsisältöön

Jos ei sauna auta

Miksi sauna on meille niin rakas paikka, että ilman sitä emme voi elää? Jos ei sauna auta -ohjelmassa vuodelta 1977 pohditaan saunomisrituaalin kansallista merkityksellisyyttä ja istutaan löylyn lämmössä eri-ikäisten saunojien kanssa. Filosofisin ja tieteellisin äänepainoin puhuvat professorit ja tutkijat. Armi Ratia kertoo lauteilla käymistään neuvotteluista.

Jos ei sauna auta -ohjelmassa pohditaan niin saunomisrituaalin psyykkisiä merkityksiä kuin löylynlyönnin fysikaalisia vaikutuksiakin. Mitkä ovatkaan pohjimmaisia syitä saunan suosioon ja siihen, että joskus piinaamme itsemme uuvuksiin saakka saunan tulisissa löylyissä? Professori Veikko Tähkä analysoi, minkälaisia tuntemuksia lämmin sauna suomalaisissa aiheuttaa. Tutkija Juhani Kirkkomäki kertoo löylystä ja professori Niilo Teeri puhuu löylyn vaikutuksesta ihoon.

Marimekon toimitusjohtaja Armi Ratia puolestaan kertoo lauteilla käymistään tärkeistä neuvotteluista. Hän uskoo saunan kansainväliseen menestykseen ja ideoi suomalainen sauna -kampanjaa johonkin kansainväliseen tavarataloketjuun. Esimerkiksi sauna-shop keskellä New Yorkia voisi johtaa maailmanlaajuiseen löylyinnostukseen. Myös markkinointijohtaja Torsten Hyvärinen puhuu saunan kotimaisista ja ulkomaisista markkinoista.

Ohjelma on kuvattu pääosin Itä-Suomessa Rääkkylässä, Liperissä ja Kiteellä. Rääkkylän Niemisen kylässä päästään juhannussaunaan Jorma Nevalaisen perheen mukana ja lämmitetään Väinö Ilvosen kanssa Onni Silvennoisen vanhaa savusaunaa. Vehreässä koivumetsässä Tiina ja Johanna Saarinen taittavat oksia vihtoja varten, Liperissä vanha isäntä Antti Kurki näyttää, miten saunavihta tehdään.

Ja kesäisessä järvimaisemassa nainen kävelee saunasta ulos vastasyntyneen lapsen kanssa.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto