Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Missä viipyy digiboksin ja kameran uusi ohjelmistopäivitys?

Nokia N9 -puhelin
Nokia N9 oli yhtiön ensimmäinen ja viimeinen Meego-puhelin Nokia N9 -puhelin Kuva: Animist / Wikipedia – Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported älypuhelin

Jos olet kuten minä, olet viettänyt lukuisia tunteja kiroillen laitevalmistajien hitautta. Missä viipyy kameran firmware-päivitys, jolla saa viheliäisen tarkennusvirheen korjattua? Joko kohta tallentavaan digiboksiin ilmestyy uusi ohjelmistoversio, jotta viikottaiset ajastimet toimisivat? Olisiko mahdollista saada Android-tablettiin käyttöjärjestelmän uusin versio, koska siinä on hyödyllisiä uusia ominaisuuksia?

Mutta eihän niitä näy, tai ainakin siinä menee hermot, tukka, ikä ja terveys. Eikä kyse ole edes pelkästä vainoharhaisuudesta tai Murphyn lain sovelluksesta, sillä vanhojen laitteiden ohjelmistoja tosiaan päivitetään vain harvakseltaan. Se on sulautettujen järjestelmien, siis kännyköiden, dvd-soittimien ja sen sellaisten, kohtalo.

– Tietokoneiden kohdalla ajatellaan, että käyttöjärjestelmää tuetaan vaikkapa viisi vuotta. Perinteiset sulautetut järjestelmät tuodaan markkinoille sellaisina kuin ne ovat. Jos niissä ei ole aivan käsittämättömiä virheitä, niitä ei välttämättä päivitetä ollenkaan, kertoo Simo Huopio.

Hän työskentelee tällä hetkellä tutkijana Puolustusvoimien Teknillisessä Tutkimuslaitoksessa ja sitä ennen Nokialla, F-Securella ja VTT:llä. Pohjimmiltaan kyse on kahdesta tekijästä – rahasta ja uutuustuotteiden loppumattomasta virrasta.

Niitä ei välttämättä päivitetä ollenkaan

Raha tai oikeammin sen säästäminen näkyy siinä, että sulautetut järjestelmät on yleensä suunniteltu hoitamaan vain tietylaisia laskusuorituksia, kun taas pöydällä huriseva pc-kone on hyvä monensorttisissa hommissa. Piiri, joka ymmärtää dvd-levylle tallennettua videokuvaa mutta ei muita videotiedostoja, on halvempi kuin yleiskäyttöinen prosessori, joka osaisi dekoodata kaikki mahdolliset videot.

Valmistaja ei maksa käyttämättömistä ominaisuuksista

Kun puhutaan kuluttajille myytävistä massatuotteista, jokaisella eurolla on väliä. Valmistaja ei halua tinkiä voitoistaan vain siksi, että laitteesseen jäisi ikään kuin ylimääräisiä, käyttämättömiä resursseja, joita voitaisiin hyödyntää ohjelmistopäivityksen ansiosta tulevaisuudessa.

– Valmistaja ajattelee yleensä tuotteen koko elinkaarta. Se ei välttämättä ole kuin pari vuotta, jonka jälkeen tulee uusi tuote, joka ottaa haltuun uudet hienommat formaatit ja teknologiat, Huopio sanoo.

Miksi? Koska monilla aloilla tuotelinjat uusitaan monta kertaa vuodessa – miettikää vain, millaisella tahdilla esitellään uusia kännyköitä tai televisiomalleja. Vanhojen tuotteiden ohjelmistojen parantelu ei tuo roposia kassaan.

– Ajatellaan vaikka Android-halpistablettia. Julkaisuhetkellä se voi olla hyväkin tuote, mutta tuotekehityspaukut pannaan uuden tuotteen tekemiseen. Sitten käyttäjien käsiin jää tuotteita, jotka vähän ajan kuluttua ovatkin vanhentuneita.

Valmistajat hylkäävät vanhat laitteet osaltaan myös siksi, että heidän palkkalistoillaan on vain rajallinen määrä ohjelmoijia, jotka hallitsevat niin sanotun rautaläheisen ohjelmoinnin.

Vertaus pc-maailmaan selventää asiaa: käyttöjärjestelmä huolehtii siitä, että fyysisesti erilaiset tietokoneet näyttävät ohjelmille samanlaisilta. Wordille on yksi ja sama, onko tietokoneessa suomalainen vai saksalainen näppäimistö, onko monitori vanha kuvaputkitöllö vai litteä laajakuvanäyttö ja niin edelleen. Tässä tapauksessa ohjelmointi ei ole rautaläheistä, koska ohjelmoijan ei tarvitse välittää siitä, millaisia komponentteja koneessa on.

Mutta sulautettujen järjestelmien puolella "käyttöjärjestelmä" on usein valmistajan itsensä tekemä tai ainakin räätälöimä. Tilanne on jotakuinkin sama kuin pc-ohjelmien valmistaja joutuisi huolehtimaan sivutöinään myös Windowsin toiminnallisuuden päivittämisestä.

– Rautaläheiset ohjelmoijat ovat usein kiinni uusissa tuotteissa, että ohjelmistot saadaan yleensä toimimaan uusien laitteiden kanssa, Huopio sanoo.

Käyttäjät käärivät hihansa

Huopio kertoo, että yleensä laitteiden ohjelmistoja päivitetään kerran tai kahdesti, mutta sen jälkeen ne saavat jäädä entiselleen. Sitä paitsi harva bugi estää täysin laitteen toiminnan, joten sen kanssa selviää myös vanhalla ohjelmistoversiolla.

– Tässä on kuluttajan harkinnan paikka. Kun ostat tuotteen, joka on jo elinkaarensa loppupuolella (esim. reilun vuoden vanha), saat todennäköisesti vuosikausiksi varmatoimisemman laitteen, mutta uusia ominaisuuksia siihen ei enää juuri tipu.

Poikkeuksen muodostavat internetiin yhdistetyt laitteet, joista tulee ajan myötä potentiaalisia tietoturvauhkia. Esimerkiksi äly-tv:n kräkkääminen ei ole pelkkää teoriaa.

– Nettiä käyttäville laitteille pitäisikin luoda jonkinlainen "end-of-life" -ohjelma, jossa vanhentuneet laitteet voitaisiin kierrättää, Huopio esittää.

Mutta niin kauan kuin sellaista ei ole olemassa, melkeinpä ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät aktiivisten käyttäjien itse kehittämät parannukset ja paikkaukset. Esimerkiksi Canonin digikameroihin ja Android-puhelimiin on puhallettu uutta elämää vapaan lähdekoodin hengessä.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.