Hyppää pääsisältöön

Auringon UV-säteily on voimakkaimmillaan keskikesällä

Auringon säteily
Auringon säteily. Kuva: Tero Juuti. Auringon säteily Kuva: Tero Juuti aurinko,valo

Auringosta saatava lämpöenergia on säteilyä. Ultraviolettisäteily on voimakkaimmillaan Suomessa keskikesällä, jolloin helleraja eli 25 asteen lämpötila ylittyy. UV-säteilyn terveyshaitat tunnetaan nykyisin jo hyvin. Liialliselta UV-säteilyltä kannattaa suojautua etenkin keskipäivällä.

Tietolaatikko

UV-säteilyn kolme säteilyaluetta:

  • UVA-säteily
  • UVB-säteily
  • UVC-säteily

Näin suojaudut:

  • Vältä pitkään auringossa oloa
  • Vaateta ihosi pitkillä hihoilla ja lahkeilla, suojaa kasvosi lippalakilla ja silmäsi aurinkolaseilla
  • Voitele ihosi, siltä osin kuin se jää paljaaksi runsaalla aurinkosuojavoiteella, jonka suojakerroin on vähintään 30

Helle:

  • Suomessa hellettä on silloin, kun päivän maksimilämpötila on vähintään 25,1 astetta
  • Helleaallossa lämpötila pystyy yli viikon 25 asteen yläpuolella
  • Hellepäiviä on keskimäärin eniten Kaakkois-Suomessa

Lämpö on atomien ja molekyylien värähtelyliikettä. Lämpö siirtyy kolmella eri tavalla: johtumalla, säteilemällä tai kuljettumalla. Auringon energia on lämpöenergian siirtymistä infrapunaisten sähkömagneettisten aaltojen välityksellä. UV-säteily on auringosta tulevaa haitallista ultraviolettisäteilyä, jota pääsee jonkin verran ilmakehään otsonikerroksen suojasta huolimatta.

UV-säteily

UV-säteily on sähkömagneettista säteilyä. Sillä on lyhyt aallonpituus verrattuna esimerkiksi näkyvään valoon. Mitä lyhyempi aallonpituus, sitä enemmän energiaa säteily sisältää.

UVC on lyhytaaltoisinta ja sen vuoksi myös ihmiselle haitallisinta. Suurin osa maapallolle saapuvasta UV-säteilystä on UVA-säteilyä, UVB ja UVC imeytyvät suurilta osin ilmakehään.

Säteilyn voimakkuuteen vaikuttaa leveyspiiri, maanpinnan korkeus, alusta (onko lunta, vettä, maata), sääolosuhteet ja vuorokauden aika.

UV-indeksi

UV-säteilyä mitataan UV-indeksiarvoilla. Korkeimmat mitatut arvot ovat 18-20 välillä trooppisten alueiden vuoristoilla. Yli 4 arvot ovat haitallisia ihmisille. UVB- ja UVC-säteilyt ovat haitallisimpia, sillä ne polttavat ja tuhoavat ihosoluja, mistä aiheutuu syöpää ja kudosvaurioita.

Suomessa UV-säteily on  voimakkaimmillaan keskikesällä, jolloin arvot ovat 6-7 välillä. Suomessa korkein mitattu arvo on 7.

Suojaudu UV-säteilyltä

Voimakas UV-säteily on korkealta paistavan auringon, vähäpilvisen sään sekä hieman keskimääräistä ohuemman otsonikerroksen yhteissumma. UV-säteilyn voimakkuutta esitetään UV-indeksin eli UVI:n avulla, jonka skaala Suomessa asettuu arvojen 0-6 välille.

Kun sekä säteilyn määrä että auringossa vietettävä aika ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet, UV-säteilyn terveyshaitat ovat tulleet ihosyöpätilastoissa yhä näkyvämmiksi. Aurinkorasva ja -lasit sekä sopiva pukeutuminen ovat parhaat keinot suojautua liialliselta UV-säteilyltä. Aurinkoa kannattaa myös välttää keskipäivällä.

Helle

Hellettä on tyypilisimmin Suomessa kesäisten korkeapaineiden yhteydessä, jolloin tuulet ovat heikkoja ja ilma pääsee lämpenemään paikallaan. Helleaalloista voidaan puhua, kun lämpötila pysyy yhtämittaisesti yli viikon 25 asteen yläpuolella. Kesäisin helteiset ilmamassat saapuvat meille yleensä kaakosta tai idästä.

Suomessa hellettä on silloin, kun päivän maksimilämpötila on vähintään 25,1 astetta. Etelä-Euroopassa helteeksi määritellään päivät, jolloin lämpötila kohoaa yli 30 asteen.

Hellepäiviä on keskimäärin eniten Kaakkois-Suomessa sisämaassa, n. 17-18 kpl/vuosi. Muualla maan etelä- ja keskiosissa niitä on n. 15 ja pohjoisessa 5-10 kpl, lukuunottamatta Käsivarren Lappia.

Suomen ennätys hellepäivissä on vuodelta 2010, jolloin niitä mitattiin Kouvolan Utissa peräti 48 kpl. Vuosi 2010 oli muutoinkin ennätyksellinen, sillä silloin helle-ennätyksiä rikottiin sadoilla paikkakunnilla.

Pisin yhtämittainen hellejakso on mitattu Porvoossa, Orimattilassa ja Heinolassa 14.7.-4.8.2003, jolloin hellelukemille päästiin peräti 22 päivänä. Myöhäisin hellepäivä on mitattu 17.9. ja aikaisin 27.4.

Heinäkuussa saadaan yleensä nauttia helteistä

Tyypillisesti helteisin kuukausi on heinäkuu, mutta toisinaan rannikkoalueilla korkeimmat lämpötilat saatetaan mitata vasta elokuun alkupuolella, sillä kylmä meri viilentää rantaviivaa.

Euroopan pahin helleaalto koettiin vuonna 2003. Silloin lämpötilat kohosivat yhtäjaksoisesti esim. Iso-Britanniassa ja Ranskassa yli 30 asteen, eivätkä yölläkään laskeneet alle 20 asteen. Helleaallon aiheuttamiin terveysongelmiin kuoli yli 30 000 ihmistä.

Ilmaston lämpeneminen lisää helleaaltojen todennäköisyyttä erityisesti Etelä- ja Keski-Euroopassa, jossa ilmaston ennustetaan muuttuvan yhä kuivemmaksi. Pohjois-Euroopassa kesälämpötilat niin ikään nousevat myös, mutta samalla myös sateisuus lisääntyy.

Avustajat: Liine Heikkinen ja Markus Mäntykannas. Lähteet: Ilmatieteen laitos ja Yle Sää.

Edit: Otsikkoa muutettu 16.6.2017.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Pönttöohjeita opettajille

    Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti ilmiöoppimiseen.

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja paketoi opettajille pönttötietoiskun, jonka avulla saa helposti tarpeellisen tiedon linnuista ja linnunpöntöistä. Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti esimerkiksi ilmiöoppimiseen, sillä aihetta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta oppiainerajat ylittäen.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

    Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijä.

    Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

    Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuussa

    Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.

  • YK:n päivä 24.10. - suomalaiset merkittävissä YK-tehtävissä

    YK:ssa on 193 jäsenmaata.

    Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. YK:n päivää on vietetty kansainvälisenä juhlapäivänä vuodesta 1948 lähtien. Monet suomalaiset ovat toimineet merkittävissä rooleissa YK:ssä, mm. Helvi Sipilä, Martti Ahtisaari, sekä Harri Holkeri. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.