Hyppää pääsisältöön

Kesäsää

Mies laiturilla
Mies ottaa aurinkoa. Kuva: Martti Juntunen (Juuso Juntunen). Mies laiturilla Kuva: Martti Juntunen (Juuso Juntunen). kesä,laituri,mies,aurinko

Suomen kesä on leuto, sateinen ja vehreä. Joskus hellelukemat saattavat kuitenkin nousta jopa +30 asteen kieppeille. Suomen kesälle ovat ominaisia ukkoskuurot, valoisuus ja lempeä lämpö.

  • Etelä-Suomessa terminen kesä alkaa yleensä toukokuun alussa ja kestää noin syyskuun puoliväliin saakka.
  • Pohjois-Suomen kesä on Etelä-Suomen kesää molemmista päistä noin kuukauden lyhyempi.
  • Napapiirin pohjoispuolella on kesäisin ns. polaaripäiviä, jolloin aurinko ei laske ollenkaan.
  • Heinä- ja elokuussa on kesä kuumimmillaan ja sademäärät suurimmillaan

.

Terminen kesä

Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen kesä alkaa, kun vuorokauden  keskilämpötila pysyy +10 asteen yläpuolella.  Etelä-Suomen kesä alkaa yleensä toukokuun loppupuolella ja jatkuu syyskuun puoliväliin saakka. Maan pohjoisosissa kesä alkaa keskimäärin kuukautta myöhemmin ja loppuu kuukautta aikaisemmin kuin Etelä-Suomessa.

Kesän alkaminen  vaihtelee vuosittain. Ennätysaikaisin kesä alkoi vuosina 1990 ja 2000, jolloin termisen kesän mitattiin alkaneen Etelä- ja Keski-Suomessa jo 19.4. Myöhäisimmillään kesän alkaminen on joinain vuosina venynyt kesäkuun alkuun saakka.

Huh huh hellettä!

Vaikka Suomen kesä on usein leuto ja sateinen, on Suomessa silloin tällöin päästy nauttimaan huikeista hellelukemista. Useina kesinä kesän korkeimmat lämpötilat ovat kieppuneet +30 asteen molemmin puolin. Tähän asti korkein tilastoitu kesälämpötila mitattiin Joensuussa vuonna 2010, jolloin elohopea kipusi +37,2 celsiusasteeseen.

Keskilämpötilan mukaan viisi lämpimintä kesää Etelä-Suomessa ovat olleet vuosina 1936, 1997, 2002, 2010 ja 2011. Tällöin keskimääräinen lämpötila on ollut koko kesän ajan +18 asteen tienoilla. Pohjois-Suomessa keskilämpötila on ollut korkeimmillaan vuonna 1937. Tällöin mittarin lukema näytti keskimäärin +15,5 astetta.

Varo UV-säteilyä

Vaikka kesälomalla on ihana nauttia auringosta, kannattaa lomalaisenkin suojata itsensä liialta auringolta. Ilmatieteen laitos tilastoi auringonpaisteen määrän tunteina kuukaudessa ja tiedottaa UVI:n (ultravioletti-indeksin) ennusteen kotisivuillaan. Auringon ultraviolettisäteilyä suodattava otsonikerros on ohentunut Skandinavian kohdalla. Kun ilmatieteenlaitos ilmoittaa UV-indeksin olevan 3 tai korkeampi, on auringonpalvojan syytä suojata itsensä auringolta.

Aurinko paistaa ja vettä sataa

Kesän kuumimpana kautena, heinä-elokuussa, ovat keskimääräiset sademäärät suurimmillaan. Tämä johtuu lämpimän ilman suuresta kosteussisällöstä. Hellesateet ovat kuitenkin kuuroluonteisia, joten helteellä saa useimmiten nauttia auringonpaisteesta. Sateet ovat muutenkin helteellä luonnolle hyväksi, koska pitkän kuivan ja kuuman kauden aikana kasvit nuutuvat ja kuihtuvat haihduttaessaan kosteuden pois.

Ukkosta ja trombeja

Ukkonen on näyttävä luonnonilmiö, jota harvemmin esiintyy muulloin kuin kesän kuumimpana aikana. Mitä lämpimämpi sää on, sitä paremmat ovat edellytykset ukkosen syntymiseen. Pelkkä lämpötila ei kuitenkaan riitä aiheuttamaan ukonilmaa: ilmankosteus on ukkosen syntymisen edellytys ja lämpimään ilmaan mahtuu paljon kosteutta. Suomessa ukkosta esiintyykin eniten heinäkuussa, jolloin sää on kostea ja lämmin.

Ukkonen saattaa aiheuttaa Suomen olosuhteisiin nähden rajun sääilmiön. Kun kuuro- tai ukkospilvi osuu maan pinnan lähellä olevan tuulipyörteen kohdalle, saattaa ukkospilven voimakas nousuvirtaus kiihdyttää pyörteen pyörremyrskyksi, eli trombiksi. Trombi on lyhytikäinen ja harvinainen ilmiö eikä aiheuta samanlaisia tuhoja, kuin Amerikan tai Aasian sukulaisensa tornadot, hurrikaanit ja taifuunit. Trombi saattaa kuitenkin joskus olla niin voimakas, että se kieputtaa esineitä ja nostaa jopa ihmisen mukaansa.

Koonnut: Maija Mattila

Lähteet: Wikipedia ja Ilmatieteen laitos.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

    Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

    Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

  • Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

    Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

    Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.