Myrskynä pidetään tuulta, jonka voimakkuus on vähintään 21 m/s. Trombi on pienen mittakaavan pyörretuuli, joka syntyy kuuro- tai ukkospilven yhteyteen. Yleisimmin trombeja havaitaan vesipatsaina merellä tai järvillä.
Tietolaatikko
- 21 m/s puhaltava tuuli luokitellaan myrskyksi
- Tuulten voimakkuutta mitataan boforiasteikolla
- Trombi on sama ilmiö kuin tornado
- Trombeja esiintyy eniten elokuussa
- Trombien voimakkuutta mitataan Fujita-asteikolla
- Suihkuvirtaus on ylätroposfräärissä esiintyvä nopea putkimainen tuulivyöhyke
Tuulet syntyvät, kun aurinko lämmittää maata epätasaisesti. Lämpöerojen vuoksi ilma kohoaa eri alueilla eri korkeuksille synnyttäen paine-eroja.
Paine-erot pyrkivät aina tasaantumaan ja tämä aiheuttaa ilmamassan siirtymisiä maanpinnan suuntaisesti. Tätä kutsutaan tuuleksi.
Myrskynä pidetään tuulta, jonka voimakkuus on vähintään 21 m/s. Kun tuulen nopeus lähenee 33 m/s puhutaan jo hirmumyrskyistä. Tuulta luokitellaan boforiasteikolla.
Trombit
Trombit ovat rajuja, pieneen pinta-alaan kohdistuvia ja kestoltaan lyhyitä paikallisia pyörretuulia. Ne syntyvät kuuro- tai ukkospilven nousuvirtausten yhteydessä ja tämä havaitaan pilven pohjasta alaspain työntyvänä suppilopilvenä. Suuri tuuliväänne ja voimakkaat nousuliikkeet muodostavat itse trombin.
Trombeja esiintyy sekä maan että veden yllä. Veden yllä esiintyviä trombeja kutsutaan vesipatsaiksi. Niiden halkaisija saattaa olla kymmenestä sataan metriin ja pyörteen tuulen nopeus vähintään 18 m/s.
Yhdysvalloissa trombi tunnetaan nimellä tornado. Euroopassa trombeja havaitaan eniten Iso-Britanniassa, Alankomaissa ja Belgiassa. Maailmanlaajuisesti niitä esiintyy eniten Yhdysvalloissa, Uruguayssa, Australiassa ja Bangladeshissa.
Miten trombi syntyy?
Otolliset olosuhteet trombin syntymiselle ovat:
- kostea ja lämmin maanpinta, kylmä ja kuiva yläilmakehä
- pienet tuulennopeudet maanpinnalla, suuret yläilmakehässä
- epävakaa ilmakehä; lämpimän ja kylmän ilmamassan törmäykset
Trombin muodostuminen edellyttää lämmintä säätä. Alakerroksen lämmin ja kostea ilma nousee ylöspäin. Kohdatessaan yläkerroksen kylmää ja kuivaa ilmaa, se tiivistyy ukkospilveksi.
Sade tiputtaa yläkerroksen kylmää ilmaa alaspäin, joka kiertyy pilven alareunasta takaisin pilveen.
Nouseva kylmä ilma ja eri suunnista puhaltavat tuulet saavat aikaan pyörimisliikkeen, joka muodostaa pystysuuntaisen trombin.
Fujita-asteikko kertoo trombin voimakkuuden
Tuulennopeudet trombeissa yltävät usein yli hirmumyrsyn määrityksen (yli 32 m/s) ja niiden sisällä ilmanpaine on ympäristöä huomattavasti alhaisempi, mikä voi esimerkiksi särkeä ikkunoita.
Voimakkuutta mitataan Fujita-asteikolla (0-5). Suomessa voimakkaimmat trombit ovat voimakkuudeltaan luokkaa F2. Yhdysvalloissa esiintyy vuosittain F4-luokan tornadoja.
Fujita-asteikko
| Luokka | Suurin tuulen nopeus | Määritelmä | Vaikutus |
| F0 | 18-32 m/s | Heikko trombi | Savupiippuihin vaurioita, puista katkeaa oksia, heikkojuuriset puut kaatuvat, kyltit ja liikennemerkit vaurioituvat. |
| F1 | 33-49 m/s | Kohtalainen trombi | Repii irti kattojen pintaa, parakit ja asuntovaunut siirtyvät perustuksiltaan tai kaatuvat kumoon, siirtää liikkuvia autoja sivusuunnassa. |
| F2 | 50-69 m/s | Merkittävä trombi | Katot repeytyvät irti taloista, parakit ja asuntovaunut hajoavat, tavaravaunut kaatuvat kumoon, suuret puut katkeavat tai irtoavat juurineen, kevyet esineet lentävät ilmassa kuin ammukset. |
| F3 | 70-92 m/s | Ankara trombi | Katot ja osa seinistä repeytyy irti lujatekoisistakin taloista, junat kaatuvat, useimmat puut metsässä irtoavat juurineen, raskaat autot nousevat ilmaan. |
| F4 | 93-116 m/s | Tuhoisa trombi | Lujatekoiset talot maan tasalla, heikoilla perustuksilla olevat talot lentävät jonkun matkan päähän, heittää autoja, suuret esineet lentävät ilmassa kuin ammukset. |
| F5 | 117-142 m/s | Äärimmäisen voimakas trombi | Vahvat puutalot nousevat perustuksiltaan ja kulkeutuvat huomattavien matkojen päähän ja hajoavat pieniksi palasiksi, auton kokoisia esineitä lentää ilmassa yli 100 m, kaarna irtoaa puista. |
(lähde: Ilmatieteen laitos)
Avustajat: Liine Heikkinen ja Markus Mäntykannas. Lähteet: Ilmatieteen laitos ja Yle Sää.
