Hyppää pääsisältöön

Myrskyt ja trombit

Trombin muodostumisen vaihteet. Kuva: Tero Juuti.

Myrskynä pidetään tuulta, jonka voimakkuus on vähintään 21 m/s. Trombi on pienen mittakaavan pyörretuuli, joka syntyy kuuro- tai ukkospilven yhteyteen. Yleisimmin trombeja havaitaan vesipatsaina merellä tai järvillä.

Tietolaatikko

  • 21 m/s puhaltava tuuli luokitellaan myrskyksi
  • Tuulten voimakkuutta mitataan boforiasteikolla
  • Trombi on sama ilmiö kuin tornado
  • Trombeja esiintyy eniten elokuussa
  • Trombien voimakkuutta mitataan Fujita-asteikolla
  • Suihkuvirtaus on ylätroposfräärissä esiintyvä nopea putkimainen tuulivyöhyke

Tuulet syntyvät, kun aurinko lämmittää maata epätasaisesti. Lämpöerojen vuoksi ilma kohoaa eri alueilla eri korkeuksille synnyttäen  paine-eroja.

Paine-erot pyrkivät aina tasaantumaan ja tämä aiheuttaa ilmamassan siirtymisiä maanpinnan suuntaisesti. Tätä kutsutaan tuuleksi.

Myrskynä pidetään tuulta, jonka voimakkuus on vähintään 21 m/s. Kun tuulen nopeus lähenee 33 m/s puhutaan jo hirmumyrskyistä. Tuulta luokitellaan boforiasteikolla.

Trombit

Trombit ovat rajuja, pieneen pinta-alaan kohdistuvia ja kestoltaan lyhyitä paikallisia pyörretuulia. Ne syntyvät kuuro- tai ukkospilven nousuvirtausten yhteydessä ja tämä havaitaan pilven pohjasta alaspain työntyvänä suppilopilvenä. Suuri tuuliväänne ja voimakkaat nousuliikkeet muodostavat itse trombin.

Trombeja esiintyy sekä maan että veden yllä. Veden yllä esiintyviä trombeja kutsutaan vesipatsaiksi. Niiden halkaisija saattaa olla kymmenestä sataan metriin ja pyörteen tuulen nopeus vähintään 18 m/s.

Yhdysvalloissa trombi tunnetaan nimellä tornado. Euroopassa trombeja havaitaan eniten Iso-Britanniassa, Alankomaissa ja Belgiassa. Maailmanlaajuisesti niitä esiintyy eniten Yhdysvalloissa, Uruguayssa, Australiassa ja Bangladeshissa.

Miten trombi syntyy?

Otolliset olosuhteet trombin syntymiselle ovat:

  • kostea ja lämmin maanpinta, kylmä ja kuiva yläilmakehä
  • pienet tuulennopeudet maanpinnalla, suuret yläilmakehässä
  • epävakaa ilmakehä; lämpimän ja kylmän ilmamassan törmäykset

Trombin muodostuminen edellyttää lämmintä säätä. Alakerroksen lämmin ja kostea ilma nousee ylöspäin. Kohdatessaan yläkerroksen kylmää ja kuivaa ilmaa, se tiivistyy ukkospilveksi. 

Sade tiputtaa yläkerroksen kylmää ilmaa alaspäin, joka kiertyy pilven alareunasta takaisin pilveen.

Nouseva kylmä ilma ja eri suunnista puhaltavat tuulet saavat aikaan pyörimisliikkeen, joka muodostaa pystysuuntaisen trombin.

Fujita-asteikko kertoo trombin voimakkuuden

Tuulennopeudet trombeissa yltävät usein yli hirmumyrsyn määrityksen (yli 32 m/s) ja niiden sisällä ilmanpaine on  ympäristöä huomattavasti alhaisempi, mikä voi esimerkiksi särkeä ikkunoita.

Voimakkuutta mitataan Fujita-asteikolla (0-5). Suomessa  voimakkaimmat trombit ovat voimakkuudeltaan luokkaa F2. Yhdysvalloissa esiintyy vuosittain F4-luokan tornadoja.

 Fujita-asteikko

Luokka Suurin tuulen nopeus Määritelmä Vaikutus
F0 18-32 m/s Heikko trombi Savupiippuihin vaurioita, puista katkeaa oksia, heikkojuuriset puut kaatuvat, kyltit ja liikennemerkit vaurioituvat.
F1 33-49 m/s Kohtalainen trombi Repii irti kattojen pintaa, parakit ja asuntovaunut siirtyvät perustuksiltaan tai kaatuvat kumoon, siirtää liikkuvia autoja sivusuunnassa.
F2 50-69 m/s Merkittävä trombi Katot repeytyvät irti taloista, parakit ja asuntovaunut hajoavat, tavaravaunut kaatuvat kumoon, suuret puut katkeavat tai irtoavat juurineen, kevyet esineet lentävät ilmassa kuin ammukset.
F3 70-92 m/s Ankara trombi Katot ja osa seinistä repeytyy irti lujatekoisistakin taloista, junat kaatuvat, useimmat puut metsässä irtoavat juurineen, raskaat autot nousevat ilmaan.
F4 93-116 m/s Tuhoisa trombi Lujatekoiset talot maan tasalla, heikoilla perustuksilla olevat talot lentävät jonkun matkan päähän, heittää autoja, suuret esineet lentävät ilmassa kuin ammukset.
F5 117-142 m/s Äärimmäisen voimakas trombi Vahvat puutalot nousevat perustuksiltaan ja kulkeutuvat huomattavien matkojen päähän ja hajoavat pieniksi palasiksi, auton kokoisia esineitä lentää ilmassa yli 100 m, kaarna irtoaa puista.

(lähde: Ilmatieteen laitos)

Trombi. Kuva:Kerkko Koponen.

Trombi. Kuva:Kerkko Koponen.Trombi. Kuva:Kerkko Koponen.

Avustajat: Liine Heikkinen ja Markus Mäntykannas. Lähteet: Ilmatieteen laitos ja Yle Sää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Opettajalle

  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

    Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijä.

    Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

    Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuussa

    Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.

  • YK:n päivä 24.10.

    Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. YK:n päivää on vietetty kansainvälisenä juhlapäivänä vuodesta 1948 lähtien. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.