Hyppää pääsisältöön

Katse taivaalle: tunnistatko cumuluspilven ja nimbostratuksen?

Pilvityypit
Pilvityypit. Kuva: Tero Juuti. Pilvityypit Kuva: Tero Juuti. pilvet,sää,tyypit

Pilvien tunnistaminen ei ole aina helppoa edes asiantuntijalle. Koska pilvet eivät ole staattisia, vaan elävät jatkuvassa muutoksessa, joutuu todella pohtimaan mihin ryhmään mikäkin pilvi kuuluu. Samassa pilvessä voi myös olla erilajisia osia.

Karkeasti pilvet voidaan jakaa:

  • Kerros- ja konvektiopilviin
  • Vesi-, jää- ja sekapilviin
  • Ylä- (6-10 km), keski- (2-6 km) ja alapilviin (2 m – 2 km)

Pilvet muodostuvat vesipisaroista tai jääkiteistä. Tyypillisesti pilvet jaetaan niiden alarajan korkeuden mukaan kolmeen ryhmään: ylä- keski- ja alapilviin.

Yläpilvet 

Yläpilvet muodostuvat jääkiteistä ja niiden tyypillinen alaraja on 5-9 kilometrin korkeudella.

  • Usein valkoisia, pitkulamaisia, läpikuultavia, silkkimäisiä ja himmeitä
  • Eivät sada
  • Yleisimmät pilvilajit: untuvapilvi (Cirrus), harsopilvi (Cirrosstratus), palleropilvi (Cirrocumulus)
  • Osa muistuttaa lentokoneiden polttoainejuovia 

Untuvapilvi (Cirrus)

Erillisiä, valkoisia, säteittäisiä tai laikuittaisia pilviä. Pitkiä, ohuita kuituja jotka muodostavat usein koukkuja tai raitoja. Esiintyy yleensä yli kuuden kilometrin korkeudella.

Yksittäiset korkeapaineen vallitessa, laaja-alaisemmat ja paksummat ennakoivat matalapaineen saapumista.


Harsopilvi (Cirrostratus)

Läpinäkyvä, vaalea, huntumainen; kuitumainen tai tasainen pilvi. Harsopilvessä nähdään mitä moninaisimpia haloilmiöitä kuten renkaita ja kehiä Kuun tai Auringon ympärillä.

Kauempana Auringosta harsopilvi on tasaista pilveä, joka antaa taivaalle maitomaisen värin.

Wikipedia: Harsopilvi

Palleropilvi (Cirrocumulus)

Pienistä valkoisista hahtuvista tai palleroista muodostunut pilvipeite, jonka osaset ovat varjottomia ja usein ryhmiin tai jonoihin järjestyneitä ja muistuttavat monesti rantahiekan pieniä aaltoja.

Sisältää usein alijäähtynyttä vettä.


Keskipilvet 

Keskipilvet sisältävät usein sekä vettä että jäätä, ja niiden alaraja on tyypillisesti 2-6 km.

  • Pilvien alaosa usein melko vaalea, aurinko kuultaa läpi
  • Pilvet saattavat olla hyvin repaleisia ja hapsomaisia
  • Joskus keskipilvistä tulee sadetta, mutta harvoin maahan asti
  • Tyypilisimmät pilvilajit hahtuvapilvi (Altocumulus) ja verhopilvi (Altostratus).

Verhopilvi (Altostratus)

Juovikas tai kuitumainen vaalean- tai tummanharmaa pilvipeite. Se muistuttaa tiheää harsopilveä, mutta vaikka pilven yläosa sisältääkin jääkiteitä, siinä ei näy haloilmiöitä.


Hahtuvapilvi (Altocumulus)

Yleinen ja monimuotoinen pilvisuku. Hahtuvapilvikerros tai -lautta on muodostunut pienistä levyistä tai litteistä hattaroista, jotka ovat usein järjestyneet ryhmiksi.


Laaja sadepilvi (Nimbostratus)

Matalalla roikkuva muodoton ja piirteetön sateisen näköinen pilvipeite, joka tavallisesti on jokseenkin yhtenäinen ja väriltään tumman harmaa.


Alapilvet

Alapilvet ovat enimmäkseen nestemäisten pisaroiden muodostamia ja alaraja on alle 2 km.

  • Tunnistaa siitä, että alaosa on usein tumma
  • Alapilvet satavat usein
  • Yleisimmät tyypit: kauniin ilman kumpupilvi (Cumulus), sadepilvi (Nimbostratus), kuuropilvi (Cumulonimbus)
  • Myös sumupilvi Stratus luokitellaan alapilveksi, toisinaan sitä esiintyy jo 10 m korkeudessa. "Nk. roikkuva/laiska pilvi"
  • Kesäiset rankat ukkoskuurot peräisin Cumulonimbuksesta, yhtenäiset ja pitkään kestävät sateet Nimbostratuksesta

Kumpupilvi (Cumulus)

Nopeasti muuttuvia hattaroita, jotka tyypillisesti kehittyvät päivän mittaan suuremmiksi - latinan cumulus tarkoittaa juuri kasvua, lisäystä tai kekoa.


Kumpukerrospilvi (Stratocumulus)

Suurehkoja, tumman tai vaalean harmaita, pehmeän näköisiä, melko litteitä hattaroita, jotka usein järjestyvät jonoiksi, rulliksi tai makkaroiksi.

Pilviosasten leveys on suurempi kuin korkeus, ja niissä on aina sekä tummempia että vaaleampia osia.


Kuuropilvi (Cumulonimbus)

Pilvistä näyttävin ja korkein. Kehittyy tyypillisesti kumpupilvestä, jonka yläosa kasvaa niin korkeaksi, että pilvipisarat jäätyvät ja pilven huippu muuttuu tiheäksi untuvapilveksi, joka on usein alasimen muotoinen.

Kuuropilven alapinnasta, joka ulkonäöltään muistuttaa laajaa sadepilveä, riippuu usein sadejuovia. Kuuropilven alapuolella on usein repaleisten sumu- tai kumpupilvien muodostama pilvikerros, joka on hyvin matalalla.


Sumupilvi (Stratus)

Sumupilvi on matalimmalla esiintyvä pilvisuku, joka on vain 10-300 metriä maanpinnan yläpuolella. Ulkonäöltään se on usein tasaisen harmaa ja piirteetön kuten tiheä verhopilvi tai laaja sadepilvi, mutta on näitä paljon alempana.

Usein mastot, kirkontornit ja puunlatvat katoavat sumupilveen.

Cumulus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.

Cumulus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.Cumulus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.
Cirrocumulus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.

Cirrocumulus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.Cirrocumulus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.
Altocumulus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.

Altocumulus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.Altocumulus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.
Cirrus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.

Cirrus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.Cirrus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.
Stratus.  Kuva: Ella-Maria Kyrö.

Stratus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.Stratus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.
Cumulonimbus.Kuva: Ella-Maria Kyrö.

Cumulonimbus.Kuva: Ella-Maria Kyrö.Cumulonimbus.Kuva: Ella-Maria Kyrö.
Stratocumulus.  Kuva: Ella-Maria Kyrö.

Stratocumulus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.Stratocumulus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.
Nimbostratus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.

Nimbostratus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.Nimbostratus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.
Altostratus.Kuva: Ella-Maria Kyrö.

Altostratus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.Altostratus.Kuva: Ella-Maria Kyrö.
Cirrostratus nebulosus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.

Cirrostratus nebulosus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.Cirrostratus nebulosus. Kuva: Ella-Maria Kyrö.

Avustajat: Liine Heikkinen ja Markus Mäntykannas. Lähteet: Ilmatieteen laitos ja Yle Sää.

Edit 5.6.2017: muutettu otsikkoa ja jutun muotoilua

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

Opettajalle

  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

    Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijä.

    Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

    Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuussa

    Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.

  • YK:n päivä 24.10. - suomalaiset merkittävissä YK-tehtävissä

    YK:ssa on 193 jäsenmaata.

    Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. YK:n päivää on vietetty kansainvälisenä juhlapäivänä vuodesta 1948 lähtien. Monet suomalaiset ovat toimineet merkittävissä rooleissa YK:ssä, mm. Helvi Sipilä, Martti Ahtisaari, sekä Harri Holkeri. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.