Hyppää pääsisältöön

Miten ukkonen syntyy? Onko pallosalama totta vai tarua?

Grafiikka ukkosen syntymisestä
Salama syntyy erimerkkisesti varautuneiden jääkiteiden törmäillessä voimakkaissa nousu- ja laskuvirtauksissa. Kuva: Tero Juuti. Grafiikka ukkosen syntymisestä Kuva: Tero Juuti salamat,sää,ukkonen,ääri-ilmiöt

Ukkonen on yksi näyttävimmistä luonnonilmiöistä. Suomessa ukkosta esiintyy yleensä heinäkuussa, jolloin on lämmintä ja kosteaa.

Suomessa ukkonen voi syntyä kahdella eri tavalla tai se voi olla yhdistelmä molemmistä tyypeistä.

Ilmamassaukkonen

Ilmamassaukkonen eli lämpöukkonen voi syntyä auringon lämmittäessä maanpintaa, jolloin kuuma ja kostea ilmamassa kohoaa ja tiivistyy lopulta kuuro- ja ukkospilviksi.

Rintamaukkonen

Rintamaukkonen kehittyy kun lämpötilaerot ovat riittäviä kylmän ja kuivan ilmamassan kohdatessa kostean ja lämpimän. Tällöin kylmä ilmamassa kiilautuu lämpimän alle aiheuttaen sen nousun.

Miten ukkonen syntyy?

Ukkospilvi on kuuropilven kehittyneempi muoto, jossa sähköistyminen lopulta purkautuu salamoina.

Sähköistymisellä tarkoitetaan tapahtumaa, jossa erilaiset hiukkaset varautuvat erimerkkisellä sähköllä ja kertyvät pilven eri kohtiin.

Ukkospilvissä on pilvipisaroita, -rakeita ja -hiukkasia, jotka törmäilevät ja hankaavat toisiaan vasten virtausten kohdatessa. Hankaaminen aiheuttaa sähkövarauksia, jotka lopulta purkautuvat salamointina.

Purkautumista tapahtuu aluksi pilvessä pilvisalamoiden muodossa. Myöhemmin pilven kasvaessa esiintyy myös maasalamoita. Maasalamat haarautuvat ja jokaisen haaran mukana leviää uusi paineaalto, jonka havaitsemme jyrinänä.

Näin suojaudut salamalta

  • Sisätiloissa vältä sähkölaitteiden, lankapuhelimen, vesiputkiin liityvien kohteiden ja tulisijojen käyttöä ja läheisyyttä.
  • Ulkona auto tai muu metallikorinen kulkuväline antaa hyvän suojan - vältä polku- ja moottoripyöräilyä.
  • Vesillä rantaudu jos mahdollista, vältä myös vesirajaa. Purjevene vaatii ukkossuojauksen.
  • Taivasalla kyykisty ison puun lähettyville, ei puun alle eikä aivan aukealle. Älä käytä sateenvarjoa. 

Pallosalama - totta vai tarua?

Pallosalaman synnystä ei ole tarkkaa tietoa. Tietoa ei myöskään ole siitä, onko niiden syntyminen todella mahdollista. Laboratoriossa pallosalamien luominen on onnistunut vain osittain, vaikka niistä on olemassa lukuisia havaintoja..

Pallosalamat ovat kautta aikojen askarruttaneet luonnontieteilijöiden mieliä (mm. N. Tesla, N. Bohr, B. Franklin), mutta selitystä ei ole löydetty.

Havaintojen mukaan pallosalama leijuu maanpinnan yläpuolella. Se on kirkas hohtava pallo, joka useimpien havaintojen mukaan päästää poistuessaan poksahtavan äänen. Se liikkuu nopeasti eri suuntiin läpäisten jopa konkreettisia esteitä. Eräs ryhmä fyysikoita väittää kohdanneensa pallosalaman lentokoneessa rajuilman aikana.

Salamia tavataan erilaisia: negatiivisesti sekä positiivisesti varautuneita. Negatiivisten, runsashaaraisten salamien osuessa maan pintarakenteisiin, syntyy vastakkaissuuntainen salama, joka suuntaa kohti esisalaman kärkeä. Esisalaman kohdatessaan vastasalama sammuu, mutta sen kärki voi purkautua pallosalamaksi.

Hallusinaatiota?

Innsbruckin yliopistossa Itävallassa eräs tutkijakaksikko väittää pallosalamien olevan vain hallusinaatiota. Hallusinaatio syntyy, kun voimakkaan salamoinnin aiheuttama magneettikenttä vaikuttaa takaraivossa sijaitsevaan näköaivokuoreen. Tämä stimulaatio saa aikaan sen, että henkilö näkee hohtavia kiekkoja.

Åska.
Åska. Kuva: Mostphotos ukkonen

Lue lisää:

Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

Muokkaukset: 7.7.2020 otsikkoa muutettu

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Kokonaisia ohjelmasarjoja opetukseen

    Tälle sivulle on koottu opetuskäyttöön tarkoitettuja Yleisradion ohjelmasarjoja. Sarjan yhteydessä on mainittu, mihin oppiaineeseen ja aihekokonaisuuteen sarja on ensisijaisesti tarkoitettu. Kaikki ohjelmat ovat vapaasti koulujen käytetävissä.

  • Ota haltuun opiskelutekniikat!

    Oikealla opiskelutekniikalla opit nopeammin ja tehokkaammin.

    Unohda tuntikausien pänttääminen — opiskele nopeammin ja tehokkaammin sen sijaan. Videoilta löydät helppoja tekniikoita, joiden avulla voit treenata esimerkiksi omaa lukunopeutta tai ottaa haltuun isoja kokonaisuuksia.

  • Valheenpaljastajan mediataitopaketti koululaisille ja opiskelijoille

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea

    Yle Oppiminen on koonnut 5.–6. luokille, 7.–9. luokille, lukioille ja ammattikouluille mediataitopaketit, joista saa 1–2 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaalina on Valheenpaljastaja-video, jossa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo verkossa esiintyvästä harhaanjohtamisesta ja valheista.

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.