Hyppää pääsisältöön

Ukkonen ja salamointi

Salama syntyy erimerkkisesti varautuneiden jääkiteiden törmäillessä voimakkaissa nousu- ja laskuvirtauksissa. Kuva: Tero Juuti.

Ukkonen on yksi näyttävimmistä luonnonilmiöistä. Suomessa ukkosta esiintyy yleensä heinäkuussa, jolloin on lämmintä ja kosteaa.

Suomessa ukkonen voi syntyä kahdella eri tavalla tai se voi olla yhdistelmä molemmistä tyypeistä.

Ilmamassaukkonen

Ilmamassaukkonen eli lämpöukkonen voi syntyä auringon lämmittäessä maanpintaa, jolloin kuuma ja kostea ilmamassa kohoaa ja tiivistyy lopulta kuuro- ja ukkospilviksi.

Rintamaukkonen

Rintamaukkonen kehittyy kun lämpötilaerot ovat riittäviä kylmän ja kuivan ilmamassan kohdatessa kostean ja lämpimän. Tällöin kylmä ilmamassa kiilautuu lämpimän alle aiheuttaen sen nousun.

Miten ukkonen syntyy?

Ukkospilvi on kuuropilven kehittyneempi muoto, jossa sähköistyminen lopulta purkautuu salamoina.

Sähköistymisellä tarkoitetaan tapahtumaa, jossa erilaiset hiukkaset varautuvat erimerkkisellä sähköllä ja kertyvät pilven eri kohtiin.

Ukkospilvissä on pilvipisaroita, -rakeita ja -hiukkasia, jotka törmäilevät ja hankaavat toisiaan vasten virtausten kohdatessa. Hankaaminen aiheuttaa sähkövarauksia, jotka lopulta purkautuvat salamointina.

Purkautumista tapahtuu aluksi pilvessä pilvisalamoiden muodossa. Myöhemmin pilven kasvaessa esiintyy myös maasalamoita. Maasalamat haarautuvat ja jokaisen haaran mukana leviää uusi paineaalto, jonka havaitsemme jyrinänä.

Näin suojaudut salamalta

  • Sisätiloissa vältä sähkölaitteiden, lankapuhelimen, vesiputkiin liityvien kohteiden ja tulisijojen käyttöä ja läheisyyttä.
  • Ulkona auto tai muu metallikorinen kulkuväline antaa hyvän suojan - vältä polku- ja moottoripyöräilyä.
  • Vesillä rantaudu jos mahdollista, vältä myös vesirajaa. Purjevene vaatii ukkossuojauksen.
  • Taivasalla kyykisty ison puun lähettyville, ei puun alle eikä aivan aukealle. Älä käytä sateenvarjoa. 

Pallosalama - totta vai tarua?

Pallosalaman synnystä ei ole tarkkaa tietoa. Tietoa ei myöskään ole siitä, onko niiden todella mahdollista ylipäätään syntyä. Laboratoriossa ei ole ollut tähän mennessä mahdollista muodostaa pallosalamia, vaikka niistä on olemassa lukuisia havaintoja..

Pallosalamat ovat kautta aikojen askarruttaneet luonnontieteilijöiden mieliä (mm. N. Tesla, N. Bohr, B. Franklin), mutta selitystä ei ole löydetty.

Havaintojen mukaan pallosalama leijuu maanpinnan yläpuolella. Se on kirkas hohtava pallo, joka useimpien havaintojen mukaan päästää poistuessaan poksahtavan äänen. Se liikkuu nopeasti eri suuntiin läpäisten jopa konkreettisia esteitä. Eräs ryhmä fyysikoita väittää kohdanneensa pallosalaman lentokoneessa rajuilman aikana.

Salamia tavataan erilaisia: negatiivisesti sekä positiivisesti varautuneita. Negatiivisten, runsashaaraisten salamien osuessa maan pintarakenteisiin, syntyy vastakkaissuuntainen salama, joka suuntaa kohti esisalaman kärkeä. Esisalaman kohdatessaan vastasalama sammuu, mutta sen kärki voi purkautua pallosalamaksi.

Hallusinaatiota?

Innsbruckin yliopistossa Itävallassa eräs tutkijakaksikko väittää pallosalamien olevan vain hallusinaatiota. Hallusinaatio syntyy, kun voimakkaan salamoinnin aiheuttama magneettikenttä vaikuttaa takaraivossa sijaitsevaan näköaivokuoreen. Tämä stimulaatio saa aikaan sen, että henkilö näkee hohtavia kiekkoja.

Kun mikroaaltouuniin laittaa viinirypäleitä niin saadaan pallosalaman kaltainen ilmiö aikaiseksi. Huomaa kuitenkin, ettei tätä pidä kokeilla kotona.

Yöllinen ukkonen. Kuva: Pentti Palmu.

Yöllinen ukkonen. Kuva: Pentti Palmu.Yöllinen ukkonen. Kuva: Pentti Palmu.

Avustajat: Liine Heikkinen ja Markus Mäntykannas. Lähteet: Ilmatieteen laitos ja Yle:Sää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Roope Latvala - selkäänpuukotettu mies

    Miksi Roope Latvala lähti Children of Bodomista?

    Stonessa uransa aloittanut Roope Latvala on Suomen ehkä paras metallikitaristi. Tällä hetkellä hänen palveluksensa eivät kuitenkaan kelpaa kenellekään ja jopa vanhat ystävät ovat kääntäneet hänelle selkänsä. Alamäki alkoi keväällä 2015, jolloin Latvalan kerrottiin lähteneen Children of Bodomista. Se on Latvalan mukaan paskapuhetta. Nyt hän kertoo, mitä oikeasti tapahtui.

  • Suomen ainoa Miss Maailma Marita Lindahl on kuollut – lue puolison koskettava kirje

    Vuoden 1957 Miss Maailma, Marita Lindahl, on kuollut.

    Vuoden 1957 Miss Maailma, Marita Lindahl, on kuollut. Lindahl kuoli 21.3.2017. Hänen kuolemastaan ei ole tätä ennen kerrottu julkisuudessa lähiomaisten toiveesta, myöskään kuolinilmoitusta ei julkaistu. Muutama viikko sitten kävi ilmi, että Lindahlin puoliso Martti Kirsitie oli kirjoittanut kirjeen kuolleelle puolisolleen. KulttuuriCocktail sai kirjeen luettavakseen ja luvan julkaista sen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

Opettajalle

  • Hae oppimateriaalia

    Yle oppimisen sisällöt on jaoteltu aihekokonaisuuksiksi kouluaineittain. Opettaja löytää nyt oman oppiaineensa sisällöt helposti.

  • Digitreenit - Testaa digitaitosi ja hanki uusia

    Yle Oppimisen Digitreenit opettavat arjen digitaitoja

    Digitaalisuus on kaikkialla: kouluissa, työpaikoilla ja kotona. Älylaitteet yleistyvät ja myös palvelut siirtyvät sähköisiksi, joten 2000-luvulla ei enää pärjää ilman digitaitoja. Yle Oppimisen Digitreenit auttaa: tee digitaitotesti, treenaa taitojasi ja helpota elämääsi.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.