Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Pelialan tulevaisuus löytyy ilmaisuudesta

Mobiilipelien gurut keskustelivat Free Your Play -tapahtumassa alan tulevaisuudesta. Kuva: Otso Kääriäinen mobiilipelit

Free-to-play eli ilmaispelit ovat olleet mobiilipelimarkkinoilla huikeita menestyksiä. Mobiilipelialan gurut ennustavat, että ilmaisuus tulee olemaan tulevaisuudessa valttikortti menestykseen.

Maailmassa on tällä hetkellä noin puolitoista miljardia älypuhelinkäyttäjää. Ja määrä on vääjäämättä kasvamassa. Älypuhelinkannan kasvaessa lisääntyy myös niillä pelaavien määrä. Se tulee johtamaan siihen, että vuonna 2017 mobiilipelit ovat suurempi bisnes kuin pelikonsolit. Näin ennusti pelialan veteraani, Scattered Entertainmentin toimitusjohtaja, Ben Cousins keskiviikkona Helsingissä.
- Mobiilipelit ovat nyt samassa pisteessä, missä pelikonsolit olivat vuonna 1994. Niiden huippuvuodet ovat siis vasta tulossa, Cousins jatkaa.

Eikä Cousins suinkaan ole ainoa, joka uskoo mobiilipelien valoisaan tulevaisuuteen. Mobiilipelinkehittäjien terävin kärki oli asiasta samoilla linjoilla pohtiessaan alan tulevaisuutta Free Your Play -tapahtumassa. Kuluttajien kannalta näkymä on valoisa, sillä mobiilipelien menestymisen takeena on hyvin pitkälti ollut ilmaisuus.

Pelaamisen maksuttomuus lisääntyy

Vanha sanonta kuuluu, että ilmaista lounasta ei ole olemassa. Tämä pätee myös ilmaiseksi pelattaviin mobiilipeleihin. Periaatteessa niitä voi pelata ilman kustannuksia, mutta maksamalla pystyy omaa pelaamistaan helpottamaan huomattavasti.

- Yleisin malli maksamisen suhteen on, että sillä pystyy nopeuttamaan pelaamista. Peruspointti näissä peleissä kuitenkin on, että suurin osa ei maksa pelaamisestaan koskaan penniäkään, vakuuttaa suomalaisen Supercellin perustajiin kuuluva Lassi Leppinen.

Suomalaisen Supercellin Clash of Clans -mobiilipeli on ollut huikea menestys. Kuva: Supercell clash of clans
Suurin osa ei maksa pelaamisestaan koskaan penniäkään

Ilmaispelien maksut vaihtelevat hyvin paljon eri pelien välillä, mutta yleensä kyse on muutamista senteistä tai euroista. Tämä kaava on osoittautunut menestyneille mobiilipeleille äärimmäisen tuottoisaksi liiketoiminnaksi. Esimerkiksi Free Your Play -tapahtumassa mukana ollut japanilaisfirma GungHo tekee Puzzle & Dragon -ilmaspelillään kuukaudessa yli sata miljoonaa euroa tuottoa. Tuloksen takana ovat pelistä vapaaehtoisesti maksavat pelaajat.

- Ilmaispelit ovat tulleet jäädäkseen. Kuluttajat tulevat näkemään niitä yhä enemmän peligenreistä ja -alustoista riippumatta, visioi pelisaitti King.comin mobiiliguru Tommy Palm.

Fyysiset pelit jäävät historiaan

Ilmaispelien menestys on noteerattu myös perinteisten pelijulkaisijoiden keskuudessa. Useat kuukausimaksuun perustuneet pelit ovatkin muuttaneet toimintansa ilmaisiksi. Erittäin menestyneen Wargaming -peliyhtiön Euroopan toimiston viestintäjohtaja Tom Putzkin ei näe kuukausimaksuisilla peleillä juurikaan tulevaisuutta.

- World of Warcraft on ainoa, joka toimii edelleen kunnolla sillä periaatteella, mutta muilla ovat suunnitelmat jo muuttumassa kohti ilmaisuutta. Hyvä esimerkki tästä on Star Wars: Old republic, joka muuttui pelaajakadon myötä ilmaiseksi, Putzki kertoo.


Pelien tulevaisuus ei todellakaan ole ison jälleenmyyjän hyllystä löytyvässä fyysisessä kopiossa

Mobiilipelien gurujen mielestä ilmaispelaamisen yleistyminen tulee vaikuttamaan väkisin myös perinteisempien pelien hintoihin. Tommy Palm uskoo, että tulevaisuudessa ei kukaan enää joudu maksamaan uudesta pelistä 60 euroa, että saa pelin kuoret hyllyynsä. Tom Putzki allekirjoittaa kollegansa näkemyksen.

- Pelien tulevaisuus ei todellakaan ole ison jälleenmyyjän hyllystä löytyvässä fyysisessä kopiossa, vaan jossain ihan muualla, Putzki lataa.

Pelaaminen keskittyy yhä enemmän mobiililaitteille

Vaikka mobiilipelien kehittäjät uskovat oman tulevaisuutensa kirkkauteen, ei heistä moni ole valmis julistamaan pelikonsoleita katoavaksi luonnonvaraksi. Supercellin Lassi Leppinen uskoo, että pelaaminen tulee painottumaan jatkossa entistä vahvemmin mobiili- ja tablettilaitteisiin.

- Konsolien markkinat pienenevät, kun useammat pelaajat siirtyvät muille alustoille. Tietysti konsolivalmistajilla tuntuu myös olevan tällä hetkellä valtava kiinnostus saada ilmaispelejä omille alustoilleen, Leppinen kertoo.

Toki ilmaispeleihin liittyy myös haasteita, eivätkä ne ole automaattisesti pelitalojen viisasten kiviä. Tom Putzkin mukaan menestystä ei voi saavuttaa, jos peli ei ole hyvä ja sen pelaaminen ei ole hauskaa. Samaa mieltä on King.comin Tommy Palm.

- Ilmaispeleissä erityisen tärkeää on löytää tasapaino pelaamisen ja rahanteon välille. Esimerkiksi jotkut lastenpelit ovat olleet kovia rahastamaan, mikä on aiheuttanut kritiikkiä. Minusta tämä on ikävää peliyhtiöiden pitää tajuta, että pelaajien optimaalinen käyttäjäkokemus on tärkein intressimme, Palm päättää.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.