Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Yhteiskuntaoppi pääkuva

Oikeuden toiminta ja lainsäädäntö

Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan kuuluu oikeus vaikuttaa yhteisten päätösten tekemiseen. Yksilöllä on tiettyjä perusoikeuksia, jotka perustuslaki turvaa. Oikeuslaitoksen tarkoitus on antaa oikeusturvaa, joka kuuluu ihmisen perusoikeuksiin. Tuomioistuimet ratkaisevat, mikä yksittäisessä asiassa on oikein. Rikoslaki määrittelee, millaiset teot ovat rangaistavia

Lakitieto, oikeus, rikokset

Suomen oikeusjärjestyksen muodostavat lait ja asetukset, joiden säätämisestä vastaavat eduskunta, valtioneuvosto ja presidentti. Perustuslaki säätelee kaikkea lainsäädäntöä ja julkisen vallan käyttöä. Mikään muu laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.

Oikeuslaitoksen tarkoitus on antaa oikeusturvaa, joka kuuluu ihmisen perusoikeuksiin. Oikeuslaitokseen kuuluvat riippumattomat tuomioistuimet, syyttäjälaitos, tuomioiden täytäntöönpanon turvaavat ulosottoviranomaiset, vankeinhoitolaitos ja kriminaalihuoltolaitos sekä asianajajalaitos ja muu mahdollisuus saada oikeusapua.

Tuomioistuimet ratkaisevat, mikä yksittäisessä asiassa on oikein. Tuomioistuimet ovat riippumattomia. Mikään ulkopuolinen taho ei voi puuttua niiden ratkaisuihin. Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus. Näissä käsitellään riita- ja rikosasioita sekä hakemuksia. Hallinto-oikeudet käsittelevät viranomaisten päätöksistä tehtyjä valituksia. Erityistuomioistuimia ovat markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus ja valtakunnanoikeus. Suomalaiset viranomaiset ja tuomioistuimet ovat velvollisia varmistamaan, että Euroopan yhteisön oikeudesta ja Euroopan ihmisoikeussopimuksesta johtuvia velvoitteita noudatetaan.

Rikoslaissa rangaistavaksi teoksi määritellään teko joka loukkaa Ihmisten yleisluonteisia etuuksia tai arvoja kuten henki, terveys, vapaus, varallisuus tai kotirauha. Rikoksina voidaan pitää vain sellaisia tekoja, jotka on nimenomaan säädetty rangaistaviksi lain säännöksillä. Rikosten tutkinta ja selvittäminen eli esitutkinta kuuluu poliisille. Syyttäjä on valtion viranomainen, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että rikoksesta seuraa lain tarkoittama seuraamus. Lainkuuliainen henkilökin voi joutua asioimaan syyttäjän kanssa, mikäli hän joutuu rikoksen uhriksi tai silminnäkijäksi.

Hyödyllisiä linkkejä:

Suomen autonomian synty

Suomen historian vaiheet ovat kietoutuneet yhteen Euroopan suurvaltojen historian kanssa. Vuonna 1807 Napoleon ja Aleksanteri I olivat sopineet, että Venäjä suostuttelee Ruotsin liittymään Britannian vastaiseen kauppasaartoon. Kun Ruotsi ei suostunut, venäläiset joukot hyökkäsivät Suomeen vuonna 1808. Ruotsi hävisi sodan ja joutui luovuttamaan Suomen Venäjälle. Tästä alkoi Suomen autonomian kausi, joka päättyi vuonna 1917 itsenäistymiseen Venäjästä.

Suomen itsenäistyminen

Maaliskuussa 1917 Venäjällä puhkesi vallankumous, jonka johdosta keisari sysättiin syrjään. Keisarin syrjäyttäminen sai Suomessa aikaan tapahtumaketjun, jonka seurauksena Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuun 6. päivänä vuonna 1917. Audiossa käsitellään Suomen itsenäisyyden vaiheita aina sisällissodasta ja valtiomuodon päättämisestä Suomen liittymiseen Euroopan unioniin.

Valtalaki vuonna 1917

Ensimmäinen maailmansota vei Venäjän suuriin vaikeuksiin, maassa puhkesi vallankumous ja keisari sysättiin syrjään. Venäjän väliaikainen porvarihallitus palautti Suomen oikeudet sellaisiksi, kun ne olivat olleet ennen sortokausia. Suomessa sosiaalidemokraatit katsoivat, että eduskunnan tulisi nyt keisarin sorruttua ottaa korkein valta Suomessa. Venäjän hallitus ei kuitenkaan vahvistanut valtalakia, vaan hajoitti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit.

Suomen sisäpolitiikka 1920-luvulla

Suomen sisäpolitiikan tapahtumia ja tunnelmia 1920-luvulla, kansallisen eheyttämisen ja itsenäisen valtion rakentamisen aikaan.

Oppivelvollisuuslaki astui voimaan 1921

Pitkien ponnistelujen jälkeen oppivelvollisuuslaki saatiin aikaiseksi vuonna 1921. Laki teki 7-15-vuotiaat oppivelvollisiksi. Kansakoulu jakaantui kaksivuotiseen alakansakouluun ja nelivuotiseen yläkansakouluun. Kaupungeilla oli viisi vuotta ja kylillä 16 vuotta aikaa panna laki käytäntöön. Lain toteutuminen oli köyhille kunnille raskas taakka. Vasta 1930-luvulla päästiin vähitellen tilanteeseen, jossa jokaisessa kylässä tai ainakin sen läheisyydessä oli kansakoulu.

Lapuanliike

Lapuanliike syntyi tuohtumuksesta kommunistien toimintaan 1920- ja 1930-lukujen taiteessa.

Kunnallinen itsehallinto

Kunnallishallinto on elänyt viime vuosikymmeninä rajujen muutosten aikaa. Pohjoismainen hyvinvointivaltio rakennettiin hyvinvointipalvelujen varaan, mikä lisäsi kuntien tehtäviä 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus vuonna 1993 vahvisti kuntien itsehallintoa. Vuonna 1995 tuli voimaan uusi kuntalaki, jonka keskeisenä tavoitteena on ollut avata kunnille mahdollisuuksia erilaisiin ratkaisuihin. Audiossa tutustutaan kunnan eri elimien valtasuhteisiin ja pohditaan tapoja, joilla kuntalainen voi vaikuttaa oman kuntansa asioita koskevaan päätöksentekoon.

Rauhansopimus ja YK:n jäsenyys

Suomen ulkopolitiikan kehitysvaiheet vuoden 1948 rauhansopimuksesta Suomen YK:n jäsenyyteen vuonna 1955.

Kansalaisen perusoikeudet

Perusoikeuksilla tarkoitetaan yksilöiden perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka on kirjattu perustuslakiin. Perusoikeudet asettavat rajoja julkisen vallan toiminnalle sekä velvoittavat julkista valtaa huolehtimaan perusoikeuksien toteuttamisesta. Perusoikeuksia ovat mm. uskonnonvapaus, oikeusturva, oikeus kieleen ja kulttuuriin tai välttämättömään toimeentuloon. Monet vapausoikeudet, kuten sananvapaus, mahdollistavat sen, että kansalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan.

Kansalaisten perusoikeudet on otettava huomioon, kun säädetään lakeja ja tehdään hallinnollisia päätöksiä. Myös tuomioistuinten ja viranomaisten on noudatettava perustuslain pykäliä. Perusoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat toimivan demokratian elinehto. Perusoikeudet säädetään kansallisesti, mutta ne pohjautuvat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Oikeuksien lisäksi kansalaisilla on myös velvollisuuksia, kuten oppivelvollisuus tai asevelvollisuus.

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit