Taloustieto tutkii talouselämän toimintaperiaatteita yksityisen kuluttajan, yrityselämän ja valtioiden näkökulmasta.
HUOM! Tämä verkkosivu perustuu vanhaan opetussunnitelmaan, eikä sitä ole päivitetty. Otathan huomioon harjoittelussasi, etteivät kaikki tiedot välttämättä ole ajantasalla.
Rahan keksiminen on ollut yhteiskunnalle suuri edistysaskel. Rahalla on keskeinen sija ihmisten arkielämässä. Ennen rahan keksimistä kaupankäynti oli monimutkaista vaihtokauppaa. Kun kaupankäynti vähitellen laajeni, apuna alettiin käyttämään rahoja, jotka vastasivat kauppatavaroiden arvoa.
Eri puolilla maailmaa käytettiin erilaisia rahoja. Kulta ja hopea ovat olleet yleisimpiä rahan materiaaleja. Alkuun arvometallien määrä punnittiin kaupan teossa, sittemmin niistä lyötiin kolikoita. Ensimmäiset tunnetut kolikot lyötiin 600-luvulla ennen ajanlaskumme alkua Lyydiassa.
Elinkeinot
Elinkeinoilla tarkoitetaan ammatteja, joissa ihmiset ovat työssä ja joista he saavat toimeentulonsa. Elinkeinoja ovat mm. palveluala, teollisuus ja maatalous. Myös matkailua voidaan pitää alueellisesti merkittävänä elinkeinona, ja maailmalla matkailu onkin ollut eräs nopeimmin kasvavista elinkeinoista viime vuosikymmenten aikana. Suomen elinkeinoelämä rakentuu pitkälti metsä- metalli- sekä tieto- ja viestintäteollisuuden varaan.
Yritystoiminta
Yrityksillä on yhteiskunnassa merkittävä asema markkinataloudessa sekä työllistäjinä. Yritystoiminnan harjoittamiseksi yrittäjä/yrittäjät perustavat usein yhtiön jonka puitteissa ja nimissä yritystoimintaa harjoitetaan. Yleensä yrittäjän motiivina on työllistää itsensä tarjoamalla elinkeinoelämään hyödyke, jota siellä tarvitaan.
Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät, mitä haluavat ostaa ja tuottaa. Kysyntä, tarjonta ja kilpailu säätelevät hyödykkeiden hintoja.
Yritystoiminta: Ideasta yrittäjäksi
Yritystoiminta: Testaa tietosi markkinoinnin perusteista
Talouselämä
Suomi eli pitkään vaihdantataloudessa. Ruotsin vallan aikana rahatalous yleistyi ja rahana käytettiin lähinnä Ruotsin kruunua. Venäjän vallan myötä kruunun rinnalle tuli Venäjän rupla. 1860-luvulta Suomi sai käyttöön oman valuutan Suomen markan, joka oli käytössä aina 2002 maaliskuulle asti. Sen jälkeen olemme eläneet euro-aikaa. Nyt pohditaan mm. sitä, mitä vaikutuksia maailmantalouden muutoksella ja globalisaatiolla on Suomen talouselämän ja tulevaisuuden kannalta.
Raha on yleinen vaihdon väline, jonka voi vaihtaa hyödykkeisiin eli palveluihin ja tavaroihin. Rahaa käytetään myös arvon mittaamiseen, ja se on myös arvon säilyttäjä. Kulutus on hyödykkeiden käyttämistä ja nauttimista. Kuluttajan oikeuksia suojaa kuluttajansuojalaki, jota valvoo kuluttajavirasto.
Taloustiede- ja politiikka
Taloustieteen tutkimuskohteita ovat mm. hyödykkeiden kulutus ja tuotanto, markkinoiden toiminta, talouskasvu ja inflaatio. Tutkimus voi keskittyä selvittämään yksittäisten ihmisten tai yritysten taloudellista käyttäytymistä eri aikoina, tai se voi tutkia taloutta kokonaisuutena pyrkien selittämään erilaisten ilmiöiden syitä ja seurauksia. Talouselämän vaihtelulle ja häiriöille on kehitelty erilaisia ratkaisumalleja.
Talouspolitiikalla tarkoitetaan niitä julkisen vallan toimia, joilla pyritään saavuttamaan asetetut tavoitteet ja takaamaan kansalaisten hyvinvointi. Tavoitteita ovat mm. taloudellinen kasvu, korkea ja tasainen työllisyysaste, vakaa hintataso, viennin ja tuonnin tasapaino, oikeudenmukainen tulonjako, ympäristönsuojelu. Talouspolitiikka voidaan jakaa eri osa-alueisiin, joita ovat esimerkiksi finanssipolitiikka, rahapolitiikka tai tulopolitiikka.
Tilastot
Tilastot ovat keskeisimpiä välineitä talouden seurantaan ja niiiden lukemisen taito on taloustiedossa hyvin tärkeää. Taloustilastot linkittyvät vahvasti matematiikkaan.
Todennäköisyyslaskenta ja tilastot
Talousmatematiikka
Suomen taloudet tilastot: stat.fi
