Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Fysiikka pääkuva

Fysiikka luonnontieteenä

Oletko koskaan ajatellut millaista elämäsi olisi ilman fysiikan sovelluksia? Esimerkiksi kahvinkeitto tai autoilu ei olisi mahdollista ilman fysiikan tutkimusta. Fysiikka on laaja tieteenala, jonka perustutkimuksen pohjalta luodaan koko ajan uutta teknologiaa.

Tietolaatikko

Opetussuunnitelman mukaiset kurssin tavoitteet ovat, että opiskelija

  • saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan
  • tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla
  • ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta

Fysiikka on tieteenala, joka tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja ilmiöitä. Luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan kautta. Fysiikassa luontoa tutkitaan mitattavien suureiden avulla.

Maailmankaikkeudessa arvioidaan olevan noin 100 miljardia galaksia, joista yksi on meidän Linnunratamme. Linnunradassa on noin 200 miljardia kiintotähteä eli aurinkoa, joista yksi Aurinko luo elämän edellytykset planeetallemme. Miten tämä kaikki on syntynyt? Jotta ymmärtäisimme valtavaa maailmankaikkeutta, pitää ymmärtää myös aineen pienimpien rakenneosasten, kvarkkien ja elektronien, maailmaa.

Fysiikka tieteenä

Fysiikka voidaan määritellä eksaktina luonnontieteenä, jonka tarkoituksena on selvittää ja ymmärtää luonnon perusilmiöiden kautta maailmankaikkeuden rakennetta ja sen käyttäytymistä eri aikoina ja eri tilanteissa.

Atomin rakenne

Atomit koostuvat protoneista, neutroneista ja elektroneista. Useimpien atomien ydin muodostuu protoneista ja neutroneista. Protoni on postiivisesti varautunut, neutronilla ei ole varausta ja elektronin varaus on negatiivinen.

Avaruus

Maailmankaikkeudessa arvioidaan olevan noin 100 miljardia galaksia, joista yksi on meidän Linnunratamme. Linnunradassa on noin 200 miljardia kiintotähteä eli aurinkoa, joista yksi Aurinko luo elämän edellytykset planeetallemme. Miten tämä kaikki on syntynyt? Jotta ymmärtäisimme valtavaa maailmankaikkeutta, pitää ymmärtää myös aineen pienimpien rakenneosasten, kvarkkien ja elektronien, maailmaa.

Planeettojen synty

Planeetat ja Pluto

Aurinko on aurinkokuntamme keskipiste

Jupiterin kuut

Kuu on Maan kiertolainen

Saturnuksen renkaat

Onko asteroidien uhka todellinen?

Avaruustehtäviä

Tähtitieteen historia

Filosofit ja tähtitieteilijät ovat aikojen kuluessa esittäneet monia oletuksia avaruuden luonteesta. Tähtitieteen pioneerit ovat työllään siirtäneet tunnetun maailmankaikkeutemme rajoja yhä kauemmaksi.

Tähtitieteen historiaa Suomessa

Arkeoastronomiaa

Tähtitieteen juuret ovat Babyloniassa

Kreikan tähtitiede

Kopernikaaninen vallankumous alkaa

Tyko Brahe ja Johannes Kepler

Newton ja painovoiman teoria

Einstein mullisti käsityksen avaruudesta

Vanhoja tähtitieteellisiä kojeita

  • 2021 syksy: fysiikka

    Fysiikan yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2021 kevät: fysiikka

    Fysiikan yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2020 syksy: fysiikka

    Fysiikan yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2020 kevät: fysiikka

    Fysiikan yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.