Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Fysiikka pääkuva

Liikkeen lait

Kappaleen liike riippuu kaikista siihen vaikuttavista voimista. Voimat voidaan tunnistaa toteamalla minkä kanssa kappale on vuorovaikutuksessa ja minkälaisia nämä vuorovaikutukset ovat.

HUOM! Tämä verkkosivu perustuu vanhaan opetussunnitelmaan, eikä sitä ole päivitetty. Otathan huomioon harjoittelussasi, etteivät kaikki tiedot välttämättä ole ajantasalla.

Tietolaatikko

Opetussuunnitelman mukaiset kurssin tavoitteet ovat, että opiskelija

  • ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja
  • tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin
  • ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa.

Moni urheilulaji, kuten esimerkiksi mäkihyppy ja seiväshyppy, perustuvat energian säilymislakeihin. Asemaenergiaa muutetaan liike-energiaksi tai päinvastoin. Energiaa voidaan muuntaa muodosta toiseen, mihin perustuu esimerkiksi sähköenergian tuottaminen vesivoimalla.

Liikkuvalla kappaleella on sen massasta ja nopeudesta riippuva liikemäärä. Liikemäärää koskee yksi luonnon säilymislaista: liikemäärän säilymislaki. Liikemäärän säilymislain avulla liikenneonnettomuustutkijat voivat päätellä esimerkiksi autojen nopeudet onnettomuushetkellä.

Miksi liukastumme?

Miten kitka syntyy? Ihminen on tehnyt paljon keksintöjä kitkan pienentämiseksi tai sen voittamiseksi. Tulitikkukin syntyy kitkan vaikutuksesta, sillä kitka synnyttää aina lämpöä.

Mihin kitkaa tarvitaan?

Ihminen on tehnyt paljon keksintöjä kitkan pienentämiseksi. Pyörä keksittiin, kun huomattiin, että raskasta taakkaa on helpompi kantaa, jos alle pannaan pyöreärunkoisia tukkeja. Kitkaa pitää kuitenkin olla sopivassa määrin. Ilman kitkaa esim. matolla seisominen olisi mahdotonta.

Mekaniikan peruslait

Audiossa käsitellään mekaniikan peruslakien eli Newtonin peruslakien hallintaa. Lisäksi tutustutaan yleiseen vetovoimalakiin ja gravitaation alaiseen liikeeseen maapallon kentässä.

  • 2021 syksy: fysiikka

    Fysiikan yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2021 kevät: fysiikka

    Fysiikan yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2020 syksy: fysiikka

    Fysiikan yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2020 kevät: fysiikka

    Fysiikan yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.