Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Fysiikka pääkuva

Pyöriminen ja gravitaatio

Mikä on momentti ja miten se liittyy voimaan? Kotitaloudessa käytetään erilaisia yksinkertaisia koneita, kuten jakoavaimia, hohtimia, ruuvitalttoja, saksia ja tölkinavaajia. Näiden koneiden toiminta perustuu momenttiin. Momentti liittyy olennaisesti myös pyörimisliikkeeseen. Kurssilla tutustutaan myös gravitaatioon ja sen alaiseen liikkeeseen kuten heittoliikkeeseen ja satelliittien käyttöön.

HUOM! Tämä verkkosivu perustuu vanhaan opetussunnitelmaan, eikä sitä ole päivitetty. Otathan huomioon harjoittelussasi, etteivät kaikki tiedot välttämättä ole ajantasalla.

Tietolaatikko

Opetussuunnitelman mukaiset kurssin tavoitteet ovat, että opiskelija

  • syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallista hallintaa
  • syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta.

Moni urheilulaji perustuu pyörimiseen. Esimerkiksi uimahyppääjä tai taitoluistelija pystyy säätelemään pyörimisnopeuttaan muuttamalla hitausmomenttiaan.

Nykyään avaruudessa on useita satelliitteja eri käyttötarkoituksia varten. Miten on mahdollista, että ne ylipäätään pysyvät radoillaan? Miten esimerkiksi viestintäsatelliitti pysyy koko ajan saman paikkakunnan yllä? Gravitaatiovoima selittää satelliittien liikkeen. Samainen voima aiheuttaa esimerkiksi Tero Pitkämäen keihäälle tyypillisen lentoradan.

Newtonin lait

Sir Isaac Newtonia (1642-1727) pidetään fysiikan historiassa yhtenä kaikkien aikojen huomattavimmista luonnon tutkijoista. Hänen vuonna 1687 julkaistussa teoksessaan Principia määriteltiin ensimmäistä kertaa mekaniikan peruskäsitteet massa, paino ja voima.

Mekaniikka

Audiossa käsitellään mekaniikan peruslakien eli Newtonin peruslakien hallintaa. Lisäksi tutustutaan yleiseen vetovoimalakiin ja gravitaation alaiseen liikeeseen maapallon kentässä.

  • 2021 syksy: fysiikka

    Fysiikan yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2021 kevät: fysiikka

    Fysiikan yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2020 syksy: fysiikka

    Fysiikan yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2020 kevät: fysiikka

    Fysiikan yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.