Hyppää pääsisältöön

Saa olla kiitollinen, mutta minusta ei tarvitse

 

Saa olla kiitollinen siitä, että ruoka maittaa.

-Mutta minusta ei tarvitse olla kiitollinen siitä, että kaverille annettu, liian itseltä pieneksi jäänyt vaate näyttää sen päällä sata kerta paremmalta kuin itsen päällä ei näyttänyt kertaakaan, edes sovituskopin huumaavassa hankintailmapiirissä.

Saa olla kiitollinen, että on omat hampaat, vaikka ajoi polkupyörällä jyrkän mäen alas ilman käsiä arvostelukyvyttömäisettömyyksissään ja kaatui vatukkoon koht’silmälleen.

-Mutta minusta ei tarvitse olla omista hampaista niin kiitollinen että alkaisi miettiä millaista olisi jos suussa olisikin jonkun toisen hampaat, kerta tulee yrjö olo päähän siittä.

Saa olla kiitollinen, että vaikka haukotus tarttuu ihmisestä toiseen, jopa ikkunan läpi, niin pieru ei tartu. Kuvitelkaa millaista olisi kun olympialaisissa joku painonnonostaja ähkii kahtasataaviittäkymmentä kiloa maasta ylös, ja siltä repeää nelikymmentuhatpäisen yleisön ja satojen tv-kameroiden ja radion mikrofonien edessä turaus.  Perin armollisea on pierun tarttumattomuus täten.

-Mutta minusta ei tarvitse olla kiitollinen että naapurin mansikoita ei rastaat syöneet puille paljaille, vaan söi meidän.

Saa olla kiitollinen, ettei ole ulkomaalainen joka ei ymmärrä sen maan kieltä, eikä näin ollen ymmärtäisi edes että mitä itse ajattelee.

-Mutta minusta ei tarvitse olla liian kiitollinen siitä että on suomalainen ja hoilaa ulkomaan terassilla tai ruotsinlaivalla niin että koko tienoo kärsii ja muut suomalaiset häpeää kuin pilkku. (Häpeäpilkku.)

Saa olla kiitollinen, ettei ole sellainen vihoviimeinen __________ kuin eräät.

-Mutta minusta ei tarvitse olla kiitollinen siitä, että on samanlainen ________ kuin jotkut toiset pirulaiset. (Tosin ne ihan rypevät siinä, toisin kuin itse ei sentään.)

Saa olla kiitollinen, että punajuuripurkissa oli silakkalatikkoannoksen kaveriksi vielä 3 siivua.

-Mutta minusta ei tarvitse olla kiitollinen siitä että joskus eräät jättävät purkin jääkaappiin, vaikkei siinä enää olisi siivun siivua jäljellä, vaan sitä pelkkää kirottua liemeä, niin että haarukalla sohii hän purkkia turhaan: kilkil, kil – ei punajuuren punajuurea missään!

Saa olla kiitollinen, että leijonavaakunissa on nimenomaan urosleijona, nostaen täten epäsuorasti miessukupuolen statusta ja hänen omaa itseis-arvoa kerta on mieskin uros, insinööritiedemielessä.

Mutta minusta ei tarvitse olla kiitollinen, jos joku nais muistuttaa tarpeettomasti, että peloittavimmat leijonat onkin päinvastoin naaraat eikä uroot, ja että naaraat tekee kaiken työn ja miesleijona vain istuu kaiket päivät persiillään tai löhöää savannilla kuin mikäkin yli-Tsuhna.

Saa olla kiitollinen, että niissä vähän tuoreemmissa Batman-elokuvissa Batman on aika etevä ja melkein parempi kuin vanhemmissa elokuvissa.

-Mutta minusta ei tarvitse olla kiitollinen siitä, että niissä Robin on joutunut tuotannonsupistuksen kohteeksi ja saneerattu ulos. Kyllä olisi pitänyt myös Robimelle olla toimipaikka niissä, tai ainakin joku korvaava pesti josta olisi  kerrottu meille, että ei ole hunningolle jätetty Robimeakaan!

Saa olla kiitollinen, että tasapainoaisti toimii enimmäkseen kunnolla, eikä koko ajan luule olevansa päälaellaan kuin katon Gekko Kreikassa.

-Mutta minusta ei tarvitse olla kiitollinen siitä, että joku säästää sähköä ja sammuttaa valot kahvilan vessasta käsienpesulta poistuessaan, kun jään pönttökopin pimeään istumaan siellä ja raapimalla yritän hahmottaa missä kohtaa vessapaperiautomaatin uumenissa olevan paperin pää on, vai onko paperi kokonaan loppu kuin slut.

Saa olla kiitollinen, että keksii asioita mistä saa olla kiitollinen.

-Mutta minusta ei tarvitse olla kiitollinen siitä, jos keksii paljon enemmän niitä mistä minun mielestäni ei tarvitse olla kiitollinen.

Siinä ero.

Toivoo:

Yksi monten puolesta.

 

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Näkökulmat

  • Matkakertomuksia - Osa I/V - Matkakuume

    Tähän sai kirjoittaa vain 60 merkkiä. Epistä! 60 on liian vä

    Monesti ilahdun pienestä minä. Esim. sähkömiehen jäljiltä kun on jäänyt millin pituisia eri värisiä johdonkatkileita, niin minusta ovat ne niin kauneita ja ilahduttavia, että voisin sirotella ne kaura-spelttipuuron päälle ja syödä huomenpuuroni seassa..

  • Testaa itsesi, oletko liian normaali!

    Täytyy tunnustaa joskus nettitestautuneeni.

    Uskon, että jotakuinkin terve ihminen tietää riittävän tarkkaan, millainen on, ja ei ole. Lisäksi ystävät ja viholliset auttavat ihmistä näkemään oman kuvansa paremmin. Minkä tautta sitä sitten pitää tukea kapitalistin klikkausrahastoa klikkaamalla jotain testiä netissä?

  • Kaksi, mistä sietäisi

    Nuhtelun ansaitsijia (2 kpl.)

    Ainkin ennen vanhaan yksi ”poliisin langettamista” rangaistuksista oli nuhteleminen. Siis että polisii nuhteli sitä, kerta oli töppöillyt hän. Että mitä vasten nuin teit, ja että yada yada yada. Ja toinen siinä kuuntelee kaula punoittaen, ja häpeää, ja parantaa tapansa!

  • Ilom päivä!

    Hyviäkin asioita tapahtuu, sentään.

    Lienen kertonut kissasta, joka asuu kotini lähistöllä, viettää usein aikaa kerrostaloasuntonsa saunan avoimen ikkunan ikkunalaudalla ja katselee minua, kun talsin kotea kohti. Ja lienen kertonut, että pitkään aikaa ei ole näkynyt sitä kissaa..

  • WC:n pesy ym. juttuja joita naiset rakastavat

    Kylppärinpesun sukupuolimetafysiikkaa on tämä.

    "...Olin varautunut kunnon litkuilla, joiden tuoteselosteessa oli kannustava määrä varoitusmerkkejä; pääkalloja, kaasunaamareita, ylösalaisin olevia ristejä ja muita graafisia pelotteita..."

  • Havaittuja ja kuultuja eroja naisten ja miesten välillä

    Naiset eroavat miehistä, mutta ei aina päinvastoin.

    "Laiskana päivänä miehestä on kiva jos kaupassa nainen (tyttöystävä, vaimo) ottaa ostoskärryt ja työntää niitä, mutta uros-tomerana päivänä miehestä tuntuu, että nainen otti miehuuden pois samalla kun otti kärrien hallinnan. Kärrejä työntävien miesten rinnalla hän tuntee itsensä koiraksi..."