Hyppää pääsisältöön

Ufo, Lumimies ja Martti Ahtisaari kohtaavat Edvininpolulla

Vaasan Asevelikylästä löytyy erilainen pururata. Edvininpoluksi kutsutulla reitillä voi törmätä piruun, pöllöön, maahiseen, Ruokolahden leijonaan, Elisabeth Rehniin ja ufoon.

Tietolaatikko

Asevelikylä on Vaasan kaupunginosa, joka perustettiin rintamalta palaavien miesten asuttamiseksi vuonna 1946. Toiminnan tueksi perustettiin Vaasan rakentajat ry -yhdistys, joka muutti myöhemmin nimensä Jukolan rakentajiksi. Yhdistys on ollut apuna mm. Edvininpolun kehittämisessä.

Olennot löysivät tiensä kyläyhdistyksen rakentamalle kuntoradalle, kun entinen rintamamies ja sairaseläkkeellä oleva levyseppä Edvin Hevonkoski löysi radan varrelta mielenkiintoisen puunrungon. Hevonkoski muotoili puun ihmishahmoksi, joka sai pian seuraa uusista patsaista.

Radalle pystytettiin verstas, jossa Hevonkoski tehtaili ihmis-, eläin- ja satuhahmoja puusta ja metallista. Patsaat tehtiin aluksi omalla kustannuksella, mutta toiminta sai myöhemmin lahjoituksia metalliliikkeiltä ja tukea vuonna 1994 perustetulta Edvininpolun perinneseuralta.

Hevonkoski on ammentanut työssään suomalaisista klassikkoromaaneista, saduista ja politiikasta. Monet patsaista ovat yhteiskunnallisia: Elisabeth Rehn- ja Nainen asepalveluksessa -patsaat nostavat pinnalle vapaaehtoisen asepalveluksen avautumista naisille; Europresidentin tuoli on tyhjä, koska hänen tulee istua kahdella tuolilla yhtaikaa eikä siksi onnistu istumaan kummallakaan; Mutalisko ei suostu asumaan saastuneessa purossa.

Polun tärkeimpiä teoksia on korsukylä, joka koostuu jatkosodan aikaisen korsun mallista ja siihen liittyvistä juoksuhaudasta ja rakennuksista. Pohjana oli Tuntemattoman sotilaan vänrikki Vilho Koskelan korsu. Kyläyhdistys ja kylän sotaveteraanit riensivät valtavan työn tueksi, ja korsun ympärille saatiin talkoovoimin mm. juoksuhauta, savusauna, puusee ja Vapaudenristin kappeli.

Edvininpolun varrelta löytää myös Viinapirun kirkon, ylösalaisin käännetyn viinilasin, jonka sisällä on Paholaisen kaivo. Seitsemän veljestä seisoo Hiidenkivellä ja Martti Ahtisaari tuo valoa maailmaan. Tarja Halosen patsas on pässyt maailmalle; metallista punapäätä esiteltiin Kiasman edustalla vuonna 2005.

Edvin Hevonkoski kuoli 8.9.2009. Hän oli yksi viimeisistä rintamamiehistä, joita varten Asevelikyläksi nimetty, perinteitä ja yhteisöllisyyttä vaaliva asuinalue rakennettiin. Edvininpolun teokset ovat olleet rapistumisvaarassa 2000-luvulla; puusta tehdyt patsaat ovat osin tuhoutuneet. Talkoiden ansiosta polulla on yhä parisataa teosta.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?