Hyppää pääsisältöön

Lähikuvia nuorista taiteen harrastajista

Nuorten Kapsäkki-ohjelmassa keskustellaan taideharrastuksista. Ohjelmassa tavataan mm. kirjoittamista, kuvataidetta ja teatteria harrastavia nuoria ja kuullaan musiikkiesityksiä. Vaikka taiteen harrastaminen oli yleistä, tuntui harrastusmahdollisuuksia silti olevan vähän. Kuinka toimintaa voidaan kehittää, kysyy Kapsäkki.

Suomessa 1970-luvun alussa toteutetun Valtakunnallinen nuorisotutkimuksen mukaan kaikista alle 24-vuotiaista nuorista 21 prosenttia harrasti laulamista tai soittamista, 18 prosenttia piirtämistä tai maalaamista ja 12 prosenttia kirjoittamista. Taide näyttikin olevan nuorille tärkeä harrastus.

Kapsäkki-ohjelman Lähikuvia nuorista -jaksossa tavataan kirjoittamista, kuvataidetta, musiikkia ja teatteria harrastavia nuoria sekä keskustellaan taidekasvattajien kanssa.

Yksi haastateltavista on Parnasson proosakilpailussa Syreenikiitäjä-pienoisromaanillaan menestynyt Kristiina Pelto-Timperi. Varhaiskypsän lahjakkuuden tähtäimessä oli yrittää kirjoittaa uuttakin kirjaa.

Kamera vierailee myös Suomen Nuoriso- ja teiniteatteriliiton kesäleirillä. Leiriläiset kertovat liiton toiminnasta ja esittävät mm. laulut ”Kumman puolen valitset” ja ”Laosiin, Laosiin”.

Nuorten kuvataideleirillä valmistetaan kehyksiä ja ohjataan nuoria kankaan ääressä. Surrealismiin pyrkivän nuoren taidemaalarin esikuvia olivat mm. Dali ja Alpo Jaakkola ja pyrkimyksenä opinnot Taideakatemiassa.

Nuori pianisti Harri Valkonen on omistautunut klassiselle musiikille. Hänen soittamanaan kuullaan otteita kappaleista "Pikku paimen" ja "Sarja pianolle". Huilisti Päivi Järkäs tulkitsee luonnon helmassa kappaleet "Kesäaamu" ja "Siciliana".

Kapsäkin mukaan kyky luoda ja kokea taidetta on suurelta osin opittua. Yksilön kykyä ilmentää itseään voidaankin kasvatuksen avulla joko kehittää tai tukahduttaa. Ohjelmassa haastatellut taideaineiden opettajat olivat huolissaan peruskoulun opetussuunnitelmaan kaavailluista uudistuksista.

"Taiteesta puhuminen ei vielä ole taidekasvatusta. Kuvataiteita, musiikkia ja kirjoittamista voi harrastaa ainoastaan harjoittamalla niitä, mutta nämä harjoittamismahdollisuudet nuorilta hyvin usein puuttuvat", Kapsäkissa todetaan.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto