Hyppää pääsisältöön

Supersanaseppo Reino Helismaa tuotti radioviihdettä kuin turkin hihasta

Lauluntekijä-käsikirjoittaja Reino Helismaalla oli näppinsä pelissä suuressa osassa sotien jälkeistä radioviihdettä. Hän teki kymmenittäin omia hupailuja ja oli kysytty esiintyjä muissakin ohjelmissa. Repe riimitteli tilauksesta mitä tahansa ja mihin tahansa, jopa yleisön edessä improvisoiden. Elävän arkiston paketissa Antero Alpola käy perusteellisesti läpi hänen radiouransa, ja tarjolla on lisäksi runsas valikoima Helismaan harvinaisia live-esityksiä pikarunoista instant-kupletteihin.

Radio oli Reino Helismaan tärkeä työmaa miltei kahden vuosikymmenen ajan. Yleisradion ajanvieteosaston toimittaja Antero Alpola sai häneltä lokakuussa 1945 käsikirjoituksen, josta lähti liikkeelle pitkä radiohupailujen sarja. Ensin oli kylläkin tavoitettava kirjailija, joka ei ollut älynnyt laittaa nivaskan oheen yhteystietojaan.

Parhaiten Helismaa muistetaan Villiin länteen sijoittuvista Laiska-Lassi-komedioistaan, vaikka niitä oli hänen yli 70 hupailustaan vain alun toistakymmentä. Alpolan ohjelmassa kuullaan otteita mm. ohjelmista Laiska-Lassi ja Surma-Slimin ohjus, Kirjava Kirsikka ja Suorasääri-Syversen, Karvapallo, Laiska-Lassi ja Lännen Ruusu. Helismaa ei ollut laulajana mikään kultakurkku, ja hän sijoittikin itsensä useimmiten rosvoksi, maankiertäjäksi, vanginvartijaksi tms. rooliin, jossa karheampikin ulosanti kävi laatuun.

Hupailujen lisäksi Helismaa naputti erilaisiin ajanvieteohjelmiin runsaat määrät ”kertakäyttöistä kupletintyyppistä rallia” ällistyttävään tahtiin ja millä hyvänsä tyylillä. Hauska esimerkki on Toiveiden tynnyristä -ohjelmaan rustattu ”maakuntaruno nykyaikaiseen tyyliin”, jossa vanhan lyriikan korkealentoisuus kohtaa leghorn-kanat, konsulentit ja separaattorit.

Alpola epäili Helismaan tuotantovauhtia bluffiksi, mutta joutui huomaamaan, että hän kykeni todella työskentelemään joutuisasti, jopa improvisoiden. Tästä saatiin esimerkki vuonna 1964 Haapamäellä, jossa kupletisti valitteli, ettei ollut kerennyt tehdä tilattua laulua, mutta lupasi voivansa sen heti riimitellä yleisön antamien aiheiden mukaan.

Lähetys kuului sarjaan, jossa vierailtiin Suomen ikävimmiksi äänestetyillä paikkakunnilla. Helismaa tehtaili runsaasti muitakin paikkakunta- tai maakunta-aiheisia lauluja eri puolilta Suomea radioituihin viihdeohjelmiin (ohessa näytteet Imatralta ja Keski-Suomesta).

Helismaan nopeudesta tuli suosittu ohjelmanumero. Jälkilöylyt-lähetyksessä tammikuussa 1963 hän sai puoli tuntia aikaa kirjoittaa kronikan menneestä vuodesta. Tulos oli urheiluvoittoinen, mutta myös Kuuban kriisi sai ansaitsemansa huomion. Spede Pasasen juontamassa Hyvää iltaa – tulkaa mukaan -ohjelmassa Helismaa joutuu kymmenen minuutin välein toimittamaan uuden runon annetuista aiheista, jotka vaihtelevat Squaw Valleyn olympiakisoista nyyhkyromantiikkaan.

Etenkin 1960-luvun alussa Helismaa oli Alpolan mukaan tavalla tai toisella mukana melkein jokaisessa lauantai-illan viihdeohjelmassa. Näytteitä hänen live-esityksistään on säilynyt mm. Aikuisten lavalauantai -ohjelmassa, jossa hän esitti sikermän jenkoistaan sekä kupletin, joka kertoo kuinka Meksikon pikajunan tarina lopulta päättyi.

Vuonna 1961 Helismaa oli Speden Ruljanssiriihessä vakiovieras, joka kävi alituista kevyttä sanasotaa Heikki Kuvajan esittämän ”Riihitontun” kanssa. "Kantelussaan" hän valitteli tontun hylänneen perinteet, lukevan sarjakuvia ja klenkkaavan rock’n’rollin tahtiin. Sauvo Puhtilan toimittamasta Marraskuun karonkasta on säilynyt arvokas jakso, jossa sanoittajakollegat Saukki ja Helismaa puolustautuvat laulaen heihin kohdistunutta kritiikkiä vastaan.

Helismaan radiopartnereita olivat mm. kivikasvokoomikko Eemeli ja laulaja Matti Heinivaho, joita kumpaakin kuullaan Alpolan ohjelman näytteissä. Helismaa oli jo sairauden heikentämä Kangasalla marras-joulukuun taitteessa 1964 taltioidussa Repen ja Matin sanailussa, jonka aiheena oli Lahden ja Tampereen keskinäinen paremmuus. Marraskuussa 1964 esitettiin hänen viimeiseksi jäänyt radiohupailunsa Olihan optimismiakin olympialaisissa, jossa tekijä ei kuitenkaan enää itse ollut mukana. Radiolähetyksessä Helismaa oli mukana viimeistä kertaa joulukuun 11:ntenä 1964, kun toimittaja Simo Pasanen jutusteli hänen kanssaan Aamuvirkkuina-ohjelmassa.

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.