Hyppää pääsisältöön

Supersanaseppo Reino Helismaa tuotti radioviihdettä kuin turkin hihasta

Lauluntekijä-käsikirjoittaja Reino Helismaalla oli näppinsä pelissä suuressa osassa sotien jälkeistä radioviihdettä. Hän teki kymmenittäin omia hupailuja ja oli kysytty esiintyjä muissakin ohjelmissa. Repe riimitteli tilauksesta mitä tahansa ja mihin tahansa, jopa yleisön edessä improvisoiden. Elävän arkiston paketissa Antero Alpola käy perusteellisesti läpi hänen radiouransa, ja tarjolla on lisäksi runsas valikoima Helismaan harvinaisia live-esityksiä pikarunoista instant-kupletteihin.

Radio oli Reino Helismaan tärkeä työmaa miltei kahden vuosikymmenen ajan. Yleisradion ajanvieteosaston toimittaja Antero Alpola sai häneltä lokakuussa 1945 käsikirjoituksen, josta lähti liikkeelle pitkä radiohupailujen sarja. Ensin oli kylläkin tavoitettava kirjailija, joka ei ollut älynnyt laittaa nivaskan oheen yhteystietojaan.

Parhaiten Helismaa muistetaan Villiin länteen sijoittuvista Laiska-Lassi-komedioistaan, vaikka niitä oli hänen yli 70 hupailustaan vain alun toistakymmentä. Alpolan ohjelmassa kuullaan otteita mm. ohjelmista Laiska-Lassi ja Surma-Slimin ohjus, Kirjava Kirsikka ja Suorasääri-Syversen, Karvapallo, Laiska-Lassi ja Lännen Ruusu. Helismaa ei ollut laulajana mikään kultakurkku, ja hän sijoittikin itsensä useimmiten rosvoksi, maankiertäjäksi, vanginvartijaksi tms. rooliin, jossa karheampikin ulosanti kävi laatuun.

Hupailujen lisäksi Helismaa naputti erilaisiin ajanvieteohjelmiin runsaat määrät ”kertakäyttöistä kupletintyyppistä rallia” ällistyttävään tahtiin ja millä hyvänsä tyylillä. Hauska esimerkki on Toiveiden tynnyristä -ohjelmaan rustattu ”maakuntaruno nykyaikaiseen tyyliin”, jossa vanhan lyriikan korkealentoisuus kohtaa leghorn-kanat, konsulentit ja separaattorit.

Alpola epäili Helismaan tuotantovauhtia bluffiksi, mutta joutui huomaamaan, että hän kykeni todella työskentelemään joutuisasti, jopa improvisoiden. Tästä saatiin esimerkki vuonna 1964 Haapamäellä, jossa kupletisti valitteli, ettei ollut kerennyt tehdä tilattua laulua, mutta lupasi voivansa sen heti riimitellä yleisön antamien aiheiden mukaan.

Lähetys kuului sarjaan, jossa vierailtiin Suomen ikävimmiksi äänestetyillä paikkakunnilla. Helismaa tehtaili runsaasti muitakin paikkakunta- tai maakunta-aiheisia lauluja eri puolilta Suomea radioituihin viihdeohjelmiin (ohessa näytteet Imatralta ja Keski-Suomesta).

Helismaan nopeudesta tuli suosittu ohjelmanumero. Jälkilöylyt-lähetyksessä tammikuussa 1963 hän sai puoli tuntia aikaa kirjoittaa kronikan menneestä vuodesta. Tulos oli urheiluvoittoinen, mutta myös Kuuban kriisi sai ansaitsemansa huomion. Spede Pasasen juontamassa Hyvää iltaa – tulkaa mukaan -ohjelmassa Helismaa joutuu kymmenen minuutin välein toimittamaan uuden runon annetuista aiheista, jotka vaihtelevat Squaw Valleyn olympiakisoista nyyhkyromantiikkaan.

Etenkin 1960-luvun alussa Helismaa oli Alpolan mukaan tavalla tai toisella mukana melkein jokaisessa lauantai-illan viihdeohjelmassa. Näytteitä hänen live-esityksistään on säilynyt mm. Aikuisten lavalauantai -ohjelmassa, jossa hän esitti sikermän jenkoistaan sekä kupletin, joka kertoo kuinka Meksikon pikajunan tarina lopulta päättyi.

Vuonna 1961 Helismaa oli Speden Ruljanssiriihessä vakiovieras, joka kävi alituista kevyttä sanasotaa Heikki Kuvajan esittämän ”Riihitontun” kanssa. "Kantelussaan" hän valitteli tontun hylänneen perinteet, lukevan sarjakuvia ja klenkkaavan rock’n’rollin tahtiin. Sauvo Puhtilan toimittamasta Marraskuun karonkasta on säilynyt arvokas jakso, jossa sanoittajakollegat Saukki ja Helismaa puolustautuvat laulaen heihin kohdistunutta kritiikkiä vastaan.

Helismaan radiopartnereita olivat mm. kivikasvokoomikko Eemeli ja laulaja Matti Heinivaho, joita kumpaakin kuullaan Alpolan ohjelman näytteissä. Helismaa oli jo sairauden heikentämä Kangasalla marras-joulukuun taitteessa 1964 taltioidussa Repen ja Matin sanailussa, jonka aiheena oli Lahden ja Tampereen keskinäinen paremmuus. Marraskuussa 1964 esitettiin hänen viimeiseksi jäänyt radiohupailunsa Olihan optimismiakin olympialaisissa, jossa tekijä ei kuitenkaan enää itse ollut mukana. Radiolähetyksessä Helismaa oli mukana viimeistä kertaa joulukuun 11:ntenä 1964, kun toimittaja Simo Pasanen jutusteli hänen kanssaan Aamuvirkkuina-ohjelmassa.

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.