Hyppää pääsisältöön

Supersanaseppo Reino Helismaa tuotti radioviihdettä kuin turkin hihasta

Lauluntekijä-käsikirjoittaja Reino Helismaalla oli näppinsä pelissä suuressa osassa sotien jälkeistä radioviihdettä. Hän teki kymmenittäin omia hupailuja ja oli kysytty esiintyjä muissakin ohjelmissa. Repe riimitteli tilauksesta mitä tahansa ja mihin tahansa, jopa yleisön edessä improvisoiden. Elävän arkiston paketissa Antero Alpola käy perusteellisesti läpi hänen radiouransa, ja tarjolla on lisäksi runsas valikoima Helismaan harvinaisia live-esityksiä pikarunoista instant-kupletteihin.

Radio oli Reino Helismaan tärkeä työmaa miltei kahden vuosikymmenen ajan. Yleisradion ajanvieteosaston toimittaja Antero Alpola sai häneltä lokakuussa 1945 käsikirjoituksen, josta lähti liikkeelle pitkä radiohupailujen sarja. Ensin oli kylläkin tavoitettava kirjailija, joka ei ollut älynnyt laittaa nivaskan oheen yhteystietojaan.

Parhaiten Helismaa muistetaan Villiin länteen sijoittuvista Laiska-Lassi-komedioistaan, vaikka niitä oli hänen yli 70 hupailustaan vain alun toistakymmentä. Alpolan ohjelmassa kuullaan otteita mm. ohjelmista Laiska-Lassi ja Surma-Slimin ohjus, Kirjava Kirsikka ja Suorasääri-Syversen, Karvapallo, Laiska-Lassi ja Lännen Ruusu. Helismaa ei ollut laulajana mikään kultakurkku, ja hän sijoittikin itsensä useimmiten rosvoksi, maankiertäjäksi, vanginvartijaksi tms. rooliin, jossa karheampikin ulosanti kävi laatuun.

Hupailujen lisäksi Helismaa naputti erilaisiin ajanvieteohjelmiin runsaat määrät ”kertakäyttöistä kupletintyyppistä rallia” ällistyttävään tahtiin ja millä hyvänsä tyylillä. Hauska esimerkki on Toiveiden tynnyristä -ohjelmaan rustattu ”maakuntaruno nykyaikaiseen tyyliin”, jossa vanhan lyriikan korkealentoisuus kohtaa leghorn-kanat, konsulentit ja separaattorit.

Alpola epäili Helismaan tuotantovauhtia bluffiksi, mutta joutui huomaamaan, että hän kykeni todella työskentelemään joutuisasti, jopa improvisoiden. Tästä saatiin esimerkki vuonna 1964 Haapamäellä, jossa kupletisti valitteli, ettei ollut kerennyt tehdä tilattua laulua, mutta lupasi voivansa sen heti riimitellä yleisön antamien aiheiden mukaan.

Lähetys kuului sarjaan, jossa vierailtiin Suomen ikävimmiksi äänestetyillä paikkakunnilla. Helismaa tehtaili runsaasti muitakin paikkakunta- tai maakunta-aiheisia lauluja eri puolilta Suomea radioituihin viihdeohjelmiin (ohessa näytteet Imatralta ja Keski-Suomesta).

Helismaan nopeudesta tuli suosittu ohjelmanumero. Jälkilöylyt-lähetyksessä tammikuussa 1963 hän sai puoli tuntia aikaa kirjoittaa kronikan menneestä vuodesta. Tulos oli urheiluvoittoinen, mutta myös Kuuban kriisi sai ansaitsemansa huomion. Spede Pasasen juontamassa Hyvää iltaa – tulkaa mukaan -ohjelmassa Helismaa joutuu kymmenen minuutin välein toimittamaan uuden runon annetuista aiheista, jotka vaihtelevat Squaw Valleyn olympiakisoista nyyhkyromantiikkaan.

Etenkin 1960-luvun alussa Helismaa oli Alpolan mukaan tavalla tai toisella mukana melkein jokaisessa lauantai-illan viihdeohjelmassa. Näytteitä hänen live-esityksistään on säilynyt mm. Aikuisten lavalauantai -ohjelmassa, jossa hän esitti sikermän jenkoistaan sekä kupletin, joka kertoo kuinka Meksikon pikajunan tarina lopulta päättyi.

Vuonna 1961 Helismaa oli Speden Ruljanssiriihessä vakiovieras, joka kävi alituista kevyttä sanasotaa Heikki Kuvajan esittämän ”Riihitontun” kanssa. "Kantelussaan" hän valitteli tontun hylänneen perinteet, lukevan sarjakuvia ja klenkkaavan rock’n’rollin tahtiin. Sauvo Puhtilan toimittamasta Marraskuun karonkasta on säilynyt arvokas jakso, jossa sanoittajakollegat Saukki ja Helismaa puolustautuvat laulaen heihin kohdistunutta kritiikkiä vastaan.

Helismaan radiopartnereita olivat mm. kivikasvokoomikko Eemeli ja laulaja Matti Heinivaho, joita kumpaakin kuullaan Alpolan ohjelman näytteissä. Helismaa oli jo sairauden heikentämä Kangasalla marras-joulukuun taitteessa 1964 taltioidussa Repen ja Matin sanailussa, jonka aiheena oli Lahden ja Tampereen keskinäinen paremmuus. Marraskuussa 1964 esitettiin hänen viimeiseksi jäänyt radiohupailunsa Olihan optimismiakin olympialaisissa, jossa tekijä ei kuitenkaan enää itse ollut mukana. Radiolähetyksessä Helismaa oli mukana viimeistä kertaa joulukuun 11:ntenä 1964, kun toimittaja Simo Pasanen jutusteli hänen kanssaan Aamuvirkkuina-ohjelmassa.

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.