Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Elämänkatsomustieto pääkuva

Yksilö ja yhteisö

Millä tavalla yhteiskunta järjestäytyy? Yhteiskuntafilosofisissa teorioissa puhutaan usein niin sanotusta luonnontilasta, tarkoittaen maailmantilaa, jossa yhteiskuntajärjestystä ei vielä ole luotu. Nyky-yhteiskunta monimutkaisine instituutioineen edustaa toisenlaista ääripäätä, vaikka se hakeekin koko ajan edelleen muotoaan

Tietolaatikko

Opetussuunnitelman mukaiset kurssin tavoitteet ovat, että opiskelija

  • ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille
  • oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä
  • oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana yhteiskunnallista vallankäyttöä
  • oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen
  • ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.

Kuinka luonnontilasta on tultu tähän ja minkä vuoksi? Onko nykyinen järjestelmä joillakin perusteilla oikeutettavissa paremmin kuin joku toinen?

Vuorovaikutuksessa toisiin ryhmän jäseniin jokainen ryhmään kuuluva yksilö vaikuttaa koko ryhmään. Ryhmään kuuluminen voi vaikuttaa myös yksilöön monin tavoin. Yksilöt, yhteisöt ja instituutiot toimivat osana yhteiskunnallista vallankäyttöä. Millä tavalla sinä vaikutat yhteiskunnan rakentamiseen? Voisimmeko vain elää yksilöinä maailmassa välittämättä toisistamme?

Yhteisöjen merkitys yksilön terveydelle

Ihminen on aina useiden yhteisöjen jäsen. Yhteisöjen terveys saattaa ratkaista myöskin yksilön terveydentilan. Sosiaaliset suhteet ja yhteisön tuki ovat jokaiselle tärkeitä ja tunne kuulumisesta johonkin yhteisöön vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin. Yhteisöllä ei välttämättä ole yhteisiä tavoitteita, mutta hyvässä yhteisössä kaikkia arvostetaan ja kuunnellaan.

Miten ryhmädynamiikka toimii kouluyhteisössä? 

Suhtautuminen yksilöllisyyteen

Ihmisen toiminta on aina kulttuuriin sidottua. Eri kulttuureissa suhtaudutaan esimerkiksi yksilöllisyyteen eri tavoin. Länsimaissa korostetaan yksilöllisyyden arvoa, mutta Aasiassa yksilön arvo muodostuu siitä, miten hän voi olla avuksi suuremmalle ryhmälle.

Arjen monet roolit - taakka vai voimavara?

Monien roolien voidaan ajatella kuormittavan. Koska voimavaroja on rajoitetusti, täytyy valita, mihin ne riittävät: Panostuksemme työelämään voi viedä voimamme niin, ettei niitä riitä perheelle tai vastaavasti päinvastoin. Teoria roolien kuormittavuudesta on vanha ja voi edelleenkin hyvin. Toisen ajattelutavan mukaan useat roolit vanhvistavat toisiaan ja vain lisäävät voimavarojamme. Työ takaa toimeentulon sekä kasvattaa pätevyyttä ja luo sosiaalisia suhteita.

Perhe ja työelämä

Kuulumme kaikki erilaisiin suurempiin ja pienempiin ryhmiin. Määrittelemme identiteettiämme suhteessa toisiin ihmisiin - perheestä ja ystäväpiiristä lähtien aina tiettyjen maiden kansalaisiksi asti. Ihmisten tarve liittyä yhteen ja kuulua ryhmiin vaihtelee ja muuttuu. 

Perhe heijastaa monella tapaa ympäröivää yhteiskuntaa, esimerkiksi sukupolvien väliset suhteet sekä miehen ja naisen roolit ovat jäsentyneet kullekin aikakaudelle tyypillisellä tavalla. Yhteiskunnan muutokset ovat romuttaneet ydinperhettä ihanteellisena perhemallina. Vaikka ydinperheen kaltainen lapsiperhe onkin yhä yleinen, erilaiset perhemallit ovat yleistyneet.

Parisuhde ja perhe

Parisuhteella on tärkeä merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja se heijastuu myös lasten elämään. Myönteinen suhde toiseen ihmiseen auttaa pysymään aktiivisena myös vanhuudessa. Nykyaikana perhemalleja on monenlaisia, vaikka perinteinen ydinperhe onkin yleisin perhemuoto.

Parisuhde

Myönteinen syhde toiseen ihmiseen antaa voimia kohdata ikääntymisen mukanaan tuomia muutoksia. Asikaiset tapasivat toisensa kuntokeskuksessa ja solmivat avioliiton 20 vuotta sitten.

Joensuun yliopiston psykologian lehtori Merja Korhonen kertoo, miten lapsen syntymä voi vaikuttaa parisuhteeseen.

Joensuun yliopiston psykologian lehtori Merja Korhonen kertoo Stenbergin triangeli-teoriasta. Teorian mukaan parisuhteessa on kolme ulottuvuutta: intimiteetti eli läheisyys, intohimo ja sitoutuminen. Nämä ulottuvuudet voivat liittyä toisiinsa eri tavoin, jolloin syntyy erilaisia parisuhteen laatuja.

Mitä Suomen koululaitos opettaa ei-heteroseksuaalisuudesta? Keskustelemassa perhesosiologi Juha Jämsä, erityispedagogiikan opiskelija Mire Mroue ja yrittäjä Yazka.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Marianne Notko keräsi naisten kertomuksia väkivallasta väitöskirjatutkimustaan varten. Naiset kertoivat, että eivät olleet koskaan aikaisemmin kertoneet perhesuhteissa kokemistaan asioista.

Perhe

Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokisen mukaan perhe heijastaa tietyllä tavalla ympäröivää yhteiskuntaa.

Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokinen kertoo, että hyvinvointivaltion rakentaminen mahdollisti naisten työssäkäynnin suuressa mittakaavassa. 1950-luvulla alkanut kehitys vaikutti puolisoiden välisiin suhteisiin sekä asemaan yhteiskunnassa ja perheessä.

Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokinen kertoo, että perhemallit monipuolistuvat ja samalla legitimoituvat myös sellaiset kombinaatiot, kuten samaa sukupuolta olevien perheet.

Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokinen kertoo, että perheiden rajat eivät ole enää selviä. Kun kysytään, keitä perheeseesi kuuluu, saattavat eri perheenjäsenet antaa erilaisia vastauksia.

Kasvatuspsykologian professori Helena Hurmeen mukaansa kaikkein tärkeintä, mitä vanhempi sukupolvi voi tehdä, on välittää tietoa menneistä ajoista ja perheen elämästä.

Vanhuuteen suhtaudutaan yhteiskunnassamme helposti kielteisesti. Vähittäisestä senioriteetin arvonnoususta on kuitenkin alkanut viime aikona näkyä merkkejä merkkejä mm. työelämässä.

Oman puolison äkkikuolema on aina raskas asia. Leskelle turvana saattavat toimia kuitenkin lastenlapset, joiden kautta voidaan nähdä oman elämän jatkuvuus.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Marianne Notko kertoo, että yleensä perheen ajatellaan olevan turvapaikka, jossa osoitetaan läheisyyttä, kiintymystä ja hoivaamista. Toisaalta juuri nuo samat positiivisiksi mielletyt asiat sekä konkreettisesti kotona oleminen mahdollistavat myös sen, että toista voi kohdella erittäin huonosti.

Arjen monet roolit - taakka vai voimavara?

Psykologian professori Ulla Kinnunen kertoo, kuinka työelämän kiristyminen vaikuttaa vanhemmuuteen ja lasten hyvinvointiin.

Psykologian professori Ulla Kinnunen kertoo, että lapset nauttivat usein tavallisten arkisten asioiden tekemisestä ja yhdessäolosta. Vapaa-ajan ei tarvitse aina olla järjestettyä.

Psykologian professori Ulla Kinnunen kertoo, että työelämän laatua pitäisi kehittää. Tutkimusten pohjalta tiedetään, minkälainen työ aiheuttaa esimerkiksi työuupumusta ja stressiä. Toisaalta tiedetään myös, että työelämän kuormitus ja stressi vaikuttavat välittävien mekanismien kautta myös lapsiin.

Ulla Kinnunen kertoo, minkä toivomuksen lapset halusivat esittää vanhemmilleen näiden työstä.

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit