Hyppää pääsisältöön

Nelson Mandela kävi kahdesti kiittelemässä Suomea

Nelson Mandela vieraili Suomessa vuonna 1992 ja vuonna 1999. Molemmilla kerroilla vierailun pääasialliseksi tarkoitukseksi ilmoitettiin Mandelan halu käydä kiittämässä Suomen valtiota sen tuettua Etelä-Afrikan mustia rotuerottelun ollessa vielä vallalla.

1900-luvun ehkä tunnetuin poliittinen vanki ja ihmisoikeustaistelija Nelson Mandela vieraili ensimmäistä kertaa Suomessa vuonna 1992. Hän oli vasta kolme vuotta aiemmin vapautunut liki 27-vuotisesta poliittisesta vankeudesta ja toimi Afrikan kansalliskongressin ANC:n johtajana. Vierailun tarkoituksena oli kiitää Suomen valtiota, joka oli tukenut mustien ihmisoikeuspyrkimyksiä rahallisesti apartheidin aikana.

Suomi oli tosin jo vuonna 1992 alkanut pitää ANC:tä poliittisena puolueena, eikä tukea ollut vierailuvuoden jälkeen tarkoitus enää jatkaa. Mandelan vierailun siivittämänä Suomen ANC sai kuitenkin neuvoteltua avustukselle lisäaikaa.

Mandelan ensimmäinen vierailu huipentui Eristetään Etelä-Afrikka (EELAK) -kampanjan ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan järjestämään kansanjuhlaan, johon ANC:n puheenjohtaja otettiin riemukkaasti vastaan.

Myös Suomen poliittinen päällystö otti Mandelan avosylin vastaan ja häntä kohdeltiin "kuin valtiovieraana". Mandela tapasi vierailullaan presidentti Mauno Koiviston, pääministeri Esko Ahon ja ulkoministeri Paavo Väyrysen. Myös Martti Ahtisaari oli vastaanottamassa Mandelaa lentokentällä.

Toistamiseen Mandela vieraili Suomessa vuonna 1999 — tuolloin Etelä-Afrikan presidenttinä. Suomen presidenttinä taas toimi Ahtisaari. Turkishattu päässä Suomen talveen saapunutta Mandelaa oli vastaanottamassa muun muassa ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto. Mandela halusi vierailullaan vielä kerran esittää kiitoksensa rotuerottelun aikaisesta tuesta kaikille pohjoismaille. Presidentinlinnassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa Mandela korosti erityisesti nuorten merkitystä maailman taistelussa rasismia vastaan.

Vierailullaan presidentti jätti myös poliittiset jäähyväisensä. Mandela erosi presidentinvirasta myöhemmin samana vuonna ennen Etelä-Afrikan seuraavia presidentinvaaleja.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.