Hyppää pääsisältöön

Nelson Mandela kävi kahdesti kiittelemässä Suomea

Nelson Mandela vieraili Suomessa vuonna 1992 ja vuonna 1999. Molemmilla kerroilla vierailun pääasialliseksi tarkoitukseksi ilmoitettiin Mandelan halu käydä kiittämässä Suomen valtiota sen tuettua Etelä-Afrikan mustia rotuerottelun ollessa vielä vallalla.

1900-luvun ehkä tunnetuin poliittinen vanki ja ihmisoikeustaistelija Nelson Mandela vieraili ensimmäistä kertaa Suomessa vuonna 1992. Hän oli vasta kolme vuotta aiemmin vapautunut liki 27-vuotisesta poliittisesta vankeudesta ja toimi Afrikan kansalliskongressin ANC:n johtajana. Vierailun tarkoituksena oli kiitää Suomen valtiota, joka oli tukenut mustien ihmisoikeuspyrkimyksiä rahallisesti apartheidin aikana.

Suomi oli tosin jo vuonna 1992 alkanut pitää ANC:tä poliittisena puolueena, eikä tukea ollut vierailuvuoden jälkeen tarkoitus enää jatkaa. Mandelan vierailun siivittämänä Suomen ANC sai kuitenkin neuvoteltua avustukselle lisäaikaa.

Mandelan ensimmäinen vierailu huipentui Eristetään Etelä-Afrikka (EELAK) -kampanjan ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan järjestämään kansanjuhlaan, johon ANC:n puheenjohtaja otettiin riemukkaasti vastaan.

Myös Suomen poliittinen päällystö otti Mandelan avosylin vastaan ja häntä kohdeltiin "kuin valtiovieraana". Mandela tapasi vierailullaan presidentti Mauno Koiviston, pääministeri Esko Ahon ja ulkoministeri Paavo Väyrysen. Myös Martti Ahtisaari oli vastaanottamassa Mandelaa lentokentällä.

Toistamiseen Mandela vieraili Suomessa vuonna 1999 — tuolloin Etelä-Afrikan presidenttinä. Suomen presidenttinä taas toimi Ahtisaari. Turkishattu päässä Suomen talveen saapunutta Mandelaa oli vastaanottamassa muun muassa ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto. Mandela halusi vierailullaan vielä kerran esittää kiitoksensa rotuerottelun aikaisesta tuesta kaikille pohjoismaille. Presidentinlinnassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa Mandela korosti erityisesti nuorten merkitystä maailman taistelussa rasismia vastaan.

Vierailullaan presidentti jätti myös poliittiset jäähyväisensä. Mandela erosi presidentinvirasta myöhemmin samana vuonna ennen Etelä-Afrikan seuraavia presidentinvaaleja.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto