Hyppää pääsisältöön

Nelson Mandela kävi kahdesti kiittelemässä Suomea

Nelson Mandela vieraili Suomessa vuonna 1992 ja vuonna 1999. Molemmilla kerroilla vierailun pääasialliseksi tarkoitukseksi ilmoitettiin Mandelan halu käydä kiittämässä Suomen valtiota sen tuettua Etelä-Afrikan mustia rotuerottelun ollessa vielä vallalla.

1900-luvun ehkä tunnetuin poliittinen vanki ja ihmisoikeustaistelija Nelson Mandela vieraili ensimmäistä kertaa Suomessa vuonna 1992. Hän oli vasta kolme vuotta aiemmin vapautunut liki 27-vuotisesta poliittisesta vankeudesta ja toimi Afrikan kansalliskongressin ANC:n johtajana. Vierailun tarkoituksena oli kiitää Suomen valtiota, joka oli tukenut mustien ihmisoikeuspyrkimyksiä rahallisesti apartheidin aikana.

Suomi oli tosin jo vuonna 1992 alkanut pitää ANC:tä poliittisena puolueena, eikä tukea ollut vierailuvuoden jälkeen tarkoitus enää jatkaa. Mandelan vierailun siivittämänä Suomen ANC sai kuitenkin neuvoteltua avustukselle lisäaikaa.

Mandelan ensimmäinen vierailu huipentui Eristetään Etelä-Afrikka (EELAK) -kampanjan ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan järjestämään kansanjuhlaan, johon ANC:n puheenjohtaja otettiin riemukkaasti vastaan.

Myös Suomen poliittinen päällystö otti Mandelan avosylin vastaan ja häntä kohdeltiin "kuin valtiovieraana". Mandela tapasi vierailullaan presidentti Mauno Koiviston, pääministeri Esko Ahon ja ulkoministeri Paavo Väyrysen. Myös Martti Ahtisaari oli vastaanottamassa Mandelaa lentokentällä.

Toistamiseen Mandela vieraili Suomessa vuonna 1999 — tuolloin Etelä-Afrikan presidenttinä. Suomen presidenttinä taas toimi Ahtisaari. Turkishattu päässä Suomen talveen saapunutta Mandelaa oli vastaanottamassa muun muassa ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto. Mandela halusi vierailullaan vielä kerran esittää kiitoksensa rotuerottelun aikaisesta tuesta kaikille pohjoismaille. Presidentinlinnassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa Mandela korosti erityisesti nuorten merkitystä maailman taistelussa rasismia vastaan.

Vierailullaan presidentti jätti myös poliittiset jäähyväisensä. Mandela erosi presidentinvirasta myöhemmin samana vuonna ennen Etelä-Afrikan seuraavia presidentinvaaleja.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto