Hyppää pääsisältöön

Nelson Mandela kävi kahdesti kiittelemässä Suomea

Nelson Mandela vieraili Suomessa vuonna 1992 ja vuonna 1999. Molemmilla kerroilla vierailun pääasialliseksi tarkoitukseksi ilmoitettiin Mandelan halu käydä kiittämässä Suomen valtiota sen tuettua Etelä-Afrikan mustia rotuerottelun ollessa vielä vallalla.

1900-luvun ehkä tunnetuin poliittinen vanki ja ihmisoikeustaistelija Nelson Mandela vieraili ensimmäistä kertaa Suomessa vuonna 1992. Hän oli vasta kolme vuotta aiemmin vapautunut liki 27-vuotisesta poliittisesta vankeudesta ja toimi Afrikan kansalliskongressin ANC:n johtajana. Vierailun tarkoituksena oli kiitää Suomen valtiota, joka oli tukenut mustien ihmisoikeuspyrkimyksiä rahallisesti apartheidin aikana.

Suomi oli tosin jo vuonna 1992 alkanut pitää ANC:tä poliittisena puolueena, eikä tukea ollut vierailuvuoden jälkeen tarkoitus enää jatkaa. Mandelan vierailun siivittämänä Suomen ANC sai kuitenkin neuvoteltua avustukselle lisäaikaa.

Mandelan ensimmäinen vierailu huipentui Eristetään Etelä-Afrikka (EELAK) -kampanjan ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan järjestämään kansanjuhlaan, johon ANC:n puheenjohtaja otettiin riemukkaasti vastaan.

Myös Suomen poliittinen päällystö otti Mandelan avosylin vastaan ja häntä kohdeltiin "kuin valtiovieraana". Mandela tapasi vierailullaan presidentti Mauno Koiviston, pääministeri Esko Ahon ja ulkoministeri Paavo Väyrysen. Myös Martti Ahtisaari oli vastaanottamassa Mandelaa lentokentällä.

Toistamiseen Mandela vieraili Suomessa vuonna 1999 — tuolloin Etelä-Afrikan presidenttinä. Suomen presidenttinä taas toimi Ahtisaari. Turkishattu päässä Suomen talveen saapunutta Mandelaa oli vastaanottamassa muun muassa ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto. Mandela halusi vierailullaan vielä kerran esittää kiitoksensa rotuerottelun aikaisesta tuesta kaikille pohjoismaille. Presidentinlinnassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa Mandela korosti erityisesti nuorten merkitystä maailman taistelussa rasismia vastaan.

Vierailullaan presidentti jätti myös poliittiset jäähyväisensä. Mandela erosi presidentinvirasta myöhemmin samana vuonna ennen Etelä-Afrikan seuraavia presidentinvaaleja.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa alettiin esittämään myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto