Hyppää pääsisältöön

Vuonna 1992 lamaa torjuttiin ennennäkemättömällä jättigaalalla

Suomi kahlasi syvällä talouskriisin suossa 75-vuotisjuhliensa alla vuonna 1992: työttömiä oli lähes 400 000, yrityksiä kaatui, ja horjuvia pankkeja pelastettiin verovaroin. Yrittäjyyden, viennin ja viihteen voimanainen Lenita Airisto päätti käydä omilla aseillaan offensiiviin tappiomielialaa vastaan: hän organisoi valtavan lamantorjuntajuhlan, joka valtasi yhdeksi illaksi Helsingin ydinkeskustan. Mukaan mammuttimaiseen spektaakkeliin oli värvätty kaikki mahdolliset ja mahdottomat tahot jäänmurtajia ja Kaj Chydeniusta myöten.

”Suomi-neidon syntymäpäivät” toimivat samalla Helsingin Juhlaviikkojen avaustilaisuutena. Gaalan suojelijana toimi Tasavallan presidentin puoliso Tellervo Koivisto. Yleisradio lähetti paikan päältä kahden ja puolen tunnin suoran tv-lähetyksen. Juhlapakettiin sitaistussa ja siniseksi valaistussa kaupungintalossa 500-henkistä kutsuvierasjoukkoa isännöi ylipormestari Kari Rahkamo. Ohjelmaa suoritettiin lisäksi Kauppatorilla, Katajanokan satamassa, Senaatintorilla ja Suurkirkon portailla. Rantaan ankkuroidut jäänmurtajat olivat juhlavaloissa, kaupungintalon seinille heijastettiin lasergrafiikkaa, ja taivaalla heiluivat valokiilat.

Ohjelman alkupuolen runkona oli ”Suomi-neidon uusia vaatteita” esittelevä laaja muotinäytös, johon osallistui toistakymmentä tuon ajan keskeistä valmistajaa. Pitopöytä esitteli modernia kotimaista ruokakulttuuria ja aulaan pystytetty näyttely suomalaista designia. Ohjelmansuorittajina oli huima määrä artisteja: toistakymmentä tähtisolistia, useita kuoroja, orkestereita ja tanssiryhmiä. Illan erikoisuuksiin kuuluivat mm. Suomi-neidon juhlakakun sisuksista esiin pomppaavat laulajat, Polyteknikkojen kuoron sukkamuotinäytös Porilaisten marssin tahdissa (viittaus Airiston tunnettuun kommentiin miesten urheilusukista), Leningrad Cowboysin esiintyminen Uspenskin katedraalin edessä – go-go-tyttönä tötterötukkainen Suomi-neito Lenita – sekä kuorojen ja solistien yhteinen Kalliolle kukkulalle -megaversio, jonka johti 1970-luvun poliittisen laululiikkeen keskushahmo Kaj Chydenius punainen solmio kaulassaan. Esiintyjät, kuten muutkin illan toteuttajat, olivat mukana talkoopohjalla ilman korvausta. Koko ällistyttävä kokonaisuus syntyi nollabudjetilla.

Ylen selostajat Seija Wallius ja Marianne Carlsson kyselevät vierailta muutamaankin otteseen, oliko Suomella tuolloisessa tilanteessa aihetta juhlintaan. Kysymys osoittautuu erityisen ajankohtaiseksi, kun haastatteluvuorossa on vuorineuvos Georg Ehrnrooth, jonka johtama Metra oli samana päivänä ilmoittanut 1700 hengen irtisanomisesta kysynnän supistumisen takia. Ehrnrooth tarjoaa lamalääkkeeksi palkkojen ja elintason alennusta. Toinen päivän puheenaihe oli kaiken aikaa kasvava pankkituki, jota juhlassa haastateltu EVA:n toimitusjohtaja Jaakko Iloniemi perustelee vertaamalla pankkeja ihmisruumiin sydämeen. Lamaa Iloniemi piti itseään toteuttavana ennusteena: ”Joka uskoo lamaan, saa lamaa.”

Illan organisaattori Lenita Airisto vastaa omassa puheenvuorossaan epäilyihin juhlinnan aiheellisuudesta. ”Meillä on ammattitaitoa, tietotaitoa, materiaalia, luovuutta ja yritteliäisyyttä. Siis lopetetaan ruikutus ja nostetaan omin käsin tämä maa ylös lamasta!” Suurtapahtuman tarkoitus oli osoittaa, ettei lama lannista, ja näyttää mitä 70-vuotiaalla Suomi-neidolla oli tarjottavanaan.

Tv:ssä tiistaina 2.9.1992 nähty talkoogaala sai odotetusti jyrkän ristiriitaisen vastaanoton. Ilta-Sanomat kertoi tapahtumasta 3.9.1992 otsikolla ”’Herrojen’ lamajuhla suututti tv-katsojat”. Jutun mukaan Ylen ohjelmapäivystys oli saanut lähetyksen johdosta 70 puhelua, pääosin kriittisiä. ”Katsojat hermostuivat mm. siitä, että ’herrat juhlivat, työttömät kärsivät’”, I-S kirjoitti. Ohjelma kiinnosti silti: sitä seurasi yli 700 000 katsojaa, mikä oli tiistai-illaksi paljon. Airisto sai omaan toimistoonsa runsain mitoin kukkia, kiitoksia ja onnitteluja.

Seuraavan päivän lehdessä hän vastasi arvostelijoilleen luontaisesta tyylistään tinkimättä: ”Olen tyytyväinen. Juhlien tarkoitus oli raivostuttaa ja herättää kansakunta lamahoureista. Ihmiset puivat nyrkkiä. Adrenaliini on kohonnut. Tästä saattaa kehittyä jotain uutta ja positiivista... Ne, jotka tätä työtä arvostelevat, saavat painua helvettiin ja kärventyä siellä!"

Kirjallisuutta: Juha Numminen, Lähikuvassa Lenita Airisto, Otava 2009.

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.