Hyppää pääsisältöön

Homeraha ei haise

Homerakennukset ovat muotia vuosikymmenestä riippumatta. 1990-luvun loppupuolella käytiin paljon kiistoja homeisten talojen myyjien ja ostajien välillä. Tällöin kysyttyjä olivat yksityiset homekartoitusyritykset, joiden lausunnot olivat usein suoranaista humpuukia.

Tietolaatikko

Ohjelmasta on leikattu lyhyitä pätkiä tekijänoikeussyistä.

”MOT: Homeraha ei haise” käsittelee homeisista taloista tehtyjä kauppoja, niiden rahasotkuja, sekä yksityisten homekonsulttien harjoittamaa puoskarointia.

Kun ostetusta talosta ilmenee hometta viiden vuoden sisällä kaupan teosta, on myyjä tällöin vastuussa. Ostajien asianajajilla on yleensä tapana hyökätä verenhimoisesti myyjän kimppuun vaatimalla huimia korvaussummia, sekä omaisuuden takavarikointia. Samalla saapuu lähes aina haaste raastupaan.

Rakennusten homekartoituksessa käytetään usein yksityisiä homekonsulttifirmoja, jotka löytävät hometta joka paikasta ja paljon; myös silloin, kun sitä ei todellisuudessa ole. Ohjelmassa pureudutaan erityisesti Tuula Salmen perustaman Mikrosem Oy:n toimintaan.

Teksti: Jesperi Lauhio
(Kirjoittaja on lukiolainen Ylen siisti kesäduunari)

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto