Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Biologia pääkuva

Ihmisen biologia

Ihmisen elämänkaari Suomessa kestää keskimäärin lähes 80 vuotta. Eri elämänvaiheisiin liittyy ruumiin fyysisten muutosten lisäksi henkinen kehitys, joka jatkuu vanhuuteen saakka.

Tietolaatikko

Opetussuunnitelman mukaiset kurssin tavoitteet ovat, että opiskelija

  • osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja toimintaperiaatteet
  • ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin
  • ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojen ohjaajana
  • ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekä ihmisenyhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta
  • pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja
  • ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen
  • pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti

Uusi ihmisyksilö saa alkunsa hedelmöittyneestä munasolusta eli tsygootista. Alkion ensimmäiset solut ovat kantasoluja, joilla on kyky kehittyvä miksi tahansa ruumiinosaksi. Erilaistuessaan solut lähettävät toisilleen signaaleja, ja nämä solujen väliset viestit ohjaavat solujen kehittymistä erilaisiksi kudoksiksi ja elimiksi.

Solut lisääntyvät jakautumalla. Solun jakautuessa perintöaines siirtyy samanlaisena uuteen soluun. Näin esimerkiksi maksasolu osaa toimia tehtävässään oikein, ja tieto toiminnasta siirtyy myös uusiin maksasoluihin.

Ihmiselimistön yksi tärkeimmistä elimistä on sydän. Sydän pumppaa verta verenkiertoon, joka kuljettaa happea ja ravintoaineita soluille ja solujen kuona-aineet eritettäväksi pois ruumiista. Ihminen on monimutkainen kokonaisuus, jonka toimintaa hormonit ja hermosto säätelevät.

Elintoimintojen säätelyssä hormonien ja hermoston välillä on työnjako. Hormonit vastaavat hitaasta elintoimintojen säätelystä, hermosto puolestaan on erikoistunut nopeaan tiedonvälitykseen. Hermosto säätelee nopeasti, esimerkiksi sähköimpulsseina liikkeitämme, ja se tulkitsee silmänräpäyksessä kaikki aistihavainnot. Myös tunne-elämä ja älylliset toiminnot perustuvat hermoston toimintaan. Monessa tilanteessa hormonit ja hermosto toimivat samanaikaisesti. Stressireaktio on hyvä esimerkki hormonien ja hermoston yhteistoiminnasta.

Aistit

Aistien avulla ihminen saa tietoa ympäristöstään ja kehon sisällä tapahtuvista muutoksissta. Aistinsolut reagoivat ärsykkeisiin ja muuttavat ne sähköisiksi signaaleiksi, jotka kulkevat hermoratoja pitkin aivoihin. Kullakin aistilla on aivoissa oma alueensa, jossa aistimus syntyy.

Makuaisti

Korvan aistit

Hajuaisti

Näköaisti

Ihon aistit

Elimet

Ihmisen elimistö on kokonaisuus, jossa eri osa toimivat yhteen. Elimillä on jokaisella omanlaisensa tärkeä tehtävä. Hermoston tehtävä on vastaanottaa tietoa niin ihmisen sisältä kuin ulkopuolelta ja ohjata sen perusteella elimistön toimintaa.

Aivojen kehitys ja toiminta

Hormonit ja hermosto

Ihmiskehon luusto

Keuhkojen rakenne ja pinta-ala

Mahalaukku

Maksa on elimistömme painavin sisäelin

Ruoansulatus

Sydämen osat ja toiminta

 

Rokotteet ja antibiootit

Lepra, rutto, polio, isorokko, influenssa ja tuberkuloosi ovat herättäneet kauhua ja surmanneet ihmisiä kautta historian. Tartuntataudit ovat tappaneet ihmisiä enemmän kuin kaikki sodat yhteensä.

Rokotteet ja antibiootit

Kirurgian historiaa

Tieteen saavutukset ja lääketieteen kehitys ovat mullistaneet kirurgian. Toipuminen leikkauksista on vuosien myötä nopeutunut. Moni entisajan kuolemansairaus on nykyään helppo parantaa ja tulevaisuus tuo entistä tehokkaampia hoitokeinoja. 

Kirurgian historiaa

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit