Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Biologia pääkuva

Ympäristöekologia

Ekologiset tutkimusaiheet ovat moninaisia ja vaihtelevat kokonaisen ekosysteemin tarkastelusta yksittäisen lajin elintapojen tutkimukseen. Ympäristöongelmat voivat olla mittakaavaltaan maailmanlaajuisia tai paikallisia.

Tietolaatikko

Opetussuunnitelman mukaiset kurssin tavoitteet ovat, että opiskelija

  • osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon
  • ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle
  • hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä
  • tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin
  • tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmiaosaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tulokset
  • kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus käsittää laajimmillaan kaiken elollisen kirjon, mitä maapallolla esiintyy. Suomessa pyritään kiinnittämään huomiota erityisesti monimuotoisen metsäluonnon säilyttämiseen.

Ilmaston muuttuminen näkyy eri puolilla maailmaa eri tavoin, mutta meidän kaikkien yhteinen tehtävämme on hidastaa muutoksen etenemistä. Maapallon kun pitäisi pysyä asuttavana myös meidän jälkeemme. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata hyvät elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville.

Ekologinen tutkimus ja ympäristöongelmat

Ekologiset tutkimusaiheet ovat moninaisia ja vaihtelevat kokonaisen ekosysteemin tarkastelusta  yksittäisen lajin elintapojen tutkimukseen. Usein tarkastelun kohteina ovat lajien väliset vuorovaikutussuhteet, esimerkiksi lajien välinen kilpailu.

Ympäristöongelmat voivat olla mittakaavaltaan maailmanlaajuisia tai paikallisia. Rehevöityvän järven tilaan voidaan vaikuttaa paikallisesti esimerkiksi siten, että pienennetään maatalouden aiheuttamaa ravinnekuormaa rakentamalla ojiin saostualtaita ja estetään saunojen pesuvesien valuminen suoraan järveen.

Globaalien ympäristöongelmien ratkaisut vaativat valtioiden välisiä sopimuksia ja yhteistyötä. Ilmaston muuttuminen näkyy eri puolilla maailmaa eri tavoin, mutta meidän kaikkien yhteinen tehtävämme on hidastaa muutoksen etenemistä.

Kestävän kehityksen alkeet

Biodiversiteetti ja sen merkitys

Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus käsittää laajimmillaan kaiken elollisen kirjon, jota maapallolla esiintyy. Suomen luonnon monimuotoisuuteen kuuluvat siis niin päivänkakkarat, männyt ja mustikat kuin valkolehdokki tai tikankonttikin. Monimuotoisuuden määrittämiseen on kehitetty mittareita. Suomessa pyritään kiinnittämään huomiota erityisesti monimuotoisen metsäluonnon säilyttämiseen.

Ihmisen toiminta on muokannut luontoamme merkittävästi aikojen kuluessa. Ihminen paitsi luo lajeille elinympäristöjä samalla hävittää niitä toisaalla. Pellot ja hakamaat ovat elinympäristöjä, jotka ovat vähenemässä ja joiden lajisto harvinaistuu. Lehmät voivat toimia niittyjen kunnossapitäjinä. Vesistöjen kunnostuksilla puolestaan pyritään parantamaan muun muassa vesilintujen elinoloja.

Eri eliölajit tarvitsevat erilaisia suojelutoimia. Esimerkiksi, jos kyseessä on vaikkapa muuttolintu, lajin elinympäristön suojeleminen pelkästään Suomessa ei riitä, vaan tällöin suojelutoimia tarvitaan yli maiden rajojen. Euroopan Unionin direktiivit säätelevät lajien suojelua koko Euroopan alueella.

Suomen luonnon haavoittuvuus

Suoluonnon suojelu on meillä Suomessa erityisen tärkeää. Suot erotetaan erilaisiksi suotyypeiksi niiden kasvillisuuden ja pinnanmuotojen mukaan. Tyypillistä soiden kasvillisuudessa ovat sammalet, joita on runsaasti. Suolla maan pintakerros on turvetta, jota syntyy kuolleesta kasviaineksesta. Vaikka suot ovat yleensä vetisiä paikkoja, saattavat suon kasvit kärsiä ajoittain kuivuudesta.

Miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Suomen luontoon ja erityisesti metsiimme? Puiden kasvulle lämpötilojen kohoaminen tuo kahtalaisia vaikutuksia: puun tuotto voi parantua, mutta tuhohyönteisten määrät saattavat puolestaan lisääntyä, kun talvista tulee leudompia. Pysyykö pohjoinen eliölajistomme perässä ilmastonmuutoksen edetessä?

Alkuperäisten lajien säilymistä voivat uhata ihmisen toimien ohella myös tulokaslajien aiheuttama kilpailu. Maamme tunnetuimpiin eläimiin kuuluva saimaannorppa on ainutlaatuinen laji, sillä sitä ei tavata missään muualla maailmassa. Suomalaisilla on vastuu saimaannorpan ja sen elinympäristön säilyttämisestä.

  • 2021 kevät: biologia

    Biologian yo-koe ja oikeat vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio julkaistaan ja hyvän vastauksen piirteet yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2020 syksy: biologia

    Biologian yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio julkaistaan ja hyvän vastauksen piirteet yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.