Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Jäätelöpallon hintaan vaikuttavat sijainti ja pallon koko

Jäätelökioski
Jäätelökioski Kuva: Yle jono

Kuningaskuluttaja keräsi kesän alussa hintatietoja ympäri maata pienen jäätelöpallon hinnoista. Kysyimme reilun kuukauden ajan verkossa jäätelön hintoja. Halvimmalla irtojäätelöä saa pieniltä paikkakunnilta ja kalleimmat jäätelöt ovat pienten valmistajien erikoisjäätelöitä. Myös jäätelöiden koostumus vaikuttaa hintaan, suurten valmistajien pallot ovat painoltaan heppoisempia kuin esimerkiksi tilajäätelöt.

Halvimmat jäätelöpallot (2,20 euroa) löytyivät Posiolta, Pyhäsalmelta ja Kaustisilta. Kalleimmat jäätelöpallot olivat Helsingin Jäätelötehtaan kioskeilla: yksi pallo tavalliseen vohveliin maksaa 3,80 euroa, aidosta vohvelista pitää maksaa 20 senttiä lisää.

- Mutta meidän pallomme ovat tosi isoja, puolustaa hintaa jäätelöyrittäjä Annette Magi Helsingin Jäätelötehtaasta.

Magin mukaan he myös kouluttavat myyjänsä niin, että pallot ovat reilun kokoisia.

- Pallojen koko on myyjillä välillä riistäytynyt jo liian suureksi loppukesästä, joten on pitänyt siihen vähän jopa puuttua, Magi nauraa.

Pallojen koko on myyjillä välillä riistäytynyt jo liian suureksi loppukesästä

Helsingin Jäätelötehdas myös lupaa verkkosivuillaan, että jäätelö on aina tuoretta: "mikä tänään valmistetaan se huomenna myydään." Yritys on myös menestynyt muiden medioiden tekemissä vertailuissa, kun on myös punnittu palloja. Jäätelöjen koostumuksessa on eroja, jotka selittävät hintoja.

Tilajäätelö on täyttä tavaraa

Myös Muurasjärvellä jäätelöä maitotilalla myyvä Juha Lamminniemi sanoo, että jäätelöissä on eroja, kun niitä punnitsee.

- Jos Ingmanin peruspallo painaa noin 80 grammaa, niin meidän yhdessä kauhallisessa on 100-110 grammaa jäätelöä, Juha Lamminniemi vakuuttaa.

Lamminniemen mukaan heidän jäätelöönsä ei "vispata ilmaa" sekaan. Hintavertailussa Liisankankaan tilajäätelö on jonkin verran hintavampaa moniin muihin jäätelökioskeihin verrattuna: yksi kauhallinen maksaa kolme euroa.

Gelato
Gelato Kuva: Yle kauha

Pihtiputaan lähellä sijaitseva jäätelöyrittäjä onkin poikkeus vertailun jäätelökioskien joukossa. Se on niin sanottua tilajäätelöä. Lamminniemi tekee yhdessä puolisonsa Jaana Aholan kanssa italialaistyyppistä jäätelöä maitotilan omasta maidosta, vain makuaineet tulevat Italiasta.

- Etsin Italiasta sellaisen toimittajan, joka ei käytä keinotekoisia aineita, esimerkiksi emulgointiaineita, kertoo Jaana Ahola.

- Se oli yllättävän vaikeaa, tämä luonnollisuus ei ollut Italiassa niin kovassa huudossa kuin täällä. Mutta löysin lopulta toimittajan, jonka minttu on uutettu mintunlehdistä ja lakritsi lakritsakasvin juuresta.

Viime kesänä aloitettu jäätelön tekeminen on lähtenyt niin vauhdikkaasti liikkeelle, että oman pihapuodin lisäksi Liisankankaan jäätelöä myydään kesätapahtumissa kiertävässä jäätelöautossa sekä myös omassa kioskissa Pihtiputaan keskustassa.

Nestle antaa suositushinnat

Nestle omistaa Pingviini- ja Mövenpick-tuotemerkit Suomessa. Yhtiö antaa Pingviini-kioskien pitäjille suosituksia hinnoittelusta, mutta yrittäjilla on vapaat kädet hinnoittelussa. Lakikin kieltää tuottajaa määrämästä hinnoittelusta. Nestlen suositushinnat ovat:

  • Pingviini pallo = 80 g hinta 2,20 €
  • Pingviini iso pallo = 120 g hinta 3,00 €
  • 2 Pingviini palloa = 2 x 60 g hinta 3,00 €
  • Mövenpick pallo = 80 g hinta 3,00 €
  • Mövenpick iso pallo = 120 g hinta 3,90 €
  • Jäätelöannokset hinta 3,00 - 4,80 €

Nestle myös järjestää jäätelökioskiyrittäjille ja -myyjille laajasti koulutusta. Tänä vuonna myyjäkoulutukseen osallistui noin 600 kioskimyyjää.

Jäätelön kulutus on laskenut 2011–2012 viidenneksen

- Myyjien koulutuksen aiheita ovat hygienia, tuotelaatu, omavalvonta ja annosten teko, kertoo Nestlen viestintäpäällikkö Aino Pajukangas.

- Pallojen teko on yksi merkittävä osa koulutusta. Koulutuksen avulla pyrimme hyvään työergonomiaan sekä tasalaatuisuuteen. Suosittelemme esimerkiksi myyjiä harjoittelemaan pallojen tekemistä keittiövaa’an avulla.

Vero nostaa hintaa

Niin sanottu makeisvero on hilannut jäätelön hintaa ylöspäin viime vuosina. Valmistevero tuli voimaan vuoden 2011 alussa, ja sitä nostettiin viime vuonna. Veroa pitää maksaa 95 senttiä jäätelökilolta.

- Jäätelön kokonaiskulutus on laskenut vuosina 2011–2012 viidenneksen. Tätä ennen jäätelön kulutus on ollut hyvin hyvin tasaista vuodesta 1995 lähtien, sanoo Nestlen Aino Pajukangas.

Vero onkin siirtynyt suoraan kuluttajahintoihin.

Hinnat kartalla

Kokosimme kuluttajilta saamamme yli 70 hintatietoa allaolevaan karttaan, josta voit katsoa, mitä jäätelö maksaa sinun lähelläsi. Mukana on myös kommenteja palvelusta ja mm. siitä, saako uuden pallon, jos ensimmäinen putoaa maahan.

Näytä jäätelön hinnat suuremmalla kartalla

Hintatietoja on tarkastettu pistokokein. Jos löydät virheitä, ota yhteyttä Kuningaskuluttajan toimitukseen.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.