Hyppää pääsisältöön

Suvi-Anne Siimes nousi nopeasti politiikan huipulle, tippui äkkiä alas

Suvi-Anne Siimes nousi vasemmistoliiton puheenjohtajaksi 35-vuotiaana vuonna 1998. Nuoren taloustieteilijän nousu oli ollut nopea, mutta poliittinen ura loppui yhtäkkisesti Siimeksen eroon vuonna 2006. Uudistajan mitta täyttyi entisten taistolaisten vaikutusvaltaan puolueessa.

Koko vasemmistoliiton olemassaolon ajan puoluetta johtanut Claes Andersson jättäytyi pois puheenjohtajan paikalta vuonna 1998. Uudeksi puoluejohtajaksi oli kaksi kärkiehdokasta: varapuheenjohtaja Siimes ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Martti Korhonen.

Ajankohtaisessa kakkosessa esiteltiin ehdokkaat ja spekuloitiin erilaisilla äänestystuloksilla. Näytti siltä, että Siimeksen ainoa keino päästä puheenjohtajaksi olisi saada jo ensimmäisellä äänestyskierroksella yli puolet äänistä. Muiden ehdokkaiden äänestäjät kun luultavasti äänestäisivät seuraavalla kierroksella Korhosta.

Puoluekokouksessa Kuopiossa Siimes valittiin puheenjohtajaksi. Hän sai ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä ja 50 ääntä enemmän kuin Korhonen. Toimittaja kutsui "nuorta sujuvasanaista kansantaloustieteilijää taivaanlahjaksi vasemmistoliitolle."

Yksinkertainen valinta ei kuitenkaan ollut. Koko edellisen yön oli Kuopiossa lobattu ja neuvoteltu. Siimes kertoo yöllisessä nauhoituksessa toimittajalle, että Korhonen oli yrittänyt saada hänet luopumaan puheenjohtajakisasta, tarjoten hänelle puoluesihteerin paikkaa ja tv-esiintymisiä.

Myös puoluesihteerin paikoista kisanneita oli yritetty saada jättäytymään kisasata pois. Muun muassa Piia Rantalaa oli yritetty saada kisasta ulos lupaamalle hänelle työpaikka erästä ammattiyhdistysliikettä lähellä olevasta projektista.

Tuore puheenjohtaja nostettiin hallitukseen kulttuuriministeriksi Claes Anderssonin tilalle.

Vaikea hallituspäätös

Seuraavan vuoden eduskuntavaalien jälkeiset hallitusneuvottelut olivat vasemmistoliitolle vaikeat. Puolue päätti hallitukseen menosta vasta äänestämisen jälkeen. Päätös oli monen korkean profiilin poliitikon mielestä virhe.

Siimeksestä tuli toinen valtiovarainministeri ja jakoi ministeriönsä kokoomuksen Sauli Niinistön kanssa.

Seuraavassa hallituksessa vasemmistoliitto ei ollut mukana.

Yllättävä ero

Vuonna 2006 Siimes ilmoitti yllättäen eroavansa puolueensa johdosta ja jättävänsä politiikan.

"En halua olla omalla toiminnallani edistämässä entisten taistolaisten valintaa eduskuntaan", Siimes perusteli. Yleisesti tämän ajateltiin tarkoittavan saman vaalipiirin kansanedustaja Jaakko Laaksoa.

"Meillä on siellä jossakin piilopuolueohjelmassa joku marxismi-leninismin käsikirja. Että jos joku ajatus ei löydy sieltä niin se on vaarallinen. Mun mielestä se käsikirja nyt vaan pitäis yksinkertaisesti lahjoittaa antikvariaattiin", Siimes sanoi.

"Ero ei ollut mikään yllätys, mutta se, että se tehtiin näin dramaattisesti ja nopeasti oli. Oikeastaan pahoittelen sitä", kommentoi entinen puheenjohtaja Andersson.

Vasemmistoliiton johtoon Siimeksen jälkeen valittiin Martti Korhonen.

Suvi-Anne Siimes siirtyi ensin Lääketeollisuus-yhdistyksen toimitusjohtajaksi ja sitten Työeläkevakuuttajan TELAn toimitusjohtajaksi.

"Mä oon suunnitellut, että en sinne palaa. Mä oon nyt täällä, en tiedä oonko mä kapitalistin töissä, mutta palkkatöissä ja mä koitan sen oman korteni kekoon suomalaisen hyvinvoinnin eteen tehdä täällä", Siimes vastasi kysymykseen mahdollisesta politiikkaan paluusta A-plus-ohjelmassa vuonna 2011.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.