Hyppää pääsisältöön

Suvi-Anne Siimes nousi nopeasti politiikan huipulle, tippui äkkiä alas

Suvi-Anne Siimes nousi vasemmistoliiton puheenjohtajaksi 35-vuotiaana vuonna 1998. Nuoren taloustieteilijän nousu oli ollut nopea, mutta poliittinen ura loppui yhtäkkisesti Siimeksen eroon vuonna 2006. Uudistajan mitta täyttyi entisten taistolaisten vaikutusvaltaan puolueessa.

Koko vasemmistoliiton olemassaolon ajan puoluetta johtanut Claes Andersson jättäytyi pois puheenjohtajan paikalta vuonna 1998. Uudeksi puoluejohtajaksi oli kaksi kärkiehdokasta: varapuheenjohtaja Siimes ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Martti Korhonen.

Ajankohtaisessa kakkosessa esiteltiin ehdokkaat ja spekuloitiin erilaisilla äänestystuloksilla. Näytti siltä, että Siimeksen ainoa keino päästä puheenjohtajaksi olisi saada jo ensimmäisellä äänestyskierroksella yli puolet äänistä. Muiden ehdokkaiden äänestäjät kun luultavasti äänestäisivät seuraavalla kierroksella Korhosta.

Puoluekokouksessa Kuopiossa Siimes valittiin puheenjohtajaksi. Hän sai ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä ja 50 ääntä enemmän kuin Korhonen. Toimittaja kutsui "nuorta sujuvasanaista kansantaloustieteilijää taivaanlahjaksi vasemmistoliitolle."

Yksinkertainen valinta ei kuitenkaan ollut. Koko edellisen yön oli Kuopiossa lobattu ja neuvoteltu. Siimes kertoo yöllisessä nauhoituksessa toimittajalle, että Korhonen oli yrittänyt saada hänet luopumaan puheenjohtajakisasta, tarjoten hänelle puoluesihteerin paikkaa ja tv-esiintymisiä.

Myös puoluesihteerin paikoista kisanneita oli yritetty saada jättäytymään kisasata pois. Muun muassa Piia Rantalaa oli yritetty saada kisasta ulos lupaamalle hänelle työpaikka erästä ammattiyhdistysliikettä lähellä olevasta projektista.

Tuore puheenjohtaja nostettiin hallitukseen kulttuuriministeriksi Claes Anderssonin tilalle.

Vaikea hallituspäätös

Seuraavan vuoden eduskuntavaalien jälkeiset hallitusneuvottelut olivat vasemmistoliitolle vaikeat. Puolue päätti hallitukseen menosta vasta äänestämisen jälkeen. Päätös oli monen korkean profiilin poliitikon mielestä virhe.

Siimeksestä tuli toinen valtiovarainministeri ja jakoi ministeriönsä kokoomuksen Sauli Niinistön kanssa.

Seuraavassa hallituksessa vasemmistoliitto ei ollut mukana.

Yllättävä ero

Vuonna 2006 Siimes ilmoitti yllättäen eroavansa puolueensa johdosta ja jättävänsä politiikan.

"En halua olla omalla toiminnallani edistämässä entisten taistolaisten valintaa eduskuntaan", Siimes perusteli. Yleisesti tämän ajateltiin tarkoittavan saman vaalipiirin kansanedustaja Jaakko Laaksoa.

"Meillä on siellä jossakin piilopuolueohjelmassa joku marxismi-leninismin käsikirja. Että jos joku ajatus ei löydy sieltä niin se on vaarallinen. Mun mielestä se käsikirja nyt vaan pitäis yksinkertaisesti lahjoittaa antikvariaattiin", Siimes sanoi.

"Ero ei ollut mikään yllätys, mutta se, että se tehtiin näin dramaattisesti ja nopeasti oli. Oikeastaan pahoittelen sitä", kommentoi entinen puheenjohtaja Andersson.

Vasemmistoliiton johtoon Siimeksen jälkeen valittiin Martti Korhonen.

Suvi-Anne Siimes siirtyi ensin Lääketeollisuus-yhdistyksen toimitusjohtajaksi ja sitten Työeläkevakuuttajan TELAn toimitusjohtajaksi.

"Mä oon suunnitellut, että en sinne palaa. Mä oon nyt täällä, en tiedä oonko mä kapitalistin töissä, mutta palkkatöissä ja mä koitan sen oman korteni kekoon suomalaisen hyvinvoinnin eteen tehdä täällä", Siimes vastasi kysymykseen mahdollisesta politiikkaan paluusta A-plus-ohjelmassa vuonna 2011.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.