Hyppää pääsisältöön

Yleisurheilijoiden leirillä 1976 tanssittiin ja puhuttiin alkoholista

Montrealin olympialaisiin valmistava yleisurheilijoiden yhteisleiri kokosi yhteen suomalaiset huippu-urheilijat. Leirillä tietenkin harjoiteltiin ja urheiltiin, mutta myös nostatettiin yhteishenkeä ja pidettin hauskaa. Lähde kuvausryhmän mukana tanssimaan Nina ja Rune Holménin kanssa tai filosofiselle baarikeskustelulle Reijo Ståhlbergin seuraan.

Tietolaatikko

Ohjelmassa on haastateltu seuraavia henkilöitä: valmennuspäällikkö Antti Lanamäki, valmentaja Pertti Helin, liiton puheenjohtaja Yrjö Kokko, lajijohtaja Esko Olkkonen, lääkärit Pekka Peltokallio ja Pertti Puhakka, urheilijat Riitta Salin, Marika Lindholm, Pirjo Häggman, Mona-Lisa Pursiainen, Markku Laine, Reijo Salminen, Reijo Ståhlberg, Hannu Siitonen, Lasse Viren, Nina ja Rune Holmen, Pentti Kuukasjärvi, Tuula Rautanen, Pirkko Helenius, Antti Loikkanen ja Arto Pasanen.

Ohjelmassa pääsee ääneen niin valmennusjohtoa kuin lääkäreitä ja tietenkin itse urheilijoita. Muun muassa Suomen naisten pikaviestijoukkue Mona-Lisa Pursiainen, Riitta Salin, Marika Lindholm ja Pirjo Häggman kertovat valmistautumisestaan ja tavoitteistaan.

Ohjelman alussa ja lopussa kuullaan valmennuspäällikkö Antti Lanamäen mietteitä olympiavuodesta. Suomen tavoite on kova: neljästä viiteen mitalia ja saman verran pistesijoja.

Leirin iltamissa kuulantyöntäjä Reijo Ståhlberg kertoo loukkaantumisistaan ja Turun kaupungin asuntopolitiikan sanelemasta "pakkoavioliitostaan".

Ohjelmassa joukkueen lääkäri Pekka Peltokallio kertoo miten ja miksi urheilijoiden terveyttä seurataan. Hän myös pohtii alkoholin asemaa huippu-urheilussa.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto