Hyppää pääsisältöön

Kun syömisestä tuli herkuttelua

Suomalaiset ovat opetelleet nauttimaan ruuasta ja sen valmistamisesta jo vuosia.

"Yhä useampi etsii elämänsisältöä ruokalautaselta, joka on aina vain eksoottisempi ja kalliimpi." Kulinarismi oli iso juttu jo parikymmentä vuotta sitten. Ulkona syöminen yleistyi kaikissa tuloluokissa. Ruokablogeista ei vielä ollut tietoakaan, mutta keittokirjat olivat suosittuja.

"Ruoka on trippi. Hyvä ruoka voi olla matka minkälaiseen tajuntaan tahansa", kuvasi keittokirjailija Lars Johansson Ajankohtaisessa Kakkosessa (1990).

Johansson muistutti, että hyvää ruokaa voi tehdä myös yksinkertaisista aineksista.

"Elämää ei ole tarkoitus viettää keittiössä. Mieluummin mä vietän sen vaikka makuukammarissa."

Kukkokiekuu (1986) pohti kiinalaisen ruoan uskonnollis-filosofista ulottuvuutta. Studiossa oli kaksi kiinalaista kokkia valmistamassa kiinalaista ruokaa. Läpi ohjelmainsertin katsojat saivatkin kuunnella herkullisesti paistuvan lihan tirinää.

Toimittaja Yrjö Länsipuro kävi Tokiossa tutustumassa tonnikalahuutokauppaan ja maistelemassa sushia (1990). Kunnolla sushi tuli Suomeen kunnolla vasta kymmenisen vuotta myöhemmin. Nyt se on täällä jo tuttu herkku. Harva sushinsyöjä lienee silti nähnyt, mistä merilevän väliin rullatut tonnikalapalat tulevat.

1980-luvulla maahamme saapuivat amerikkalaistyyliset hampurilaisravintolat. Niiden ravintoarvot arveluttivat, mutta ainakin ne opettivat nuorille "edes jonkunmoista ravintolakulttuuria".

Seuraavalla vuosikymmenellä syntynyt pikaruokakulttuurin kyseenalaistava slow food -liike rantautui myös Suomeen. Ruoasta oli tarkoitus nautiskella hitaasti hyvässä seurassa.

"Siinä puhutaan mitä mieleen tulee. Ei mitään kovin filosofisia juttuja. Etupäässä ihmiset kertovat toisilleen, kuinka hyvä olo on", Slow Food Finlandin puheenjohtaja Pentti Arvela kuvasi.

Teksti: Anni Kemppainen

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto