Hyppää pääsisältöön

Boheemikapitalismi tarjoaa ratkaisuja työelämän murrokseen

Vuonna 2012 ilmestyi termi boheemikapitalismi talous- ja politiikkakeskusteluun. Boheemitalous ja -kapitalismi yrittävät vastata työelämän murrokseen. Ei pitäisi taistella esimerkiksi robotiikkaa vastaan, vaan hyödyntää robottien tekemän työn kautta vapautuva työvoima luovasti.

Tietolaatikko

Cristina Andersson ja Jari Kaivo-oja: Bohobusiness,
Ihmiskunnan voitto koneesta. Talentum 2012. 291 s.

Voittamisvalmentaja Cristina Andersson ja dosentti Jari Kaivo-Oja kirjoittivat aiheesta kirjan Bohobusiness: Ihmiskunnan voitto koneesta. Heidän mukaansa kaikenlaiset yksinkertaiset työtehtävät voisi jättää robottien tehtäväksi. Kirjassa yksi esimerkki on asianajaja, jonka töistä suurimman osan tekee robottityökaveri.

”Jokainen ihminen on luova, autenttinen, aloitteellinen persoonallisuus ja se on sitä boheemisuutta, mitä me tässä kirjassa käsitellään. Jokaisessa meissä asuu pieni boheemi ja tulevaisuudessa meidän tulee entistä enemmän miettiä, että miten se pieni boheemi ihminen sitten kasvaa vahvemmaksi tässä murroksessa", kertoo Kaivo-Oja Ylen aamu-tv:ssä.

"Pitäisi enemmän rakentaa sellaista talousjärjestelmää, jossa omavaraistalous, vaihdantatalous ja sitten tämä markkinatalouden reunoilla roikkuva luova talous muodostaisivat sellaisen kokonaisuuden, joka lähtisi yksilönvalinnoista. Nythän esimerkiksi tuomitsemme downshiftaajat, että he ovat yhteiskunnan pettureita. Mutta eivät he ole, jos se elättävät itse itsensä", sanoo Andersson, jonka mielestä nykyinen talousjärjestelmämme on pelkästään markkinatalouden varaan rakentuva.

Kirjailijoiden mielestä tulevaisuudessa ihmisen ja robotin suhteeksi on kaksi vaihtoehtoa. Se joko korvaa ihmistä tai siitä tulee ihmisen työtä tukeva teknologinen ratkaisu. Kirjailijat kannustavat poliitikkoja pyrkimään jälkimmäiseen.

Mutta jos kone tekee työt ja ihmiset toteuttavat kauan unohduksissa olleita unelmiaan, mistä saadaan rahaa?

”Kirjassamme korostamme sosiaalisia innovaatioita”, vastaa Kaivo-Oja. Heidän mukaansa pitäisi lisätä tietoisuutta aiheesta, jottei aina tarvitsisi kriisien kautta muuttaa yhteiskuntaa. Työelämän ja sosiaalisen elämän murros tulisi toteuttaa jo ennen kuin robotit oikeasti tekevät kaiken työn ja tuottavat kaiken rahan.

Aiheeseen pureutui myös Politiikkaradio, jossa toimittaja Sakari Sirkkanen haastoi kirjailijoita heidän visioidensa realiteeteista.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto