Hyppää pääsisältöön

Elias Simojoki - heimosoturi, joka ratsasti pyhällä vihalla

Elias Simojoki oli tulisieluinen pappi itsenäistyneen Suomen alkuvuosikymmeninä. Hän oli myös voimakkaan kansallistunteen ja heimoaatteen läpitunkema kansankiihoittaja, joka ei epäröinyt tarttua aseeseen, jos isänmaan etu sitä vaati. Pimeän puolella -sarjan osassa "Pyhä viha" tarkastellaan isänmaallisen Simojoen lyhyttä mutta aatteen palolla kyllästettyä elämää.

Pohjanmaalla syntynyt Elias Simojoki (1899 -1940) sai jo varhaisessa nuoruudessaan voimakkaan kansallisen herätyksen, johon kuului saumattomasti heimoaatteen ja kansallisen yhtenäisyyden vaaliminen. Hän muun muassa vastusti kiihkeästi venäläistämistoimia Suomessa, mutta aseeseen hän tarttui vasta sisällissodassa 1918.

Sisällissota oli myös Simojoelle perustavanlaatuinen ja traumaattinen kokemus. Suomalainen sivistyneistö kun oli rakentanut oman kuvansa sen varaan, että se oli kansan kanssa yhtä. Nyt tuo yhtenäisyys oli uhattuna, vieläpä niin, että "osa kansasta oli iskenyt puukon omiensa selkään ja liittoutunut vieraan kanssa", toteaa sosiologian professori Risto Alapuro ohjelmassa. Simojoki taisteli valkoisten puolella, olihan vastapuoli liittoutunut uskottoman vihollisen kanssa. Hän oli vapauttamassa Oulua, mutta osallistui sotatoimiin myös muilla paikkakunnilla. Hän tunsi ylpeyttä toimistaan, esimerkiksi ollessaan mukana valloittamassa Tamperetta.

Sotiminen ei Simojoen osalta suinkaan päättynyt sisällissotaan. Utopia Suur-Suomesta kiihotti Simojokea useisiin heimosotiin 1930-luvulla. Näissä heimosodissa vapaaehtoisista koostuneet suomalaisjoukot kävivät Karjalan metsissä ankaria taisteluita tavoitteenaan liittää Karjala osaksi Suomea.

Simojoki kävi heimosotaa myös Viron puolella. Siellä hän johtamansa Isänmaallisen Kansanliikkeen IKL:n nuorisojärjestön Sinimustien kanssa osallistui vuonna 1935 Viron äärioikeiston vapsien epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen. Suomessa asiasta nousi kohu. Olihan Simojoki paitsi pappi, mutta myös nuorisojohtaja ja jo tuolloin kansanedustaja. Lisäksi tapauksen jälkiselvittelyssä paljastui Simojoen kirjoittama kirje, jossa hän kirjoitti haluavansa lähettää poliittiset vastustajansa keskitysleirille.

Heimokansojen auttamiseksi mutta ennen kaikkea kaikkien Karjalan maiden liittämiseksi Suomeen, Simojoki perusti aateveljiensä kanssa Akateemisen Karjala-Seuran AKS:n (1922 - 1944). Tavoitteena oli siis luoda Suur-Suomi. Perustajajäsenenä Simojoki oli AKS:n valajäsen numero yksi. Alapuron mukaan AKS:ssa oli vallalla kaksi tunnetilaa, isänmaanrakkaus ja "ryssänviha", jotka sulautuivat ikään kuin yhdeksi Suur-Suomi - ajatuksessa, joka oli isänmaallinen, mutta samalla se oli "ryssää" vastaan suunnattu. Isänmaanrakkaus oli myös yksi Simojoen käyttämän termin "sinimustauskon" peruspilareita uhrivalmiuden ja sankarihurskauden ohella.

Vihan lietsonta monenlaisia ihmisryhmiä kohtaan oli tyypillistä 1930-luvulla. Vihan kohteina olivat muun muassa juutalaiset, kommunistit, venäläiset ja ruotsinkieliset. Vihan lietsonnasta seurasi usein myös konkreettisia toimia kuten erilaisia tuhotöitä ja väkivaltaisia muilutuksia, joihin Simojokikin osallistui ajan hengen mukaisesti.

Taistelu kansallisesta yhtenäisyydestä vei Simojoen lopulta parlamentarismin ytimeen, kun hänet valittiin eduskuntaan 1933 IKL:n riveistä. IKL oli perustettu pian Mäntsälän kapinan kukistumisen jälkeen Lapuan liikkeen raunioille. Risto Alapuron mukaan on perusteltua väittää, että poliitikkona Simojoki oli ennen kaikkea anti-demokraatti, joka oli tullut politiikkaan lopettaakseen sen. IKL ja Simojoki eivät suostuneet kompromisseihin, sen sijaan molemmat vaativat ehdottomuutta ja uhrautumista. Pimeän puolella -sarjan juontajan, psykiatri Hannu Lauerman mukaan toisen ihmisarvon kiistäminen ja käsitys oman kansan erityisestä ylemmyydestä voivat olla merkki todellisuudentajun heikentymisestä. Mutta Simojoelle ne merkitsivät ennen kaikkea totuuden voittoa. Teologi Leea Ohtamaa sanoo, että Simojoki tarkoitti "totuuden voittamisella" heimokansojen vapauttamista ja Jumala armahdusta. Eikä Jumala unohda korvata heimokansoille niiden kärsimiä vääryyksiä, joita Suomen kansa on tehnyt. Muutoin Simojoen Jumala-kuva noudatteli körttiläisten näkemystä suuresta ja armollisesti Jumalasta.

Talvisodan syttyessä Simojoki lähti viimeisen kerran heimosotaan uskottoman vihollisen kimppuun rykmentin pastorina. Tammikuun 25. päivänä 1940 Simojoki hiihti Impilahdella Koirinojan jäälle vapauttaakseen kituvan hevosen kärsimyksistään. Simojoen onnistui ampumalla lopettaa hevonen, mutta kuoli kyseisen järven jäälle itsekin venäläisten konekivääritulitukseen.

Tietolaatikko

Muilutus tarkoittaa yhdistettyä sieppausta ja pahoinpitelyä. Sillä tarkoitetaan myös henkilön väkivaltaista kuljettamista toiselle paikkakunnalle tai valtakunnan rajan taakse, tyypillisesti itärajalle. Sana yhdistetään Suomessa Lapuan liikkeeseen, joka käytti muilutuksia vasemmiston pelottelukeinona 1930-luvulla.

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.