Hyppää pääsisältöön

Elias Simojoki - heimosoturi, joka ratsasti pyhällä vihalla

Elias Simojoki oli tulisieluinen pappi itsenäistyneen Suomen alkuvuosikymmeninä. Hän oli myös voimakkaan kansallistunteen ja heimoaatteen läpitunkema kansankiihoittaja, joka ei epäröinyt tarttua aseeseen, jos isänmaan etu sitä vaati. Pimeän puolella -sarjan osassa "Pyhä viha" tarkastellaan isänmaallisen Simojoen lyhyttä mutta aatteen palolla kyllästettyä elämää.

Pohjanmaalla syntynyt Elias Simojoki (1899 -1940) sai jo varhaisessa nuoruudessaan voimakkaan kansallisen herätyksen, johon kuului saumattomasti heimoaatteen ja kansallisen yhtenäisyyden vaaliminen. Hän muun muassa vastusti kiihkeästi venäläistämistoimia Suomessa, mutta aseeseen hän tarttui vasta sisällissodassa 1918.

Sisällissota oli myös Simojoelle perustavanlaatuinen ja traumaattinen kokemus. Suomalainen sivistyneistö kun oli rakentanut oman kuvansa sen varaan, että se oli kansan kanssa yhtä. Nyt tuo yhtenäisyys oli uhattuna, vieläpä niin, että "osa kansasta oli iskenyt puukon omiensa selkään ja liittoutunut vieraan kanssa", toteaa sosiologian professori Risto Alapuro ohjelmassa. Simojoki taisteli valkoisten puolella, olihan vastapuoli liittoutunut uskottoman vihollisen kanssa. Hän oli vapauttamassa Oulua, mutta osallistui sotatoimiin myös muilla paikkakunnilla. Hän tunsi ylpeyttä toimistaan, esimerkiksi ollessaan mukana valloittamassa Tamperetta.

Sotiminen ei Simojoen osalta suinkaan päättynyt sisällissotaan. Utopia Suur-Suomesta kiihotti Simojokea useisiin heimosotiin 1930-luvulla. Näissä heimosodissa vapaaehtoisista koostuneet suomalaisjoukot kävivät Karjalan metsissä ankaria taisteluita tavoitteenaan liittää Karjala osaksi Suomea.

Simojoki kävi heimosotaa myös Viron puolella. Siellä hän johtamansa Isänmaallisen Kansanliikkeen IKL:n nuorisojärjestön Sinimustien kanssa osallistui vuonna 1935 Viron äärioikeiston vapsien epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen. Suomessa asiasta nousi kohu. Olihan Simojoki paitsi pappi, mutta myös nuorisojohtaja ja jo tuolloin kansanedustaja. Lisäksi tapauksen jälkiselvittelyssä paljastui Simojoen kirjoittama kirje, jossa hän kirjoitti haluavansa lähettää poliittiset vastustajansa keskitysleirille.

Heimokansojen auttamiseksi mutta ennen kaikkea kaikkien Karjalan maiden liittämiseksi Suomeen, Simojoki perusti aateveljiensä kanssa Akateemisen Karjala-Seuran AKS:n (1922 - 1944). Tavoitteena oli siis luoda Suur-Suomi. Perustajajäsenenä Simojoki oli AKS:n valajäsen numero yksi. Alapuron mukaan AKS:ssa oli vallalla kaksi tunnetilaa, isänmaanrakkaus ja "ryssänviha", jotka sulautuivat ikään kuin yhdeksi Suur-Suomi - ajatuksessa, joka oli isänmaallinen, mutta samalla se oli "ryssää" vastaan suunnattu. Isänmaanrakkaus oli myös yksi Simojoen käyttämän termin "sinimustauskon" peruspilareita uhrivalmiuden ja sankarihurskauden ohella.

Vihan lietsonta monenlaisia ihmisryhmiä kohtaan oli tyypillistä 1930-luvulla. Vihan kohteina olivat muun muassa juutalaiset, kommunistit, venäläiset ja ruotsinkieliset. Vihan lietsonnasta seurasi usein myös konkreettisia toimia kuten erilaisia tuhotöitä ja väkivaltaisia muilutuksia, joihin Simojokikin osallistui ajan hengen mukaisesti.

Taistelu kansallisesta yhtenäisyydestä vei Simojoen lopulta parlamentarismin ytimeen, kun hänet valittiin eduskuntaan 1933 IKL:n riveistä. IKL oli perustettu pian Mäntsälän kapinan kukistumisen jälkeen Lapuan liikkeen raunioille. Risto Alapuron mukaan on perusteltua väittää, että poliitikkona Simojoki oli ennen kaikkea anti-demokraatti, joka oli tullut politiikkaan lopettaakseen sen. IKL ja Simojoki eivät suostuneet kompromisseihin, sen sijaan molemmat vaativat ehdottomuutta ja uhrautumista. Pimeän puolella -sarjan juontajan, psykiatri Hannu Lauerman mukaan toisen ihmisarvon kiistäminen ja käsitys oman kansan erityisestä ylemmyydestä voivat olla merkki todellisuudentajun heikentymisestä. Mutta Simojoelle ne merkitsivät ennen kaikkea totuuden voittoa. Teologi Leea Ohtamaa sanoo, että Simojoki tarkoitti "totuuden voittamisella" heimokansojen vapauttamista ja Jumala armahdusta. Eikä Jumala unohda korvata heimokansoille niiden kärsimiä vääryyksiä, joita Suomen kansa on tehnyt. Muutoin Simojoen Jumala-kuva noudatteli körttiläisten näkemystä suuresta ja armollisesti Jumalasta.

Talvisodan syttyessä Simojoki lähti viimeisen kerran heimosotaan uskottoman vihollisen kimppuun rykmentin pastorina. Tammikuun 25. päivänä 1940 Simojoki hiihti Impilahdella Koirinojan jäälle vapauttaakseen kituvan hevosen kärsimyksistään. Simojoen onnistui ampumalla lopettaa hevonen, mutta kuoli kyseisen järven jäälle itsekin venäläisten konekivääritulitukseen.

Tietolaatikko

Muilutus tarkoittaa yhdistettyä sieppausta ja pahoinpitelyä. Sillä tarkoitetaan myös henkilön väkivaltaista kuljettamista toiselle paikkakunnalle tai valtakunnan rajan taakse, tyypillisesti itärajalle. Sana yhdistetään Suomessa Lapuan liikkeeseen, joka käytti muilutuksia vasemmiston pelottelukeinona 1930-luvulla.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.